Nuoret saapuivat valitulle leiriytymispaikalle illansuussa.
KYSYMYS: Mihin aikaan kukin heistä oli herännyt kyseisenä päivänä? Tämä asia on merkityksellinen seuraavasta syystä: Koska on syytä olettaa ja pitkälti myös tiedossa on, nuoret olivat terveitä ja hyväkuntoisia. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että nuoruuden innolla ja reippaudella, yhdistettynä hyvään yleiskuntoon ja fysiikkaan, he olivat paikanpäälle saapuessaan vielä varmasti pirteitä ja hyväntuulisia, huolimatta olletinkin varsin pölyisestä ja hiostavasta matkanteosta.
Niinpä, telttansa pystytettyään, kesäillan ollessa kauneimmillaan, kaikilla osapuolilla oli varmasti vielä iloinen ja hyvä olo/mielentila.(tuo vireys ja reippaus josta tässä teorisoin, kantoi varmasti pitkälle yöhön)
Niinikään moiselle reissulle tuskin olisi lähdetty yhdessä, jos ei alun alkaen yhteinen kemia olisi ollut riittävän hyvä, jotta voitiin jo ennakkoon olla kokolailla varmoja siitä, että keskenään tullaan hyvin toimeen.
Nukkumaan he menivät tiettävästi yön ollessa jo kohtuullisen pitkällä.
KYSYMYS: Oliko tämä nuorten ensimmäinen yhteinen retki/leiriytymisreissu?
Jos näin, niin seuraavat seikat ovat välittömästi huomioitavissa: Keskenään tuttujenkin ihmisten ensimmäinen yhteinen leiriytyminen ja nukkuminen yhdessä saman teltan sisällä luonnonhelmassa, järven rannalla, on taatusti niin uusi kokemus, että uni ei varmasti tule silmään kaikille välittömästi, vaan asiaan kuuluu levoton liikehdintä ja varmasti myös irtonaiset tai vaikka tiiviimmätkin keskustelutuokiot teltassa.
KYSYMYS: Muistaako NG mitään näistä todennäköisistä keskusteluista?
Kysymys on oleellinen siksi, että jos ei, niin silloin, mihin kohtaan hänen muistinsa tosiallisesti katkeaa?
Tarkalleenko siihen hetkeen jolloin viimeinenkin nuorista oli asettunut makuulle?
Vaiko aiempaan hetkeen?(tätä asiaa olen itsekseni pohtinut enemmänkin, sillä, toteanpa vain, että en juurikaan usko täydelliseen muistinmenetykseen muutakuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa, joihin sisältyy vaikkapa vakava kallovamma tai muu senkaltainen fyysinen vaurio ihmisen pään alueella)
Palataanpa vielä tuohon asetelmaan, nuoret eivät varmasti ole nukahtaneet välittömästi, ja vaikka takana on jo ollut pitkä päivä, niin siitä huolimatta, tietty mielenvireys on varmasti edelleen kaikilla jäljellä.
Lopultakin, kuinka hyvin voi ajatella kenenkään heistä nukkuneen tuona yönä?
Voidaanko olettaa että jokaisen uni on ollut enemmänkin horrosmaista ja kevyttä, kuin raskasta ja sikeää?
Jos näin, mitä se sitten käytännössä merkitsee?
Se merkitsee mm. sitä että hiukankin isompi kahina lähialueella, kalan molskahdus järvessä yms. äänet,ovat varmasti tunkeutuneet heidän tajuntaansa.
Tämä puolestaan merkitsee sitä, että erityisen poikkeavat äänet ovat kokolailla suurella varmuudella havahduttaneet edes jonkun heistä.
Miten sitten on mahdollista että he tulivat, kaiken olemassaolevan julkisen tiedon nojalla enemmän yllätetyiksi kuin mitään muuta.
VASTAUS:
Joko asetelma yllätyksestä lavastettiin taidokkaasti/juonikkaasti jälkikäteen tahikka sitten yllätys oli niin todellinen, että nuoret eivät ehtineet kunnolla, tahikka lainkaan, reagoida tapahtuvaan.
KYSYMYS: Jo edellä esitettyyn viitaten, miten kukaan heistä ei reagoinut mahdollisiin poikkeuksellisiin ääniin luonnossa? Siis edes mahdollisen kevyen unen lävitse? Varovaisia askelia polulla? Oksien kahinaa, rasahtelua, jotain poikkeavaa äänimaailmaa kuulaan rauhallisessa suviaamussa.
Tähän on vaikea vastata, sillä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on paljon. Monet vaihtoehdoista ovat sellaisenaan hyvinkin mahdollisia ja loogisia.
Kukin täydentäkööt ajatuksissaan ja arvioissaan tätä osa-aluetta itse, jos niin haluaa.
Silti, jos ja kun nuoret nukahtivat kukin omia aikojaan, ja yö oli jo pitkällä, eivät he, kaikki edellä esitetyt teoreettiset arviot huomioonottaen, välttämättä nukkuneet kovinkaan syvää unta.
Sitten, aamutuimiin, hirvittävät veriteot kuitenkin tapahtuivat.
KYSYMYS: Miksi juuri aamulla? Jos murhaaja piileksi esim. metsässä ja odotti vain tilaisuuttaan, odottiko hän silloin että nuorten viimeisetkin supatukset(jotka hän kenties kuuli lymypaikkaansa hyvinkin)vaimenisivat.
Odottiko hän hiljaisuuden keskellä myös pitkän tovin mahdollisten viimeistenkin puheäänien vaiettua, pelaten ikäänkuin varman päälle, odottaen ja varmistellen että kaikki varmasti nukkuvat.
Jos näin, silloin hänen täytyi liikkua aika-ajoin ihan vain jäseniään vetreyttääkseen. Ja tälläisestä liikkumisesta syntyy myös ääniä jonkin verran.
Kenties nivelet naksuvat, ehkä vahingossa kädet pyyhkäisevät puiden oksia, kenties tulee astuttua jonkin oksan päälle ja siitä syntyy ääni joka kertoo elämästä metsän pimeydessä.
Ilmeisesti yö oli tuolloin varsin seesteinen ja tyven, joten edes tuuli ei kohinallaan todennäköisesti ole auttanut murhaajaa peittelemään oman olemassaolonsa aiheuttamia mahdollisia ääniä.
KYSYMYS: Mikä tekee nuorten surmista suunnitelmallisen?
