Moi.
Olen aloitteleva sukututkija ja minulla olisi muutama kysymys. Olen törmännyt rippikirjoissa usein seuraavantyyppisiin merkintöihin, esimerkkinä isäni isoisoisä: "rik.k.no:340" ... ilmeisesti kyseessä on jonkinsortin viittaus rikoskirjoihin? Mutta mihin kirjoihin ja mistähän niitä voisi löytää. Kyseessä eivät ole kai tuomiokirjat, vai miten?
Noin muutoin olen kyllä päässyt hienosti alkuun: hämeen maakunta-arkistossa oli pälkäneen 1900-luvunkin mikrokortit, joiden avulla pääsin lähtemään hyvään vauhtiin... ja käsialakin noissa kirjoissa oli todella selkeätä. Seurasin ensimmäisellä kerralla ns. isälinjaa taaksepäin, kunnes löysin miehen joka oli ottanut ensimmäisenä sukunimemme käyttöön ( sotilasnimi 1850-luvun hujakoilla otettu)... ja sittemmin olen seurannut tuon henkilön jälkeläisten taivalta nykypäivää kohti. Sitten kun heidät olen löytänyt, aion lähteä jälleen ajassa taaksepäin. Miltäs kuulostaa?
Olen aloitteleva sukututkija ja minulla olisi muutama kysymys. Olen törmännyt rippikirjoissa usein seuraavantyyppisiin merkintöihin, esimerkkinä isäni isoisoisä: "rik.k.no:340" ... ilmeisesti kyseessä on jonkinsortin viittaus rikoskirjoihin? Mutta mihin kirjoihin ja mistähän niitä voisi löytää. Kyseessä eivät ole kai tuomiokirjat, vai miten?
Noin muutoin olen kyllä päässyt hienosti alkuun: hämeen maakunta-arkistossa oli pälkäneen 1900-luvunkin mikrokortit, joiden avulla pääsin lähtemään hyvään vauhtiin... ja käsialakin noissa kirjoissa oli todella selkeätä. Seurasin ensimmäisellä kerralla ns. isälinjaa taaksepäin, kunnes löysin miehen joka oli ottanut ensimmäisenä sukunimemme käyttöön ( sotilasnimi 1850-luvun hujakoilla otettu)... ja sittemmin olen seurannut tuon henkilön jälkeläisten taivalta nykypäivää kohti. Sitten kun heidät olen löytänyt, aion lähteä jälleen ajassa taaksepäin. Miltäs kuulostaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nuo rikoskirjat tai rikkomuskirjat, joskus myös mustiksi kirjoiksi kutsutut, ovat sellaisia, joihin on merkitty isoja ja pieniä rikkomuksia. Juopottelua, viinankeittoa, räyhäämistä, tappoja, murhia, au-lasten synnyttämistä jne. Ripityksiä tai häpeäpenkkiä tai sakkoja tai vettä-ja-leipää -tuomioita.
Joskus ne löytyvät rippikirjan eli pääkirjan lopusta. Joskus ne ovat erillisinä. Joskus jopa hävitettynä. Joskus löytyvät vain seurakunnan arkistosta ja joskus niihin ei pääse käsiksi lainkaan.
Tuomiokirjat ovat sitten ihan erikseen ja ne on visusti arkistoitu.
Mustat kirjat ovat aivan eri asia. "Mustiksi kirjoiksi" kutsutaan niitä mustakantisia kirjoja, joihin vanhoja kirkonkirjoja kirjoitettiin puhtaaksi 1900-luvun alussa. Tiiviissä muodossa tosin - esim. syntyneistä on vaan lapsen nimi, synt. ja kastepäivämäärät ja vanhempien nimet, mutta ei kummeja.
Mustilla kirjoilla ei ole mitään tekemistä rikollisten kanssa.
On olemassa kahdenlaisia Mustia kirjoja
1 ) rikos- eli rikekirjat, joita seurakunnat pitivät
2 ) Suomen SukututkimusSeuran naisten 1930-luvulla "puhtaaksikirjoittamat" mustakantiset vihkot, joihin kopioitiin kastettujen, vihittyjen ja haudattujen tiedot eri seurakunnista, joihin nimimerkki oikaisu viittasi.
Hyvin harvoin kuulee rangaistusluetteloita kutsuttavan mustiksi kirjoiksi. Omien kokemusteni mukaan 9 kertaa 10:stä kun joku sanoo/kirjoittaa "mustat kirjat" (joku muu kuin aivan aloittelija), hän tarkoittaa nimenomaan niitä mustakantisia, puhtaaksikirjoitettuja kirkonkirjoja. Mielestäni olisi selkeää (ja aloittelijan päätä vähemmän sekoittavaa) jos puhuttaisiin asioista vakiintuneimmilla nimillä eikä sekaisin niin, että yksi sanonta tarkoittaa montaa asiaa. :)
Rippikirjoissa on merkintä esim. M.K n:o 75, jolloin se tarkoittaa mustaa kirjaa tai aeimmin S.B. Joten minusta on enemmän harhauttavaa puhua mustista kirjoista niiden kansien värin vuoksi, vaikka yleisesti niin puhutaankin.