Eikä aavistustakaan miksi. Halusin vaan yhtenä iltana ottaa vähän ja sille tielle jäi. Nyt tärisevänä ja mieli aika maassa. Kun vielä tietää, että kärsimysten öitä on todennäköisesti tulossa. Kuinka ihminen voi rääkätä itseään näin?
Ratkesin sitten ryyppäämään.
Enzian
13789
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Normipäivä, mä vedän jo kolmatta päivää, tiukasti.
Hieman lyhennettynä :)
"Niin no
Enzian 25.2.2010 09:11
Aloittajaa taitaa pelottaa vieroitusoireet ja helvetillinen morkkis, joka iskee päälle. Vieroitusoireet pysynee suht' kurissa, unet toki menee pariksi yöksi. Koita keksiä jotain touhua, vaikka siivoamista tai mene pikku kävelylle, jos työnteko ei onnistu. Rohkeutta vaan!"
Sitäpä sitä tässä ite kukin miettii, että MIKS. Ja kuin tässä näin taas pääsi käymään että muutama päivä hävis tosta vaan.
Kovasti tsemppiä, olen hengessä mukana, tiedän TASAN miltä susta tuntuu.
Sitä kysyy itteltään, onko vain helvetin tyhmä vai ihan oikeasti alkoholisairas. Kun ihan pohjamutia mennään eikä tosiaan ole kyse vain yhden illan baarireissustakin. Kunpa olisikin - joskus niitä huolettomia aikoja on ihan ikävä. Kun seuraavana päivänä pikkukrapuloihin syötiin pitsaa ja juotiin limsaa. Nyt juodaan kaljaa. Ja kun sitä menee sellaiseen kuntoon, että tuskin jaksaa huolehtia omasta hygieniastaan saati muista asioistaan.
Kyllä ne tärinätkin kestää ja unettomat yöt, mutta pelottaa, jos iskee jotain vielä pahempaa päälle.
"Kyllä ne tärinätkin kestää ja unettomat yöt, mutta pelottaa, jos iskee jotain vielä pahempaa päälle."
Niinpä, itsellä viimeksi pahempana tuli heikotusta kaikkiin raajoihin, kuvotusta, ruokahaluttomuutta, vatsakipuja, liikahappoisuutta. Nyt viime repsahduksesta 3 viikkoa, ja toivon, että oli viimeinen kerta, kun sitä myrkkyä täytyi juoda. Nyt on tuntunut erilaiselta olla ilman, kuin aiemmin. Olisiko nyt sitten mun mittani tullut täyteen. Terveyden puolesta aloin tosissani jo pelkäämään.
Toivottavasti saat itsesi kuntoon!
myös sinun asia on ollut selvä iät ja ajat,muille saman kokeneille. juopoille asiasta on aivan turhaa kirjoittaa tosiasiaa ja näin tulee olemaan.
juoppo uskoo mitä haluaa. raittius ei kuulu siihen valikoimaan,kun juomatonta juomaa on vielä jäljellä.
ehkäpä joskus Sinun on aika todeta totuus ihan kuten asia oikeasti on ?
sitä ootellessä kokeile pärjätä. osalle juopoista parempi elämä on olemassa sitten, kun sen aika on.
suurin osa juopoista saa helpotuksen vasta hengettömänä.
Mitä jos jättäisit tähän ja alkaisit huomenna puhtaalta pöydältä, ilman viinaa?
Tsemppiä multakin täältä.
Neuvoa sinua en osaa, kuitenkin vaikutat ilmiselvästi alkoholistilta. Jo kauan sitten kirjoitin saaneeni avun alkoholistiseen juomiseeni AA:sta. Mieti vielä, mitä menetät, jos turvautuisit sinäkin sen tarjoamaan apuun. Meitä on maailmassa ainakin 2 miljoonaa siitä raittiuden saanutta alkoholistia. Saksankielisten palaverien kokoontumistiedot löydät Googlesta esim sivulta www.anonyme-alkoholiker.de/. Tai sitten kun käyt jälleen Suomessa, voisit hakeutua täällä palavereihin. Saman kokeneiden toverien tuki voi auttaa sinuakin.