VASTAUS: Ainakin seuraavat seikat:
Telttanarujen katkaisut. Teko on ratkaisuna erittäin suunnitelmallinen. Se on ratkaisu jota ei laadita hätäpäissään, vaan ajan kanssa. Sitä ei keksitä yht´äkkiä tekohetkellä, vaan se on väistämättä jo kuulunut murhaajan suunnitelmiin.
Vimma. Teot on tehty raa´imman mukaan, mutta niissä on silti oleellinen ydin - kenenkään ei ole haluttu jäävän eloon.
Raahausjäljet. Raahasipa kuka hyvänsä sitten ketä tahansa bodom-järven rannassa, varmaa on, että raahaajalla oli suunnitelmallinen tarkoituksensa. Ilmeisesti kaikki ei mennyt niinkuin murhaaja oli suunnitellut tuossa tilanteessa menevän ja ilmeisesti lopullinen tarkoitus jäi keskeneräiseksi.
KYSYMYS: Millainen on murhaajan mieli?
VASTAUS: Nimenomaisen tapauksen kyseessä ollen, murhaajan mieli ei varmasti ole ollut normaalin ja tasapainoisen ihmisen mielen kaltainen.
Äkkipikaistuksessa tehdyn tapon peruselementit eivät tähän yhtälöön sovellu, sillä henkensä menettäneitä uhreja oli kolme ja surmatyöt oli tehty sellaisella raakuudella ja päättäväisyydellä, että normaalin ihmisen tasapainoisella ja terveellä mielellä siihen ei kukaan olisi pystynyt.
SILMINNÄKIJÄT: Ei se, mitä he näkivät, vaan se, miten he näkivät. Oliko kenelläkään heistä voimakasta liki tai kaukonäköisyyttä? Katsoivatko kaikki vasten nousevan aamuauringon kirkkautta, vai paistoiko aurinko heidän takaansa tahikka viistosti sivulta?
Riippuen siitä, mistä suunnasta aurinko paistoi, katseella rekisteröitävän hahmon olemus muuttaa kummasti muotoaan. Toisessa tapauksessa, jos katselee hahmoa niin, että aurinko paistaa katsojan takaa, hahmo voi näyttää reilusti paljon kirkkaammalta kuin normaalisti, jolloinka vaatteet ja hiukset voivat muuttaa väriään tummistakin sävyistä vaaleammaksi.
Toisaalta jos aurinko paistaa hahmon takaa kirkkaasti katsojan silmiin, voi hahmo näyttää paljonkin tummasävyisemmältä kuin oikeasti on.
KYSYMYS: Kuka anasti uhrien omaisuutta? Tähän ei voi tietenkään antaa yksiselitteistä vastausta, mutta, kuten edelläkin, arvioita ja teorioita voi esittää. Vaihtoehtoja on kolme:
1. Murhaaja
2. Kuka tahansa paikalle sattunut huono-osainen tai muutoin moraaliton ihminen.
3. Avustaja. Tässä vaihtoehdossa tulisi kysymykseen se, että murhaajalla oli avustaja, tai vaikka useampikin. Vielä siinä kun murhaaja siisti itseään, avustajat jo pakenivat ennalta sovittuun kohteeseen uhrien omaisuus muassaan.
Tämä vaihtoehto tarkoittaisi sitä, että liikkeellä olisi ollut alhaisten ja mieleltään ja sisimmältään äärimmäisten sairaiden ja tunnekylmien roistojen porukka.
Palataanpa ääniin hetkeksi. Aiemman oletuksen mukaisesti, yksin uhrejaan vaaniva murhaaja aiheuttaisi kokolailla varmasti normaalista poikkeavaa ääntä. Entäpä sitten kahden tai useamman ryhmä? Varmasti. Viitaten vielä teoriaan nuorten unen syvyydestä, tuntuu tämän ajatusmallin rakenne vähintäänkin epätodennäköiseltä, vaikkakaan ei täysin poissuljettavalta.
Entäpä sitten paikalle sattunut huono-osainen laitapuolen kulkija tahikka muutoin tyystin moraaliton ihminen? Tämän vaihtoehdon kohdalla nousee yllättäin esiin - moraali. On vaikeaa, ellei mahdotonta kuvitella, että tuolloin olisi paikalla hiippaillut murhaajan lisäksi joku sellainen henkilö, joka olisi viis veisannut näkemästään ja vain yksiselitteisesti varastanut uhrien omaisuutta. Entäpä sitten murhaaja?
Jos murhaaja varasti omaisuutta, veikö hän tavarat ennen vai jälkeen surmatöiden? Jos ennen, silloin hän olisi hiipimälläkin ottanut isohkon riskin paljastumisestaan. Jos jälkeen, silloin hän, ottaen huomioon mitä oli jo siinä vaiheessa tehnyt, olisi tarkemmankin siistiytymisen jälkeen melkoisella varmuudella tullut sotkeneeksi omaisuutta uhrien vereen.
Toisaalta jos uhrien arvokkain omaisuus oli teltassa heidän huomassaan, silloin murhaaja, teot tehtyään, olisi poiminut omaisuutta talteen sellaisista olosuhteista, että omaisuus väistämättä olisi tahriutunut uhrien vereen.
KYSYMYS: Mihin osa uhrien omaisuudesta lopultakin katosi niin ettei sitä löydetty (toistaiseksi) milloinkaan?
VASTAUS: Ainakaan omaisuuden salaperäisesti teille tietymättömille kadonnut osa ei lopullisesti lakannut olemasta, paitsi siinä tapauksessa, että omaisuuden anastaja hävitti esim. tunnontuskissa tai muutoin peloissaan uhrien omaisuuden.
Mutta, jotta perusteellinen hävitys olisi mahdollinen, se olisi voinut olla mahdollista vain siinä tapauksessa, että anastaja itse on a) kaiken aikaa vapaalla jalalla tahikka b) hänellä oli avustaja joka vei omaisuuden mennessään muualle tai c) hän kätki omaisuuden niin hyvin, että vaikka kenties itse oli sidottu muualle, saattoi pitkänkin tauon jälkeen palata kätköpaikalle ja kuskata varastamansa ja kätkemänsä omaisuuden muualle.
Miksi silti, osa omaisuudesta katosi tyystin, mutta miesten kengät löytyivät verraten läheltä murha-aluetta ja vieläpä verraten huonosti kätkettyinä?
