Olen nuori, kaunis nainen. Jo useampi vuosi sitten ihastuin itseäni vanhempaan mieheen ,ja kaikesta päätellen hänkin ihastui minuun. Oletetusta molemminpuolisesta ihastumisesta huolimatta asiat menivät kuitenkin niin, etten osannut tarpeeksi hyvin osoittaa kiinnostustani, ja mies loukkantui tästä, emmekä ole sen jälkeen olleet edes puheväleissä. Minua jäi niin harmittamaan, että typerästä väärinkäsityksestä johtuen menetin ihmisen, jota kohtaan minulla oli syviä tunteita. Ja harmittaa myös hänen puolestaan, kun hän mitä ilmeisemmin luuli tehneensä itsestään "pellen" luultuaan, että ihastus oli vain yksipuolista.
Ehkä on turhaa enää vuosien jälkeen miettiä asiaa, mutta en vain voi mitään sille, että mies on päivittäin mielessäni. Haluaisin ainakin selvittää väärinkäsityksen, jotta voisin jatkaa eteenpäin. On ikävää, kun tilanne päätty nuin ja tavallaan loukkasin häntä.
Ehkä mies odotti jopa harvinaista enemmän vakuutteluja minun puoleltani, koska olen häntä paljon nuorempi jne..ja jo pienistä merkeistä oletti, ettei nuori tyttö voisi olla lähes viisitoista vuotta vanhemmasta miehestä kiinnostunut.
Mitä te neuvoisitte minua tekemään? Minulla ei ole hänen yhteystietojaan ja näen häntä nykyään hyvin harvoin.
Ehkä on turhaa enää vuosien jälkeen miettiä asiaa, mutta en vain voi mitään sille, että mies on päivittäin mielessäni. Haluaisin ainakin selvittää väärinkäsityksen, jotta voisin jatkaa eteenpäin. On ikävää, kun tilanne päätty nuin ja tavallaan loukkasin häntä.
Ehkä mies odotti jopa harvinaista enemmän vakuutteluja minun puoleltani, koska olen häntä paljon nuorempi jne..ja jo pienistä merkeistä oletti, ettei nuori tyttö voisi olla lähes viisitoista vuotta vanhemmasta miehestä kiinnostunut.
Mitä te neuvoisitte minua tekemään? Minulla ei ole hänen yhteystietojaan ja näen häntä nykyään hyvin harvoin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Etsi hänet ja kerro se hänelle,etsintäkuulutusta tai jos näet,juokse ja ota kiinni jos saat,tsemppiä!
antaa olla????????!!!??? vaan kirjoitat tänne tällästä paskaa. ANNA OLLA
Kerro hänelle, miten asiat menivät! Ainakin saan mielenrauhn, vaikka teistä ei enää mitään tulisikaan.
Tästä huomaa kuinka vähän arvostat minua?????? Kyselet täällä!!!!!
Sitä paits olen hänelle kertonut ja ihna sp:n vieläpä!!! Olisi pitänyt laittaakin tänne eikä sinne...
läks nyt töihin...
Minä rakastuin nuorempaan naiseen ja hän torjui minut. Se on ollut hyvin kivulias kokemus. Hän jätti kertomatta paljon ja minun pitää yrittää ymmärtää, vaikken ymmärrä. Pitäisi pystyä päästämään irti, antaa anteeksi, mutta kun en ymmärrä, en osaa. Aika ohentaa kaikkea kipua lopulta. Kun kipu on kärsitty, niin anteeksipyynnöt sen jälkeen ovat muodollisia ja oikeastaan itsekkäitä eleitä, oman omantunnon rauhoitteluja.
Yksi asia mikä vaikuttaa olennaisesti tähän on se, minkälainen hänen suhdetilanteensa on. Jos hänellä on joku suhde, niin sitten melkein tyytyisin korkeintaan kirjoittamaan kirjeen ja kertomaan, että asia painaa sinua ja haluat pyytää anteeksi.
Jos hän on vapaa, niin kysymyshän on sitten ihan siitä, mitä todelisuudessa haluat. Onko muisto, itsensä hellittely menetetyllä rakkaudella tai fantasia arvokkaampi kuin todellinen ystävyys? Osaatko olla rehellinen itsellesi. Sinun ei tarvitse vastata kuin itsellesi.
