Mitä ihmettä?

juu juu, paskasti kävi mutsi kuoli mut faija haudattiin! kyllä tässä elämän ongelmiin on törmätty mutta miten ihmeessä se liittyy lahjatoiveisiin?
Olisiko mielestäsi kohteliaampaa laittaa lahjatoiveisiin esimerkiksi jonkun tietyn matkatoimiston lahjakortti kuin selvä toive rahasta? Mietin vain, vai oletko todella oikeasti noin vastaan lahjalistoja vai mistä kiristää??

Juuri näin. Prinsessat haluaa hinnoitella häänsä, kun raha on se ainoa arvo, mihin on koskaan törmännyt.
Olen itse nuori morsian, mutten koskaan kehtaisi pyytää rahaa lahjaksi. Rahan anelu saa miettimään sitä, että mikseivät sitten mene naimisiin maistaraatissa ja pienin menoin, jos pitää alkaa juhlillaan rahastamaan. Omat hääni haluan pitää tasan siksi, että saisin kerrankin kaikki läheiset yhteen juhlimaan, enkä siksi että hyötyisin siitä materiaa tai rahaa. Järjetöntä ja epähienoa maksattaa juhlansa muilla!

hupsheijakkaa kirjoitti:

juu juu, paskasti kävi mutsi kuoli mut faija haudattiin! kyllä tässä elämän ongelmiin on törmätty mutta miten ihmeessä se liittyy lahjatoiveisiin?
Olisiko mielestäsi kohteliaampaa laittaa lahjatoiveisiin esimerkiksi jonkun tietyn matkatoimiston lahjakortti kuin selvä toive rahasta? Mietin vain, vai oletko todella oikeasti noin vastaan lahjalistoja vai mistä kiristää??

Lue lisää

Oletko tipunen, joka eilen nin maan perusteellisen kauhiast hämmästeli? Sillä vaan, että tipusen hämmästelyn kohde olivat tiukkapipotädit, jotka eivät pidä lahjanruikkausta ylipäätään hyvänä asiana. Mikäs siinä, kyllä lahjalistan voi tehdä ja siitä kysyttäessä vinkkejä antaa. Tai laittaa vaikka kutsun mukaan. Mutta se raha, jos ainoa toive on raha, niin hyvä, se on sitten ainoa TOIVE - huomaa, ei PAKKO. Toiveita tässä maailmassa saa esittää, mutta ne ovat vain toiveita (ja tässä asiayhteydessä osa porukasta ei koskaan tule kovin hyvällä katsomaan rahanruikkaajia).

Vaan pitääkö morsmaikkujen juosta tänne itkemään, että "mitäs jos meille tulee paistinpannu, kun meillä on jo" tai "me pyydettiin rahaa, mut saatiin viis Iittalan kippoo". He ovat toivoneet sitä ainoaa autuaaksitekevää eli rahaa, mutteivät saaneet (tai on kamala uhka, etteivät saa pelkästään sitä). So, big deal? Jos morsmaikun mielenrauha siitä kaatuu, niin olen tosiaan sitä mieltä, että hyvin on tytöllä siihen asti asiat ollut, kun ei mitään perspektiiviä ole. Minäkin mietin, mistä silloin kiristää, jos "sopimattomista" lahjoista saa aikaan tuollaista porua. En vaan vielä ole keksinyt, onko pelkkää yksisilmäistä itsekkyyttä ja omanapaisuutta, vai onko taustalla jotain muutakin. Kerro sinä, miksi niin älähdit.

aito tunnelma kirjoitti:

Juuri näin. Prinsessat haluaa hinnoitella häänsä, kun raha on se ainoa arvo, mihin on koskaan törmännyt.
Olen itse nuori morsian, mutten koskaan kehtaisi pyytää rahaa lahjaksi. Rahan anelu saa miettimään sitä, että mikseivät sitten mene naimisiin maistaraatissa ja pienin menoin, jos pitää alkaa juhlillaan rahastamaan. Omat hääni haluan pitää tasan siksi, että saisin kerrankin kaikki läheiset yhteen juhlimaan, enkä siksi että hyötyisin siitä materiaa tai rahaa. Järjetöntä ja epähienoa maksattaa juhlansa muilla!