Olisiko niin, että uhrien omaisuutta kuskattiin yhden ihmisen toimesta kovalla vauhdilla kohden tuntematonta päämäärää. Tavarat kulkivat mukana joko "sylissä" tai sitten niin, että omaisuutta oli jonkinmoisessa kassissa. Molemmissa vaihtoehdoissa on yhteinen nimittäjä, ja se on miesten kengät. Joko kengät eivät pysyneet matkassa mukana kun omaisuutta kuljetettiin esim. rintaa vasten puserrettuna tai sitten kengät eivät mahtuneet kuljetuskassiin ja olivat samalla ylimääräinen lisärasite esim. tipahdellessaan murhaajan sormista kaiken aikaa. Joka tapauksessa kengät kätkettiin huonosti ja hätäisesti ilmeisesti vähintään sillä ajatuksella että niitä ei jatkossa löytäisi uudelleen kuin kätkijä itse.Teoriaan siis sisältyy nyt ajatus siitä, että myös kengät oli tarkoitus tulla myöhemmin hakemaan pois kätköistään.
Mutta miksi? Joko edelleen käytettäviksi, tai sitten edelleen myytäväksi tai sitten hävitettäväksi. Jos kyse oli kolmannesta ja viimeisestä vaihtoehdosta, silloin myös kenkien hävittämiselle tarvitaan syy, eli motiivi.
HYPNOOSI: Äärimmäisen epärelevantti tapa ratkoa tämänkaltaista tapausta. Ehkä suositeltavaa siinä mielessä, että ihmisen mieli saadaan rentoutuneeseen tilaan ja avoimemmaksi ja valppaammaksi, mutta varsinaisena muistinpalautuskeinona vähintäänkin kyseenalainen.
Varsinkin kun yksi todistajista hypnotisoitiin vuosia myöhemmin ja kun sitten kävi ilmi että sekä todistajan että NG:n kuvaukset olivat hyvin samankaltaisia, niin siihen ei voi muuta todeta kuin että mikäli NG:n kuvaus oli ollut jo vuosia julkisuudessa tarjolla, silloin väistämättä myös myöhemmin hypnotisoitu todistaja oli jo aiemmin päässyt kuvausta tarkastelemaan ja täten kuvauksen tutkiminen oli väistämättä jo vaikuttanut vähintäänkin hänen alitajuntaansa, joten se siitä ja hypnoosista.
KYSYMYS: NG:llä oli mahdollisesti vakavia vammoja kun hänet löydettiin. Kuka ne aiheutti?
Vastaus: Vammat olivat todellisia, mutta niiden todellinen laatu on edelleenkin hieman hämärän peitossa. Oleellisin kysymys lieneekin - miten vammojen liioittelu ja niiden ylimitoittaminen julkisuudessa, oli mahdollista näihin päiviin asti!?
TODISTAJAT: Liian epätäsmällinen ja ristiriitainen alue edes teoreettisen pohdinnan pohjaksi.
MURHAAJAN MIELI:
Väistämättä ja välttämättä erittäin tekninen. Älykäs, järjestelmällinen.
Mahdollisesti erinomainen shakinpelaaja, tai muiden älypelien ratkoja.
LOPPUSANAT: Olen edellä kirjannut ylös mielestäni sellaisia osa-alueita joista julkisuudessa ei ole suuremmin keskusteltu(tällä tarkoitan nimenomaan julkisia keskustelupalstoja) tai joista on ehkä kirjoitettu pieneltä osin siellä sun täällä, jolloinka muruset ovat ikäänkuin liian pieniä ja liian hajallaan, jotta niistä isommin olisi hyötyä niille, jotka pohdiskelevat yli neljänkymmenvuoden takaisia tapahtumia vakavalla ja paatoksellisella mielellä.
Kaiken edellä kirjoittamani kirjoitin myös helpottaakseni omaa ahdistustani, joka vain syveni sitä mukaa, mitä enemmän aiheesta tietoa luettavakseni sain.
Edellä kirjoittamassani olen käyttänyt hyväkseni sitä laajaa, netissä julkaistua ja julkista lähdeaineistoa jonka vain olen onnistunut hakupalvelimien ja muiden etsintöjen avulla löytämään.
Kaikki mielipiteet(sellaiset jotka mielipiteiksi on luettavissa, ovat omiani)
En ole minkään alan erikoistuntija, en rikostutkinnan, en lääketieteen yms. joten kaikki arvioni jotka poikkeavat julkisuudessa kerrotusta, ovat todellakin vain ja ainoastaan omia arvioitani, perustuen omiin näkemyksiini ja/tai johtopäätöksiini, eivätkä suinkaan rikostutkinnallisiin/lääketieteellisiin tosiasioihin.
En ole koskaan käynyt paikalla jossa murhat tapahtuivat ja kaikki luontoon tai alueeseen tahikka uhreihin tai muihin ihmisiin/teoreettisiin hahmoihin liittyvät kuvaukseni tahikka mainintani, pohjautuvat normaaliin yleistietämykseen, valokuviin alueelta sekä mielikuviini, jotka ovat syntyisin kaikesta tutkimastani aiheeseen liittyvästä materiaalista, että myös mielikuvitukseeni. Pahoittelen kaikkia, kirjoituksessani mahdollisesti esiintyviä asiavirheitä, joiden olemassolo selittyy sillä, että olen tutkinut ja lukenut netissä tarjolla olevaa materiaalia pitkään ja hartaasti, mutta kirjoittanut tämän kirjoitukseni ilman muistiinpanoja/printtejä/splitattua ruutua. Olen tarkoituksella siis jättänyt paljonkin yksityiskohtia ja askarruttavia elementtejä pohtimatta tässä kirjoituksessani, sillä mielestäni tietyt asiat on jo käsitelty lähdeaineistoissa/julkisessa keskustelussa siksi tarkkaan, että toivonkin tämän kirjoituksen toimivan lähinnä apuvälineenä niille, jotka vielä etsivät uusia näkö/lähestymiskulmia kyseiseen asiaan.
-G-
KYSYMYS: Mihin aikaan kukin heistä oli herännyt kyseisenä päivänä? Tämä asia on merkityksellinen seuraavasta syystä: Koska on syytä olettaa ja pitkälti myös tiedossa on, nuoret olivat terveitä ja hyväkuntoisia. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että nuoruuden innolla ja reippaudella, yhdistettynä hyvään yleiskuntoon ja fysiikkaan, he olivat paikanpäälle saapuessaan vielä varmasti pirteitä ja hyväntuulisia, huolimatta olletinkin varsin pölyisestä ja hiostavasta matkanteosta.
