31 vuotta on jo tullut tallusteltua ja lähes koko aikuis ikäni olen ollut yksin ilman kumppania...ilman rakkautta. Välillä tuntuu, ettei jaksaisi enää jatkaa, mutta täälä vielä kääkin.
Ei tunnu hyvältä olla kavereiden kanssa, kun saa katsella kuinka heillä on kumppanit. Osalla lapsiakin, no onneksi niitä en edes itselleni halua. Todella pahalta tuntuu myös kuunnella, kun kaverit haukkuu aina kumppaniaan, kun itse saa aina olla yksin.
Yritän vielä jaksaa toivoa, että jossain olisi minullekin se oikea...epätodennäköiseltä se kyllä tuntuu.
Minulla olisi niin paljon annettavaa rakkautta, jos sen joku vaan haluaisi ottaa vastaan. Olisi niin ihanaa käpertyä oman miehensä kainaloon. Niin ihanaa, jos olisi joku jota halata...
yksin tallustava nalle...
Ei tunnu hyvältä olla kavereiden kanssa, kun saa katsella kuinka heillä on kumppanit. Osalla lapsiakin, no onneksi niitä en edes itselleni halua. Todella pahalta tuntuu myös kuunnella, kun kaverit haukkuu aina kumppaniaan, kun itse saa aina olla yksin.
Yritän vielä jaksaa toivoa, että jossain olisi minullekin se oikea...epätodennäköiseltä se kyllä tuntuu.
Minulla olisi niin paljon annettavaa rakkautta, jos sen joku vaan haluaisi ottaa vastaan. Olisi niin ihanaa käpertyä oman miehensä kainaloon. Niin ihanaa, jos olisi joku jota halata...
yksin tallustava nalle...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olisi paljon rakkautta annettavana. Jos osaisi antaa...
Tuntuu että ne, jotka sitä ovat osanneet antaa, ja ovat saaneet, eivät sitä niin arvostaisi. Heille näyttää suhteesta toiseen siirtyminen niin helpolta, että on vaikea ymmärtää...
Kai se rakkaus elää vain yksinäisen unelmissa jonain ylimaallisena onnen kuvana... ja ehkä siksi ei koskaan toteudu...
Niin, ei se parisuhde todellakaan aina ole mitään onnea ja auvoa. Sen tiedän, enkä kuvittele, että se sitä tulisi olemaan itsellänikään. Silti haaveilen, että joskus olisi se toinen siinä rinnalla jakamassa elämää.
Kun vaan joskus löytyisi se toinen, joka haluaisi edes kokeilla, miltä yhteiselo tuntuu.
Luulen, että rakkauden antaminen tulee sitten melko itsestään, kun sen ihmisen, jossa on sitä jotain kohtaa. Ja tietää, että on lupa antaa ja saada rakkautta. Ei tarvitse varoa tunteitaan.
Haaveilla voi aina. Kumppanista tai lottovoitosta, mutta kai se 'oikea' olisi pitänyt osata sieltä väärien seasta etsiä, eikä vain jäädä odottamaan, että se joskus kohdalle osuisi... Yksinäistä on yksinäisen elämä.