Terhveydenhoidossa on käyty läpi lääkäreiden ja hoitajien päetevyyksiä ja onkin paljastunu melko monta valelääkäriä ja valehoitajaa.
Milloinkohan oppilaitokset alkaa käydä läpi valeopettajia? Siitäpä syntyykin melkoinen paukku.
Milloinkohan oppilaitokset alkaa käydä läpi valeopettajia? Siitäpä syntyykin melkoinen paukku.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Älä naurata - ei ikinä! Muistaakseni jonkun tilaston mukaan pk-seudulla oli muutama vuosi sitten neljäsosa opettajista epäpäteviä. Näiden "ikiopiskelijoiden", liikunnanohjaajien, taiteilijoiden ja insinöörien ym. tulisi hakeutua välittömästi joko kilometritehtaalle tai pätevöitymiskoulutukseen. Olisi kiva tietää, miksi nämä "kutsumusammattilaiset" eivät halua pätevöityä. Tekosyitähän aina riittää.
Kulttuurialan tai humanistin koulutuksen hankkineella on tosi vähän mitään muuta mahdollisuutta vakituiseen leipään kuin opetustyö. Niille aloille koulutetaan liikaa väkeä ja monelle on yllätys valmistumisen jälkeen kun töitä ei olekaan, ellei ala opettajaksi. Työskentely opetusalalla on kuitenkin rankkaa, varsinkin ilman pedagogista pätevyyttä olevalle se on tosi rankkaa, koska monista tilanteista ei ole keinoja selviytyä samalla tavalla kuin pätevällä opettajalla. Aikaa ja energiaa ei jää pedagogiseen pätevöitymiseen työn ohessa. Moni taiteilija ei myöskään ole alun perin aikonut opettajaksi, joten opetustyötä pidetään vain keinona ansaita rahaa ja välivaiheena elämässä. Varsinainen elämä ja taiteiijan ura aloitetaan "sitku" ....
Tiedän mistä puhun, koska tein itsekin monta vuotta opettajan töitä ennen kuin tajusin ettei tämä ole välivaihe, mutta sen jälkeenkin kesti monta vuotta ennen kuin vihdoin sain suoritetuksi opettajaopinnot. Käytännön kokemus ei korvaa työssä hankittua kokemusta, vaikka moni kokenut itseoppinut näin luulee. Jos ei tiedä siitä, mitä puuttuu, niin ei voi tietää, mitä puuttuu ...
että "aikaa ei riitä pedagogiseen pätevöitymiseen työn ohella", näitä sairaskertomuksiahan kuulee enemmän kuin taajaan. Juuri kaltaisesi "välivaiheopettajat" löytävät aina kuin ihmeen kaupalla töitä ja lisäksi nakertavat pätevien opettajien työmahdollisuuksia sekä kyseenalaistavat koko pätevöitymisen merkityksen.
Moni epäpätevä miettii varmasti, saako enää töitä pätevöitymisen jälkeen - tällöinhän joutuu kamppailemaan verissä päin työpätkistä sekä epäpätevien että pätevien kanssa. Olisi todella ikävää huomata joutuvansa työttömäksi muodollisen pätevyyden hankkimisen jälkeen, mutta ikävä kyllä tämä on todellisuutta monelle muodollisen pätevyyden hankkineelle opettajalle. Tietenkin voi aina miettiä, kuka hyötyy moisesta systeemistä.
En miettinyt ollenkaan tuot työnsaantia pätevöitymisen jälkeen, mutta eipä olisi omalla kohdallani tullut mieleenkään että olisin luovuttanut paikkani pois kun opiskelin. Kun on jo maisterin tutkinnon suorittanut, niin ei saa enää opintotukea, jos lähtee suorittamaan opettajan pedagogisia opintoja. Kyllä on käytännössä pakko olla töissä.
Sitä paitsi opettajan pedagogisiin opintoihin ei meinaa päästä, jos ei ole jo valmiiksi opetustyössä, koska hakupisteytys on sellainen, että opettajana olemisesta saa paljon pisteitä. Siksi moni ei pääse suorittamaan opettajaopintoja ennen kuin on ollut opetustyössä. No, ehkä jonnekin Kajaaniin pääsisi, mutta eihän sinne mitenkään voi lähteä jos on asunto pääkaupunkiseudulla, eikä opintotukeakaan saa ja pitää olla töissä.