Niinpä, telttansa pystytettyään, kesäillan ollessa kauneimmillaan, kaikilla osapuolilla oli varmasti vielä iloinen ja hyvä olo/mielentila.(tuo vireys ja reippaus josta tässä teorisoin, kantoi varmasti pitkälle yöhön)
Niinikään moiselle reissulle tuskin olisi lähdetty yhdessä, jos ei alun alkaen yhteinen kemia olisi ollut riittävän hyvä, jotta voitiin jo ennakkoon olla kokolailla varmoja siitä, että keskenään tullaan hyvin toimeen.
Nukkumaan he menivät tiettävästi yön ollessa jo kohtuullisen pitkällä.
KYSYMYS: Oliko tämä nuorten ensimmäinen yhteinen retki/leiriytymisreissu?
Jos näin, niin seuraavat seikat ovat välittömästi huomioitavissa: Keskenään tuttujenkin ihmisten ensimmäinen yhteinen leiriytyminen ja nukkuminen yhdessä saman teltan sisällä luonnonhelmassa, järven rannalla, on taatusti niin uusi kokemus, että uni ei varmasti tule silmään kaikille välittömästi, vaan asiaan kuuluu levoton liikehdintä ja varmasti myös irtonaiset tai vaikka tiiviimmätkin keskustelutuokiot teltassa.
KYSYMYS: Muistaako NG mitään näistä todennäköisistä keskusteluista?
Kysymys on oleellinen siksi, että jos ei, niin silloin, mihin kohtaan hänen muistinsa tosiallisesti katkeaa?
Tarkalleenko siihen hetkeen jolloin viimeinenkin nuorista oli asettunut makuulle?
Vaiko aiempaan hetkeen?(tätä asiaa olen itsekseni pohtinut enemmänkin, sillä, toteanpa vain, että en juurikaan usko täydelliseen muistinmenetykseen muutakuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa, joihin sisältyy vaikkapa vakava kallovamma tai muu senkaltainen fyysinen vaurio ihmisen pään alueella)
Palataanpa vielä tuohon asetelmaan, nuoret eivät varmasti ole nukahtaneet välittömästi, ja vaikka takana on jo ollut pitkä päivä, niin siitä huolimatta, tietty mielenvireys on varmasti edelleen kaikilla jäljellä.
Lopultakin, kuinka hyvin voi ajatella kenenkään heistä nukkuneen tuona yönä?
Voidaanko olettaa että jokaisen uni on ollut enemmänkin horrosmaista ja kevyttä, kuin raskasta ja sikeää?
Jos näin, mitä se sitten käytännössä merkitsee?
Se merkitsee mm. sitä että hiukankin isompi kahina lähialueella, kalan molskahdus järvessä yms. äänet,ovat varmasti tunkeutuneet heidän tajuntaansa.
Tämä puolestaan merkitsee sitä, että erityisen poikkeavat äänet ovat kokolailla suurella varmuudella havahduttaneet edes jonkun heistä.
Miten sitten on mahdollista että he tulivat, kaiken olemassaolevan julkisen tiedon nojalla enemmän yllätetyiksi kuin mitään muuta.
VASTAUS:
Joko asetelma yllätyksestä lavastettiin taidokkaasti/juonikkaasti jälkikäteen tahikka sitten yllätys oli niin todellinen, että nuoret eivät ehtineet kunnolla, tahikka lainkaan, reagoida tapahtuvaan.
KYSYMYS: Jo edellä esitettyyn viitaten, miten kukaan heistä ei reagoinut mahdollisiin poikkeuksellisiin ääniin luonnossa? Siis edes mahdollisen kevyen unen lävitse? Varovaisia askelia polulla? Oksien kahinaa, rasahtelua, jotain poikkeavaa äänimaailmaa kuulaan rauhallisessa suviaamussa.
Tähän on vaikea vastata, sillä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on paljon. Monet vaihtoehdoista ovat sellaisenaan hyvinkin mahdollisia ja loogisia.
Kukin täydentäkööt ajatuksissaan ja arvioissaan tätä osa-aluetta itse, jos niin haluaa.
Silti, jos ja kun nuoret nukahtivat kukin omia aikojaan, ja yö oli jo pitkällä, eivät he, kaikki edellä esitetyt teoreettiset arviot huomioonottaen, välttämättä nukkuneet kovinkaan syvää unta.
Sitten, aamutuimiin, hirvittävät veriteot kuitenkin tapahtuivat.
KYSYMYS: Miksi juuri aamulla? Jos murhaaja piileksi esim. metsässä ja odotti vain tilaisuuttaan, odottiko hän silloin että nuorten viimeisetkin supatukset(jotka hän kenties kuuli lymypaikkaansa hyvinkin)vaimenisivat.
Odottiko hän hiljaisuuden keskellä myös pitkän tovin mahdollisten viimeistenkin puheäänien vaiettua, pelaten ikäänkuin varman päälle, odottaen ja varmistellen että kaikki varmasti nukkuvat.
Jos näin, silloin hänen täytyi liikkua aika-ajoin ihan vain jäseniään vetreyttääkseen. Ja tälläisestä liikkumisesta syntyy myös ääniä jonkin verran.
Kenties nivelet naksuvat, ehkä vahingossa kädet pyyhkäisevät puiden oksia, kenties tulee astuttua jonkin oksan päälle ja siitä syntyy ääni joka kertoo elämästä metsän pimeydessä.
Ilmeisesti yö oli tuolloin varsin seesteinen ja tyven, joten edes tuuli ei kohinallaan todennäköisesti ole auttanut murhaajaa peittelemään oman olemassaolonsa aiheuttamia mahdollisia ääniä.
KYSYMYS: Mikä tekee nuorten surmista suunnitelmallisen?
VASTAUS: Ainakin seuraavat seikat:
Telttanarujen katkaisut. Teko on ratkaisuna erittäin suunnitelmallinen. Se on ratkaisu jota ei laadita hätäpäissään, vaan ajan kanssa. Sitä ei keksitä yht´äkkiä tekohetkellä, vaan se on väistämättä jo kuulunut murhaajan suunnitelmiin.