Tiedät jo senkin, että pääsyvaatimuksena on ainoastaan halu lopettaa juominen. Siis oma halusi.
Kaikkea hyvää sulle, raittiuttakin päivä kerrallaan.
Ei tässä moralisointi ja itsesyytökset auta. Olet ennenkin ollut näissä tunnelmissa ja ylös olet noussut silloinkin, kovan kamppailun jälkeen. Ja niin teet nytkin. Tiedät keinot, millä pääset vaikeimman ajan yli ja sitten taas uusi yritys. Onhan se hienoa, että olet pystynyt olemaan aika pitkänkin aikkaa kuivilla, meitä retkahtanaieta on muitakin. Tiedät siis mitä on olla raittiiina ja millaista tuskaa alkoholi aiheuttaa. Itse olen juuri selvinnyt viikon lievästä putkesta, seurauksena unettomuutta, happovaivoja, kuvotusta, heikotusta ja nyt kirkkaana mielessä "ei koskaan enää". Itsekin olen pystynyt käyttämään alkoholia pitkiäkin aikoja kohtuudella, lähinnä ruokajuomana tai yömyssynä ongelmitta. Mutta nytkin eräs elämäntilanne vain "ajoi" rentoutumaan väärällä taavalla. Edellisestä kerrasta olikin jo vuosia. Tiedän kuitenkin että taas mennään ensin täysin raittiina ja sitten ruokajumia nautiskellen. Sitä en pidä vieläkään pahana tapana. Kunhan välttyy ylilyönneiltä ja sehän on vain minusta itsestäni kiinni.
Kyllä me nousemme tästä . . . varmasti.
Et ole kuule ensimmäinen etkä viimenen juoppo jolle noin on käynyt, myös allekirjoittaneelle.
Et siis ole mitenkään erikoinen tapaus, joten älä nyt ole turhan ankara itsellesi, kyllä se siitä lutviutuu taas. Ei se elämä yhteen retkahdukseen kaadu.
Tottakai se hävettää, surettaa, kaduttaa ja vaikka mitä mutta minkäs sille enää voit? Tapahtunu mikä tapahtunu. Vain siihen voit vaikuttaa tapahtuuko niin enää uudestaan.
Enzian, mitä sinulle nyt kuuluu? Jatkuuko putki, vai oletko jo päässyt kärvistelyn alkuun? Tsemppiä kuitenkin sinulle. Itse voin tällä hetkellä hyvin viikon miitaisesta lievähköstä putkesta toivuttuani. Unirytmikin on palanuut eikä enää väsytä. Tämä oli kannustus, että kyllä se aurinko paistaa risukasaankankin, vaikka vaikealta joskus tuntuukin.
Taisin päästä tällä kertaa aika vähällä... yksi täysin uneton yö oli mutta eilen sammahdin hyvin ja sainkin nukuttua melki katkotta. Eli sain putken poikki. Hiukan tärisevä olo, muttei niin paha. Mieli on kyllä vielä kuin sähköjäniksellä, herkkänä ja herkästi kaikki asiat kyrsii. Kuuluu asiaan.
Eipä tässä auta kuin uuteen nousuun taas. Sen tietääkin, että mieliala paranee oitis, kunhan vimpat fyysiset merkit häviää.
Tsemppiä vaan kaikille muillekin kamppaileville!
ääreen, kun kirjoitit olosi parantuneen.
Mieliala paranee, sehän on selvä, kun fyysiset vaivat ja morkkis jäävät taakse. Alkoholismi ei kuitenkaan ole vain fyysinen sairaus. On hoidettava myös henkistä, sielullista ja sosiaalista puolta. On oltava valppaana, että vihollinen ei pääse yllättämään.
Tsemppaaminen ei riitä, jos omat voimat ovat liian heikot. On jännä paradoksi, että alkoholisti lähtee toipumaan heti, kun antautuu alkoholin edessä ja lakkaa taistelemasta. Taistelun ja tsemppauksen tulos on lähes vääjäämättä tappio.
Raittiina tänään, vaikka kaikki asiani eivät olekaan loistavasti. Raittiutta sinullekin!!