Lue lisää

Onko tässä aina pakko mennä äärilaitaan näissä mielipiteissä? "Maksattaa häänsä muilla". Me järjestämme isot häät, jotka maksamme ihan itse ilman lainarahaa emmekä tarvitse tavaraa. Lahjaa ei meidän puolestamme tarvitse tuoda ollenkaan, mutta jos joku haluaa antaa lahjan, toivomme tukea häämatkatilillemme. Joo, voimme maksaa sen matkan ihan itsekin, se tilinumero on siinä sen takia, että JOS joku haluaa jotain meille antaa. En ala värkkäämään mitään lahjalistoja, turhaa hommaa tässä tapauksessa. Jos joku nyt tuo tavaraa niin sekin on sitten ihan tervetullutta. Tuskin kukaan meidän vieraistamme on niin urpo, että alkaa meille mitään silitysrautaa kuitenkaan ostamaan. Jos on, niin pitää sitten hankkiutua eroon vanhasta raudasta. En ole lukenut täällä yhtään mielipidettä, jossa morsian väittäisi, että toive rahasta on käsky. Meillä se ainakin on vain hienoinen toive ja otamme kiitollisuudella vastaan kaikenlaiset lahjat, vaikka emme sitä tavaraa tarvitsekaan. Ilman muuta meilläkin pidetään häät, jotta saadaan läheiset juhlimaan kanssamme ja viettämään mukava päivä.

aito tunnelma kirjoitti:

Juuri näin. Prinsessat haluaa hinnoitella häänsä, kun raha on se ainoa arvo, mihin on koskaan törmännyt.
Olen itse nuori morsian, mutten koskaan kehtaisi pyytää rahaa lahjaksi. Rahan anelu saa miettimään sitä, että mikseivät sitten mene naimisiin maistaraatissa ja pienin menoin, jos pitää alkaa juhlillaan rahastamaan. Omat hääni haluan pitää tasan siksi, että saisin kerrankin kaikki läheiset yhteen juhlimaan, enkä siksi että hyötyisin siitä materiaa tai rahaa. Järjetöntä ja epähienoa maksattaa juhlansa muilla!

Lue lisää

Kysymys ei ole rahan "anelusta" vaan ihan käytännön asioista, en halua kaappiin homehtumaan enää yhtään kärpäslätkä-paistinpannua tai Iittalan vaasia mutta haluan kuitenkin pitää juhlat läheisilleni ja koska hääparille on ainakin meillä ollut tapana tuoda lahjoja, niin miksi emme saisi määritellä sitä millaisia lahjoja todella tarvitsemme? Ei sen pitäisi olla niin hankalaa eikä kenenkään pitäisi siitä loukkaantua. jos loukkaantuu niin kutsuun voi myös vastata ettei tule paikalle.
Ihemettelen todellakin tätä pikkumaisuutta joka monissa ihmisissä piilee, ja mitä sitten jos joku oikeasti nuori pari vaan on niin rehellinen että kehtaa ilmoittaa suoraan tarvitsevansa rahaa lahjaksi jotta saisi hankittua elämässä tarvittavia asioita.
Kerätkää nyt itsenne sieltä paskaojasta ja lahjoittakaa vaikka 5 euroa jos sitä kutsussa pyydetään, en nyt vaan pysty käsittämään että miksi ei voida kunnioittaa hääparin toivetta...

hupsheijakkaa kirjoitti:

juu juu, paskasti kävi mutsi kuoli mut faija haudattiin! kyllä tässä elämän ongelmiin on törmätty mutta miten ihmeessä se liittyy lahjatoiveisiin?
Olisiko mielestäsi kohteliaampaa laittaa lahjatoiveisiin esimerkiksi jonkun tietyn matkatoimiston lahjakortti kuin selvä toive rahasta? Mietin vain, vai oletko todella oikeasti noin vastaan lahjalistoja vai mistä kiristää??