Jos hän on nyt varattu ja sinä kadut, niin anteeksi vain, olet ansainnut tuskasi. Jos toista ihmistä kohtelee väärin tai vähättelevästi, niin on vain oikein, että siitä seuraa tuskaa tälle ihmiselle. Jos häntä sattui, minulla on hyvin vähän sääliä sinua kohtaan, koska minä tiedän, miltä kipu tuntuu.
että mitä olisit sitten itse odottanut tuolta nuorelta naiselta? Mua mielestä hänellä ei ole mitään selitysvelvollisuuksia vain sen vuoksi että sulla oli yksipuolisia tunteita häntä kohtaan.
Vastaan yleisemmin. Minun mielipiteeni on: Jos nainen torjuu tuntemattoman miehen yökerhossa, ei hänellä ole mitään selitysvelvollisuutta. Se on hänen oikeutensa. Mutta jos nainen torjuu ystävän miehenä, niin silloin hänen kyllä kuuluu jo vähän selittää asioita. Ja varsinkin, jos kyseinen mies on tehnyt naisen eteen paljon työtä ja nimenomaan ajanut naisen etua, ja tulee sitten torjutuksi paitsi miehenä myös ystävänä, niin kyllä silloin miehellä on oikeus saada tietää, mistä on kyse.
Minä en enää halua kirjoittaa omasta tarinastani, mutta voin kommentoida, jos joku kysyy sellaista, mihin osaan sanoa jotain.
Kuka se ensimmäinen vanha ukko on?
etsi se mies.tai kun näet pysähdy rohkeasti vain juttelemaan,kyllä sen tuntee jos toisesta pitää,mutta tuossa tilanteessa ollaan arkoja,ja tulkitaan tilanteita väärin. itseeni ihastui nuori nainen aikoinaan,hukkasin hänet,etsin kunnes etsinnän tuloksena huomasin etsineeni väärällä nimellä,etsin puhenimellä en kirjoitusnimellä,nyt olen löytänyt hänet ja pyydän häntä kahville,saa nähdä minkälaisen vastaanoton saan.toivon ainakin tapaamista jotta voi selvittää ainakin kaikki etsimisestä aiheutuneet kommellukset.
Aika kinkkinen juttu. Jos todella välitit hänestä, etsi hänet ihmeessä käsiisi.Niin minä ainakin tekisin. Paitsi jos hän on varattu, et ole edes loukannut häntä!
minä ainakin mokasin, kun kundi vinkkas nimekseen heikkija olin pahalla tuulella sanoin kaija,ja kaipa vähän panikoin. en tiedä kuka oik. on. kaikenmaailman raunot hakiksesta ilmottautui kun hain,lopetin siihen. sitten päätin, että jos nähdään se on kohtalo.ehkä ensi kesänä......
Kuka törppö oikeesti kyselee TÄÄLLÄ NEUVOJA.
Mutta meitä on moneksi...ehkä elämänkokemattomuus ajaa kyselemään ns. extempore. Mutta sama se, kirjoittakoon, kyselköön kukin. Ihmisiltähän nää kyselee. Toivottavasti tulee autetuksi. Itse en kysele täällä, koska tiedän jo vastauksen olevan sisälläni. Tiedostan mitä haluan ja sen teen. Noh, onhan tänne joskus runoja ja vastauksia/haikuja sortunu vastaamaan...
Ei olla täydellisiä eihän, vaikka ollaankin :))
kun kyselevät, matkalleen hetkeksi mukaan pyytävät
mukana kulkea, ei kimppuun hyökätä tai haukkua
ei syytä arvostella, katsella kulkea mukana vaan...
Niin osalla vastaukset sisällään : ), mitä elämä onkaan
sitä kaikkea se on, yrittää elää tässä ja nyt.
Helpottuneena vastauksesta :ei tarvitse tietää yhtään mitään
ei tarvitse enää todistaa yhtään mitään... se on täydellisyys . ; )
viisas näkökanta myös :))