Olemme lapsemme isän kanssa erimaalaisia, mutta molemmat Eurooppalaisia. Lapsi (vähän yli vuoden ikäinen) syntyi avioliitossa, mutta eron 2-vaihetta haetaan molempien allekirjoituksella tässä kuussa Suomessa. Emme ole tehneet mitään erityistä huoltajuusopimusta, mutta eropaperissa ruksattiin kohta "yhteishuoltajuus, lapsi asuu äidin luona". Sovittiin, että isällä on mahdollisuus tavata järjen rajoissa silloin kuin haluaa ja etukäteen neuvotellen. Allekirkoitettiin keskenämme paperi, että periaatteessa elatuskustannukset maksetaan puoliksi, mutta tästä voidaan tilanteen mukaan molempien suostumuksella joustaa.
Asuimme yhdessä Euroopan ulkopuolella, mutta minä olen nyt palannut lapsen kanssa Eurooppaan (en Suomeen). Lapsen isä tuki tätä muuttoa lapsellekin parhaana mahdollisuutena. Nyt hän ei kuitenkaan itse ole löytänyt täältä töitä ja kokee olevansa liian kaukana lapsesta ja poissa tämän elämästä. Olen luvannut auttaa työnhaussa jne. niin kuin vain pystyn, mutta ihan yksinkertaista sekään ei ole.
Nyt lapsen isä yhtäkkia sanoo, että ottaa lapsen luokseen asumaan toiseen maanosaan muutamaksi kuukaudeksi, kun ei itse pääse lähemmäksi. Tämä nyt ei tule misään tapauksessa kysymykseen, on näin pienen lapsen kannalta kamala vaihtoehto, kun minä olen ollut aina se läsnäoleva vanhempi ja on tottunut kotiinsa täällä.
Toivon vielä, että saadaan tähän joku järkevä ratkaisu niin, että isä asuu lähempänä tai että hän voi vierailla useammin, mutta jos mennään lain tasolle, niin mitä kautta tätä lähdetään selvittämään? Suomen viranomaisten? Asuinmaani viranomaisten? Olen suomalaisen ministeriön lähettämänä täällä, joten kuulun esim. vielä KELA:n piiriin. Muuten, lapsen elatuksen olen minä joutunut maksamaan 100%-sesti, eikä tähän näy mitään muutosta olevan tulossa... ei kuulemma pysty isä antamaan penniäkään....
Ideoita??
Asuimme yhdessä Euroopan ulkopuolella, mutta minä olen nyt palannut lapsen kanssa Eurooppaan (en Suomeen). Lapsen isä tuki tätä muuttoa lapsellekin parhaana mahdollisuutena. Nyt hän ei kuitenkaan itse ole löytänyt täältä töitä ja kokee olevansa liian kaukana lapsesta ja poissa tämän elämästä. Olen luvannut auttaa työnhaussa jne. niin kuin vain pystyn, mutta ihan yksinkertaista sekään ei ole.
Nyt lapsen isä yhtäkkia sanoo, että ottaa lapsen luokseen asumaan toiseen maanosaan muutamaksi kuukaudeksi, kun ei itse pääse lähemmäksi. Tämä nyt ei tule misään tapauksessa kysymykseen, on näin pienen lapsen kannalta kamala vaihtoehto, kun minä olen ollut aina se läsnäoleva vanhempi ja on tottunut kotiinsa täällä.
Toivon vielä, että saadaan tähän joku järkevä ratkaisu niin, että isä asuu lähempänä tai että hän voi vierailla useammin, mutta jos mennään lain tasolle, niin mitä kautta tätä lähdetään selvittämään? Suomen viranomaisten? Asuinmaani viranomaisten? Olen suomalaisen ministeriön lähettämänä täällä, joten kuulun esim. vielä KELA:n piiriin. Muuten, lapsen elatuksen olen minä joutunut maksamaan 100%-sesti, eikä tähän näy mitään muutosta olevan tulossa... ei kuulemma pysty isä antamaan penniäkään....
Ideoita??
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sun X-mies arapi?
Onkelmia taitaa olla...
No ei ole arabi, ihan on eurooppalainen.