Vimma. Teot on tehty raa´imman mukaan, mutta niissä on silti oleellinen ydin - kenenkään ei ole haluttu jäävän eloon.
Raahausjäljet. Raahasipa kuka hyvänsä sitten ketä tahansa bodom-järven rannassa, varmaa on, että raahaajalla oli suunnitelmallinen tarkoituksensa. Ilmeisesti kaikki ei mennyt niinkuin murhaaja oli suunnitellut tuossa tilanteessa menevän ja ilmeisesti lopullinen tarkoitus jäi keskeneräiseksi.
KYSYMYS: Millainen on murhaajan mieli?
VASTAUS: Nimenomaisen tapauksen kyseessä ollen, murhaajan mieli ei varmasti ole ollut normaalin ja tasapainoisen ihmisen mielen kaltainen.
Äkkipikaistuksessa tehdyn tapon peruselementit eivät tähän yhtälöön sovellu, sillä henkensä menettäneitä uhreja oli kolme ja surmatyöt oli tehty sellaisella raakuudella ja päättäväisyydellä, että normaalin ihmisen tasapainoisella ja terveellä mielellä siihen ei kukaan olisi pystynyt.
SILMINNÄKIJÄT: Ei se, mitä he näkivät, vaan se, miten he näkivät. Oliko kenelläkään heistä voimakasta liki tai kaukonäköisyyttä? Katsoivatko kaikki vasten nousevan aamuauringon kirkkautta, vai paistoiko aurinko heidän takaansa tahikka viistosti sivulta?
Riippuen siitä, mistä suunnasta aurinko paistoi, katseella rekisteröitävän hahmon olemus muuttaa kummasti muotoaan. Toisessa tapauksessa, jos katselee hahmoa niin, että aurinko paistaa katsojan takaa, hahmo voi näyttää reilusti paljon kirkkaammalta kuin normaalisti, jolloinka vaatteet ja hiukset voivat muuttaa väriään tummistakin sävyistä vaaleammaksi.
Toisaalta jos aurinko paistaa hahmon takaa kirkkaasti katsojan silmiin, voi hahmo näyttää paljonkin tummasävyisemmältä kuin oikeasti on.
KYSYMYS: Kuka anasti uhrien omaisuutta? Tähän ei voi tietenkään antaa yksiselitteistä vastausta, mutta, kuten edelläkin, arvioita ja teorioita voi esittää. Vaihtoehtoja on kolme:
1. Murhaaja
2. Kuka tahansa paikalle sattunut huono-osainen tai muutoin moraaliton ihminen.
3. Avustaja. Tässä vaihtoehdossa tulisi kysymykseen se, että murhaajalla oli avustaja, tai vaikka useampikin. Vielä siinä kun murhaaja siisti itseään, avustajat jo pakenivat ennalta sovittuun kohteeseen uhrien omaisuus muassaan.
Tämä vaihtoehto tarkoittaisi sitä, että liikkeellä olisi ollut alhaisten ja mieleltään ja sisimmältään äärimmäisten sairaiden ja tunnekylmien roistojen porukka.
Palataanpa ääniin hetkeksi. Aiemman oletuksen mukaisesti, yksin uhrejaan vaaniva murhaaja aiheuttaisi kokolailla varmasti normaalista poikkeavaa ääntä. Entäpä sitten kahden tai useamman ryhmä? Varmasti. Viitaten vielä teoriaan nuorten unen syvyydestä, tuntuu tämän ajatusmallin rakenne vähintäänkin epätodennäköiseltä, vaikkakaan ei täysin poissuljettavalta.
Entäpä sitten paikalle sattunut huono-osainen laitapuolen kulkija tahikka muutoin tyystin moraaliton ihminen? Tämän vaihtoehdon kohdalla nousee yllättäin esiin - moraali. On vaikeaa, ellei mahdotonta kuvitella, että tuolloin olisi paikalla hiippaillut murhaajan lisäksi joku sellainen henkilö, joka olisi viis veisannut näkemästään ja vain yksiselitteisesti varastanut uhrien omaisuutta. Entäpä sitten murhaaja?
Jos murhaaja varasti omaisuutta, veikö hän tavarat ennen vai jälkeen surmatöiden? Jos ennen, silloin hän olisi hiipimälläkin ottanut isohkon riskin paljastumisestaan. Jos jälkeen, silloin hän, ottaen huomioon mitä oli jo siinä vaiheessa tehnyt, olisi tarkemmankin siistiytymisen jälkeen melkoisella varmuudella tullut sotkeneeksi omaisuutta uhrien vereen.
Toisaalta jos uhrien arvokkain omaisuus oli teltassa heidän huomassaan, silloin murhaaja, teot tehtyään, olisi poiminut omaisuutta talteen sellaisista olosuhteista, että omaisuus väistämättä olisi tahriutunut uhrien vereen.
KYSYMYS: Mihin osa uhrien omaisuudesta lopultakin katosi niin ettei sitä löydetty (toistaiseksi) milloinkaan?
VASTAUS: Ainakaan omaisuuden salaperäisesti teille tietymättömille kadonnut osa ei lopullisesti lakannut olemasta, paitsi siinä tapauksessa, että omaisuuden anastaja hävitti esim. tunnontuskissa tai muutoin peloissaan uhrien omaisuuden.
Mutta, jotta perusteellinen hävitys olisi mahdollinen, se olisi voinut olla mahdollista vain siinä tapauksessa, että anastaja itse on a) kaiken aikaa vapaalla jalalla tahikka b) hänellä oli avustaja joka vei omaisuuden mennessään muualle tai c) hän kätki omaisuuden niin hyvin, että vaikka kenties itse oli sidottu muualle, saattoi pitkänkin tauon jälkeen palata kätköpaikalle ja kuskata varastamansa ja kätkemänsä omaisuuden muualle.
Miksi silti, osa omaisuudesta katosi tyystin, mutta miesten kengät löytyivät verraten läheltä murha-aluetta ja vieläpä verraten huonosti kätkettyinä?