Lue lisää

Hienoa, että mielipiteitä voidaan ilmaista, mutta onko pakko silti aina kiistellä? Ja kuten taas huomataan, erimielisyydet johtuvat oletuksista, yleistyksistä, kärjistyksistä ja ennen kaikkea liian suppeista tiedoista... Ja sitten omat mielipiteeni:

-Pelkkä pyyntö rahalahjasta on epäkohtelias. Itse en pyytäisi rahaa. Rahaan ei liity tunnetta! Yksi syy myös on, että lahjanantajan lahjaan käyttäjämä summa näkyy suoraan saajalle. Kuinka moni jättäisi hintalapun johonkin antamaansa lahjatavaraan? On vaikeaa päättää, millaisen summan antaisi lahjaksi. Rahalahjaseteli on aina paljon suurempi kuin muuten lahjaan käytettävä summa. Pientä seteliä ei vaan köyhäkään kehtaa antaa. Arvokkaan lahjan voi puolestaan löytää hyvästä tarjouksesta.

-Kyseinen tapaus rahan toivomisesta häämatkaan on mielestäni hyvä ja romanttinen! Se ei luonnollisestikaan ole silti velvoite. Minä ainakin antaisin mielelläni rahaa häämatkaan sen sijaan että pähkäilisin: mitä ihmettä lahjaksi??? Siinä on tunteella mukana, kun tietää mihin raha menee. Siihen kylkeen laittaisin varmaan jonku upeen paratiisikortin (huomioidden mihin matka..) ja toivottelisin oikein mukavaa matkaa. Ja ehkä vielä joku minilentokone tms... =)

-Käytännön syistä olisi toisiaan miljardi kertaa parempaa saada rahaa kuin tavaraa! On kiistämätön totuus, että saatu tavaravuori ei koskaan täysin vastaa tarpeita ja mieltymyksiä. Joko sellainen tavara on jo tai sitten saa useita samanlaisia. Tai vähintään väri ja tyyli eivät sovi. Jokaisella on varmasti tavoitteena unelmiensa koti, joten kuka on valmis pilaamaan sen epämiellyttävällä tavavuorella? En kuitenkaan halua syyllistää tavaralahjan antajia - olenhan itsekin antanut tavaralahjoja. Ja useinhan jokainen yrittää parhaansa mukaan löytää mahdollisimman miellyttävän ja tarpeellisen lahjan, vaikkei se helppoa olekaan. Varmasti jokaisella on paljon kokemuksia onnistuneistakin tavaralahjoista.

-Ekologisesta näkökulmasta maailma hukkuu muutenkin tavaraan. Anna siis lahjaksi palveluita, lahjakorttia hierojalle/kampaajalle/kuntosalille... Muutenkin ehkä korostaisin lahjakortin mahdollisuuksia ylipäänsä. Itse voisin hyvinkin sekä toivoa että antaa lahjakortteja.

-Ruoka ei ainakaan jää vuosikausiksi nurkkia täyttämään, eikä useinkaan voi olla väärää väriä/merkkiä! =) Okei tässä vaiheessa kaikki näkee epäromanttisia köyhyyden kauhukuvia ruokalahjasta. En tarkotakaan maitopakettia ruskeassa paperipussissa, vaan jotain saman tyyppistä kuin joulun herkkukorit. Siitä saa tehtyä ainakin kauniin, omannäköisen ja tarpeellisen lahjan.

-Ongelmia on kaikkialla, niin isoja kuin pieniäkin. Ne isot eivät estä niiden pienienkin vatvomista...

Lopuksi haluan toivottaa kaikille unelmahäitä!!!