Jos ei ole alun perin luokanopettajaksi opiskellut, niin opettajaksi pätevöityminen tapahtuu käytännössä siis melkein aina työn ohessa, ja se työ on melkein aina opetustyötä jo valmiiksi.
On outoa, että epäpätevät saavat tehdä vuosikausia sijaisuuksia peruskouluissa, etenkin kun päteviäkin olisi tarjolla. Jokaisen epäpätevän opettajan on syytä pohtia, miksi viidesosa pätevistä opettajista vaihtaa ammattia ja pääkaupunkiseudulla joka kolmas. Kohtuullisen hyvä palkka ja kadehdittavan pitkät lomat ovat vain virkaopettajien etuuksia, ja virattomia opettajiahan on pilvin pimein.
Aineenopettajia koulutetataan faktisesti liikaa, ja etenkin taideaineiden opettajien työtilanne on huono. Etenkin pääkaupunkiseudulla on runsaasti työttömiä opettajia, ja maaseudullahan pätevyyksistä viis veisataan - rehtorin serkun artesaanityttö saa vaivatta sijaisuudet.
Ainakin Helsingissä aineenopettajan erillisiin opintoihin on suhteellisen helppo päästä. Hakijoita on vähän paikkoihin nähden ja opinnot voi suorittaa myös aikuisopetuksen puolella missä osa-aikainen / iltaopiskelu on helpommin mahdollista. Aikuisopetuksen puolella esim. taito- ja taideaineiden viiteen paikkaan oli viime vuonna 11 hakijaa.
Mikäli taustalla on työkokemusta ainakin 5 vuotta saat aikuiskoulutustukea joka on reippaasti suurempi kuin opintotuki.
Ohessa linkki valintatilastoihin.
http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/2009_OPPED_tilasto_2009.pdf
ja aikuiskoulutustukeen:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160801154725IL
N. 2500 euron kuukausipalkalla aikuiskoulutustuki on 1000 euroa asumistuet päälle.
Itse suosittelen pätevöitymistä. Jälkikäteen pätevöitynyttä, kokemusta omaavaa hakijaa ei suinkaan syrjitä työnhaussa.
Kerran määräaikaista pätkää tehdessäni jouduin ilmoittamaan, että joudun olemaan pois, koska päiväkoti-ikäinen lapseni sairastui. Sen jälkeen ei ole sieltä suunnalta enää pätkiä tarjottu minulle. Moni muu on sanonut aivan samaa, eli sijaiseksi kelpuutetaan en vuoksi niitä reksin sukulaistyttöjä, koska he tulevat varmasti eivätkä vaadi mitään sairaslomia. Ovat "sopivia" sijaisiksi.
Suosittelen niin ikään pätevöitymistä. Olin pitkään töissä gradua vaille valmiina. Halvemmaksi tuli jäädä vuodeksi pienelle tuntimäärälle ja tehdä gradu töiden ohessa kuin jos olisin jäänyt aikuiskoulutustuelle. 1000 euroa bruttona ei oikein elätä. Nyt olennaisesti nousseet tulot kompensoivat nopeasti opintojen loppuunsaattamisvuoden alhaiset tulot.
En kyllä vieläkän osaa tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että ilman loppututkintoa tein opettajan hommia. En gradusta tullut yhtään viisaammaksi tai taitavammaksi - en sinänsä kiellä tutkinnon arvoa ja merkitystä koulutuspoliittisena instrumenttina. En ollut ennen huonompi opettaja. En saanut töitä suhteilla, vaan koska olin arvostettu työntekijä, kollega ja opettaja. Ei siis syyllisyyttä.
Mitä ketjun aiheeseen tulee, niin "valeopettajaa" ei olekaan. "Opettaja" ei ole suojattu ammattinimike, joten kuka tahansa saa ihan luvan kanssa kutsua itseään opettajaksi.
Aineenopettaja, opettajan kelpoisuus, FM.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8889389
No emmänyttiedä... Semmosia valekansanedustajia on toi valehtelijoiden klubikin täynnä, on urheilijoita, rumpaleita, seksirunoilijoita, b-näyttelijöitä, tietokilpailijoita... Finis Finlandiae!