Olisiko niin, että uhrien omaisuutta kuskattiin yhden ihmisen toimesta kovalla vauhdilla kohden tuntematonta päämäärää. Tavarat kulkivat mukana joko "sylissä" tai sitten niin, että omaisuutta oli jonkinmoisessa kassissa. Molemmissa vaihtoehdoissa on yhteinen nimittäjä, ja se on miesten kengät. Joko kengät eivät pysyneet matkassa mukana kun omaisuutta kuljetettiin esim. rintaa vasten puserrettuna tai sitten kengät eivät mahtuneet kuljetuskassiin ja olivat samalla ylimääräinen lisärasite esim. tipahdellessaan murhaajan sormista kaiken aikaa. Joka tapauksessa kengät kätkettiin huonosti ja hätäisesti ilmeisesti vähintään sillä ajatuksella että niitä ei jatkossa löytäisi uudelleen kuin kätkijä itse.Teoriaan siis sisältyy nyt ajatus siitä, että myös kengät oli tarkoitus tulla myöhemmin hakemaan pois kätköistään.
Mutta miksi? Joko edelleen käytettäviksi, tai sitten edelleen myytäväksi tai sitten hävitettäväksi. Jos kyse oli kolmannesta ja viimeisestä vaihtoehdosta, silloin myös kenkien hävittämiselle tarvitaan syy, eli motiivi.
HYPNOOSI: Äärimmäisen epärelevantti tapa ratkoa tämänkaltaista tapausta. Ehkä suositeltavaa siinä mielessä, että ihmisen mieli saadaan rentoutuneeseen tilaan ja avoimemmaksi ja valppaammaksi, mutta varsinaisena muistinpalautuskeinona vähintäänkin kyseenalainen.
Varsinkin kun yksi todistajista hypnotisoitiin vuosia myöhemmin ja kun sitten kävi ilmi että sekä todistajan että NG:n kuvaukset olivat hyvin samankaltaisia, niin siihen ei voi muuta todeta kuin että mikäli NG:n kuvaus oli ollut jo vuosia julkisuudessa tarjolla, silloin väistämättä myös myöhemmin hypnotisoitu todistaja oli jo aiemmin päässyt kuvausta tarkastelemaan ja täten kuvauksen tutkiminen oli väistämättä jo vaikuttanut vähintäänkin hänen alitajuntaansa, joten se siitä ja hypnoosista.
KYSYMYS: NG:llä oli mahdollisesti vakavia vammoja kun hänet löydettiin. Kuka ne aiheutti?
Vastaus: Vammat olivat todellisia, mutta niiden todellinen laatu on edelleenkin hieman hämärän peitossa. Oleellisin kysymys lieneekin - miten vammojen liioittelu ja niiden ylimitoittaminen julkisuudessa, oli mahdollista näihin päiviin asti!?
TODISTAJAT: Liian epätäsmällinen ja ristiriitainen alue edes teoreettisen pohdinnan pohjaksi.
MURHAAJAN MIELI:
Väistämättä ja välttämättä erittäin tekninen. Älykäs, järjestelmällinen.
Mahdollisesti erinomainen shakinpelaaja, tai muiden älypelien ratkoja.
LOPPUSANAT: Olen edellä kirjannut ylös mielestäni sellaisia osa-alueita joista julkisuudessa ei ole suuremmin keskusteltu(tällä tarkoitan nimenomaan julkisia keskustelupalstoja) tai joista on ehkä kirjoitettu pieneltä osin siellä sun täällä, jolloinka muruset ovat ikäänkuin liian pieniä ja liian hajallaan, jotta niistä isommin olisi hyötyä niille, jotka pohdiskelevat yli neljänkymmenvuoden takaisia tapahtumia vakavalla ja paatoksellisella mielellä.
Kaiken edellä kirjoittamani kirjoitin myös helpottaakseni omaa ahdistustani, joka vain syveni sitä mukaa, mitä enemmän aiheesta tietoa luettavakseni sain.
Edellä kirjoittamassani olen käyttänyt hyväkseni sitä laajaa, netissä julkaistua ja julkista lähdeaineistoa jonka vain olen onnistunut hakupalvelimien ja muiden etsintöjen avulla löytämään.
Kaikki mielipiteet(sellaiset jotka mielipiteiksi on luettavissa, ovat omiani)
En ole minkään alan erikoistuntija, en rikostutkinnan, en lääketieteen yms. joten kaikki arvioni jotka poikkeavat julkisuudessa kerrotusta, ovat todellakin vain ja ainoastaan omia arvioitani, perustuen omiin näkemyksiini ja/tai johtopäätöksiini, eivätkä suinkaan rikostutkinnallisiin/lääketieteellisiin tosiasioihin.
En ole koskaan käynyt paikalla jossa murhat tapahtuivat ja kaikki luontoon tai alueeseen tahikka uhreihin tai muihin ihmisiin/teoreettisiin hahmoihin liittyvät kuvaukseni tahikka mainintani, pohjautuvat normaaliin yleistietämykseen, valokuviin alueelta sekä mielikuviini, jotka ovat syntyisin kaikesta tutkimastani aiheeseen liittyvästä materiaalista, että myös mielikuvitukseeni. Pahoittelen kaikkia, kirjoituksessani mahdollisesti esiintyviä asiavirheitä, joiden olemassolo selittyy sillä, että olen tutkinut ja lukenut netissä tarjolla olevaa materiaalia pitkään ja hartaasti, mutta kirjoittanut tämän kirjoitukseni ilman muistiinpanoja/printtejä/splitattua ruutua. Olen tarkoituksella siis jättänyt paljonkin yksityiskohtia ja askarruttavia elementtejä pohtimatta tässä kirjoituksessani, sillä mielestäni tietyt asiat on jo käsitelty lähdeaineistoissa/julkisessa keskustelussa siksi tarkkaan, että toivonkin tämän kirjoituksen toimivan lähinnä apuvälineenä niille, jotka vielä etsivät uusia näkö/lähestymiskulmia kyseiseen asiaan.
-G-
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tämä viesti olikin jo jotain! Olet pohtinut asiaa hyvin ja oivaltanut mielestäni juuri ne tutkimuksen tärkeimmät osaset.
...niistä äänien havainnoinnista: ei varmasti olisi kuullut norsulaumaakaan, mikäli on alkoholia otettu.
Kun on kysymys suomalaisesta tavasta viettää viikonloppu retkeä. Niin onko mistään varmaa tietoo, että he nautiskelivat alkoholia? Vai kuuluuko se asiaan ilman muuta? Ainakin ohjelmassa "murha ei vanhene koskaan" pojat joivat viinaa korttia pelaillessa. En ole törmännyt näissä keskusteluissa tuohon viina puolen varmuuteen. Toivottavasti oikeus voittaa tässäkin asiassa ja saadaan oikea tekijä varmuudella todistettua.
Kirjoituksesi antoi paljon ajattelemisen aihetta.
"mikä tekee nuorten surmista suunnitelmallisen".
pidät oleellista ydintä sitä, ettei ketään haluttu jättää henkiin.
siinäpä se: yksi kuitenkin jäi henkiin ja toimi myöhemmässä elämässään julkisessa ammatissa. murhaaja ei tätä enää sen koommin häirinnyt.
Lämpimät kiitokseni Sinulle Incognito sekä Sinulle gemini! Ystävällinen palautteenne oli minulle arvokasta ja merkityksellistä!
Ja vielä: Jukka, kiitos huomiostasi. Näkemykseni ja teoriani äänistä, uhrien unen syvyydestä tms. perustui osaltaan myös siihen, että uhrit eivät olisi nauttineet alkoholia mahdollisesti pisaraakaan! Kyseinen lähtökohta perustuu puolestaan siihen, että en ole havainnut yhdessäkään lukemassani dokumentissa vähäisintäkään mainintaa siitä, että yksikään henkensä menettäneistä, tahi ainoa eloonjäänyt, eli NG, olisivat nauttineet alkoholia tahikka olleet alkoholin vaikutuksen alaisina missään vaiheessa.
Tämän lisäksi olen antanut itseni ymmärtää, lukemani pohjalta, että molemmat miehet olisivat kumpikin harrastaneet kokolailla paljon liikunnallisia tai muutoin hyvää fyysistä kuntoa/lihasvoimaa ja kestävyyttä vaativia urheilulajeja. Tätäkään taustaa vasten en ole antanut itselleni mahdollisuutta edes spekulatiivisella tasolla kehitellä teoriaa siitä, että nuoret olisivat illan ja/tai yön aikana nauttineet alkoholia. Kaikki tämä ei kuitenkaan millään muotoa tarkoita sitä, etteikö alkoholi olisi voinut näytellä jotain roolia yön/aamuyön tapahtumissa.
Ja elli: Näkemyksesi on huomioitu. Epäilemättä itsekin havaitsit että kirjoituksessani en suoraan lähtenyt nimeämään ketään murhaajaksi. En edes tällä hetkellä pidätettynä olevaa NG:tä.
Kiitos Sinulle -G- !
Tällaista asiallista, erittäin jäsennellysti ja voisi sanoa asiantuntevasti kirjoitettua tekstiä kaipaisi aiheeseen lisääkin.
Laitoin tämän tekstisi vinkiksi (linkkinä) myös
http://www.icon.fi/~art3/waldemar/
-sivujen keskustelupalstalle.
Jos vain jaksaisit, siirtäisitkö itse tämän kokonaisuudessaan sinne.
(Kunnia sille kelle se kuuluu, eli sinulle,
siksi en siirrä sitä sinne lainauksena.)
Tutkimukset edistykööt, oikeus voittakoon,
toivottavasti.
Aiheesta huolimatta valoisaa kevättä!
Ja anteeksi että loihen kiitokseni esille vasta nyt.
Kiitos ystävällisestä ja asiallisesta palautteestasi.
Päivitän kirjoitukseni vielä tämän viikon aikana ja sijoitan sen korjatun sekä muutoin täydennetyn version linkissäsi mainitun, erinomaisen sivuston keskustelupalstalle.
Hyvää ja aurinkoista kevättä myös Sinulle!
-G-
Kuinkahan kauan kestää teltan narujen katkaiseminen?? Riippuu tietysti siitä millä ne katkotaan.Luulisi että siihen olisi jo joku herännnyt ja alkanut huutamaan.Mites tämän yhden tytön rintojen auki viiltely? Sen on täytynyt tapahtua silloin kun teltta on vielä pystyssä ja sisäpuolelta päin.
Mitää rintoja ei ole viilletty auki. Näin on sanonut jutun tutkija.
miten NG voi sanoa olevansa syytön, jos ei kerran muista yön tapahtumista kerrassaan mitään?
Oli ilo lukea pohdiskelevaa kirjoitustasi, -G- !
Olen samaa mieltä kanssasi, että mikäli murhaaja oli ulkopuolinen vaanija, on hiljaisessa kesäyössä odottelu ja telttanarujen katkaisu osoittanut johdonmukaista ja kylmäveristä toimintaa.
Sitä oudompaa onkin tuo lähes psykoosissa tehty murhatyö - väkivalta on ollut silmitöntä ja raivoisaa, ainakin useimpien raporttien mukaan (toisaalta, uuden todistajan mukaan tytöillä oli useita pistohaavoja, kun taas Boisman näytti löydettäessä vahingoittumattomalta, nukkuvalta).
Poikia on kutsuttu useissa 40-vuotta sitten kirjoitetuissa artikkeleissa "urheilullisiksi" tuon ajan mittapuiden mukaan. Boisman harrasti painia - mutta harrastiko myös Gustaffson, siitä en ole huomannut mistään mainintaa.
Urheilullisuus yhdistyy mielessä helposti isoksi vankaksi ruumiinrakenteeksi, hahmoksi isosta miehestä.
Gustaffson on kuitenkin poikkeuksellisen pieni mies. Aikuisena tätä on luonnehdittu karhumaiseksi mutta todella lyhyeksi.
Vaikuttaako tämä tieto G:n pohdintoihin tai päättelyihin millään tavalla?
Yksi kysymys on: olivatko Boisman ja Gustaffson tasaväkisiä tappelupukareita, olettaen että tappelu oli poikien välillä syntynyt.
että minkälaatuisia ne raahausjäljet siellä rannalla/alueella oikein ovat olleet?
ja siitä kun on ollut puhetta, että minkälaisia vammoja toisella pojalla oli mahdollisen nujakan takia, että onko tietoa?
nuoret kai haudattiin varsin nopeasti (~alle 2 viikkoa) tapahtuman jälkeen, että onkohan vammoista kuinka tarkat tiedot?
Spekulaatiota asiasta voidaan esittää.
Tässä minun "teoriani". Entäpä,jos on oltu koko ajan väärillä jäljillä. Entäpä, jos Boisman surmasi tytöt(syynä seksi) Gustafssonin ollessa silloin jossain muualla. Gustafssonin palattua paikalle ja nähtyä mitä SB oli tehnyt, poikien välille syntyi tappelu( rystysissä tappelun jälkiä,raahausjäljet NG:n vammat kasvoissa SB:n nahkatakki teltan ulkopuolella). Tappelussa NG voitti, raahasi SB:n teltan sisäpuolle, otti pikkutavarat, katkoi teltan narut ja puukotti ruumiit,näin lavastaen teon, olihan hän tässä tapauksessa itsekin tappaja. Kätki kengät,pikkutavarat ja puukon( aikaa oli, kengät jalassa tuskin nukkuivat teltassa,kengissä näin ollen molempien verta,tappelun seurauksena ulkona,pikkutavaroita tuskin ulkopuolinen surmaaja olisi lähtenyt etsimään teltan sisältä).
NG siis surmasi tyttöjen surmaajan tämän spekulaationi mukaan itsepuolustukseksi, mutta hänestä itsestäänkin tappaja. On pystynyt elämään näiden asioiden kanssa ehkä siksi, että ei ole kokenut itse olevansa samanlaisen rikoksen tekijä kuin SB: hänhän surmasi "vain" surmaajan.
jos NG ois jälestä päin listiny Boismanin.. niin mitenkäs se kallovamma oli Nilsille tullut? ja oisko NG vain jäänyt sen jälkeen maahan makaamaan ja vetämään hirsiä muina miehinä? Nils oli nimittäin kerennyt maata ruumiiden kera muutaman tunnin ennen kuin heidät löydettiin..
sitäkään en ymmärrä että minkätakia NG:tä oli raahattu? tämä ulkopuolinen murhaaja (jos sellainen oli) oli kuuleman mukaan yrittänyt raahata Nilsin järveen ja hukuttaa hänet, koska hän ei ollut kuollut puukon iskuihin, mutta oli kuitenkin luopunut siitä leikistä ja jättänyt hänet maahan makaamaan. mitäs järkeä siinä taas oli? eikö olisi ollut järkevämpää iskeä sillä puukolla Nils kuoliaaksi, jolla murhaaja oli muutkin tappanut?
totta, miksei NG:tä ollut puukotettu kuoliaaksi? ehkä murhaaja oli iskenyt tätä juuri sillä tylpällä esineellä, ja NG oli mennyt tajuttomaksi, ja murhaaja luullut että nyt sekin kuoli ja jättänyt puukotukset. se selittäisi ainakin sen, että miksi murhaaja jätti todistajan henkiin (jos ei siis tiennyt jättäneensä).
..on vastaukset kaikkiin kysymyksiinne. Mielestäni se on hyvä teoria.
Miksi kirjoitit noin pitkän rimpsun?
Ei hullukaan jaksa moista lukea.
Hohhoijaa..
Viimeinkin palautetta, jonka saamista "pelkäsin" mutta osasin silti odottaa. Ja tässä lyhyt ja ytimekäs vastine..(lyhyt siksi jotta jaksaisit varmasti lukea tämän)
1. Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.
2. Minä näin paitsi ajattelemisen, myös tutkimisen ja kirjoittamisen vaivan, sinä et jaksanut edes lukea...
3. Minä en kirjoittanut verenhimoisille ja lyhytjännitteisille ihmisille. Keille kirjoitin ja miksi kirjoitin, selviää, yllätys yllätys, pitkähköstä kirjoituksestani...
4. Aiheeseen josta kirjoitin, liittyy kolmen nuoren ihmisen raa´at surmat ja sen lisäksi lukemattomien ihmisten järkytys tapahtuneesta, omaisten suru yms. Tässä ei todella ole nyt kysymyksessä jokin ajanvietedraama, vaan äärimmäisen vakava veriteko ja murhenäytelmä.
5. Mene itseesi hyvä ihminen ja tule takaisin sitten kun osoitat myötäelämisen kykyä, sivistyneisyyttä, laajempaa verbaalista ilmaisukykyä ja ennenkaikkea inhimillisyyttä.
-G-
Aga, erlo, Esko, hm.., lianna, nono
sekä:
Esa: Hyvä ja tärkeä huomio! Olen itse ajatellut samaa asiaa monesta eri lähestymiskulmasta ja kaikenaikaa vaikuttaa ja tuntuu että jokin tuossa asetelmassa ei yksinkertaisesti ole kohdallaan...
Taina: Luulenpa että NG pääasiallisesti kiistää syyllistyneensä tekoon. Toisaalta hän voi sanoa painokkaasti olevansa syytön, jos todella on syytön ja ikäänkuin tuntee ja tietää itsensä kyllin hyvin jotta voi olla oman itsensä kohdalla täysin vakuuttunut siitä, että ei missään tapauksessa voisi syyllistyä moiseen veritekoon.(riippumatta siis siitä, muistaako mitään vai ei.)
Tiarella: Sen tiedon nojalla mitä itselläni on, eli siis kaikki se mitä olen voinut lehdistä ja netistä lukea ynnä televisiosta seurata, rohkenen arvella SB:n olleen fyysisesti NG:tä vahvempi ja myös teknisesti osaavampi(painitausta).
Sanonkin siis asiaa enempiä arkailematta täsmällisen ja selkeän mielipiteeni; NG olisi hävinnyt tappelun tai muun nujakoinnin SB:lle kutakuinkin 6-0...
Lisäteoriana kuitenkin seuraava:
Jos NG olisi teoreettisesti ajatellen tapellut SB:n kanssa niin, että hänellä olisi ollut käytössään jokin lyömäase tai muu apuväline ja jos SB olisi valmiiksi ollut jotenkin heikommassa tilassa(huumaantunut, humalassa, juuri herännyt, huonossa asennossa yms.)tahikka vielä, jos SB olisi jossain vaiheessa kaverusten vapaa-aikaa(siis ennen viimeistä retkeä) esim. opettanut NG:lle joitain otteita, toisinsanoen paininut tämän kanssa ikäänkuin leikillään, niin edellämainitut vaihtoehdot huomioonottaen, puntit tasaavat kokolailla paljon...
Lupaamani korjattu/päivitetty versio on tulossa. Vain sijoitusosoite on toinen kuin olen aiemmin lupaillut...
Jos mikään ei pahemmin enää falskaa, ensiviikon aikana homma on selvä.
Tänne, "neljännelle" sivulle(siis tätä kirjoittaessani neljännelle), en enää palaa.
Kiitokset ja hyvää kesää kaikille!
-G-