meikä on siis viimein tullu "masennuksessaan" siihen pisteeseen, et alkaa riittää. oon aina ollut menesteny ihminen, purkanut huonot olot töihin ja opiskeluun (siis turruttanut tunteet) ja selvinny suht hyvin. nyt vaan on tilanne se, ettei ole duunia eikä sitä kautta rahaa. olen jumissa päihdevammasen ihmisen kanssa, joka yllättäen syyllistää minua kaikesta. mulla ei ole oikeastaan ketään muuta - siksi varmaan lähtemine tästä suhteesta pelottaa, tai noh mulla nyt ei ole edes rahaa lähteä tai paikkaa, jonne mennä.
noh siis suurin ongelmani on itsetuhoisuus. mulla ei ole oman arvon tunnetta, itsetunto nollassa ja palava halu kuolla, vapauttaa mieli pahasta olosta. mutta ei! en siis syvällä sisimmässäni halua päättää elämääni, vaan nyt siis itseäni pelottaa oma flippaaminen. oon raukkamaisesti viillellyt itseäni pahimmassa ahdingossa, mutta lopulliseen lähtöön ei taida pikku naarmut riittää...
mitä mun tulisi tehdä? tuntuu et alkaa aika olemaan kortilla, kun ei meinaa pää pysyä kasassa, paska olo seuraa ja elämä menee ohi. istun hiljaa 24/7 ja oikeastaan kontaktit muihin ihmisiin paitsi päihdeongelmaiseen avokkiini, ovat lähes katkenneet...
terapia ei ole tuonut vastauksia tai edes näyttänyt suuntaa, kidun ja kärsin. tuntuu taas siltä, että tämä päivä olisi täydellinen päivä olla se viimeinen.
noh siis suurin ongelmani on itsetuhoisuus. mulla ei ole oman arvon tunnetta, itsetunto nollassa ja palava halu kuolla, vapauttaa mieli pahasta olosta. mutta ei! en siis syvällä sisimmässäni halua päättää elämääni, vaan nyt siis itseäni pelottaa oma flippaaminen. oon raukkamaisesti viillellyt itseäni pahimmassa ahdingossa, mutta lopulliseen lähtöön ei taida pikku naarmut riittää...
mitä mun tulisi tehdä? tuntuu et alkaa aika olemaan kortilla, kun ei meinaa pää pysyä kasassa, paska olo seuraa ja elämä menee ohi. istun hiljaa 24/7 ja oikeastaan kontaktit muihin ihmisiin paitsi päihdeongelmaiseen avokkiini, ovat lähes katkenneet...
terapia ei ole tuonut vastauksia tai edes näyttänyt suuntaa, kidun ja kärsin. tuntuu taas siltä, että tämä päivä olisi täydellinen päivä olla se viimeinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Anteeksi suorasukaisuuteni, mutta miksi riudut päihdeongelmaisen avokin kanss?
Kai sinulla on joku ystävä tai sukulainen jonka luo voi väliaikasesti muuttaa?
Ja jos olet työtön ja muutat omillesi,saat asumitukea, toimeentulotukea jne.
Ota yhteyttä johonkin vanhaan luottoystävään tai sukulaiseen joka voisi sinua auttaa irtautumaan sinun terveydellesi vaarallisesta parisuhteesta.
Oletko terapiassa ihan oikeasti puhunut kotisi ongelmista?
Miten olisi seurakunnan avioliittoneuvonta, jonne voi mennä yksinkin ja avoliittolainenkin, jos on seurakunnan jäsen.
Tai jos menisit puhumaan sosiaalityöntekijälle?
Kuulostaa pahalta toi mitä kerroit. Miettisit eroa avokistasi, uskon että löydät halutessasi oman asunnon ja siihen saat tosiaan asumistukea ja sitten sosiaalitoimistosta toimeentulotukea. Ongelmaisen kumppanin kanssa sitä helposti harhautuu itsekin menettämään itsekunnioituksensa ja voi eristäytyäkin. Ajatukset voi alkaa kiertää aika synkissäkin vesissä. Tutuilla ollut samantapaisia kokemuksia. Tuntuis että tällä hetkellä sun avokki vaan syö sun voimia. Koettaisit miettiä ja toteuttaa vaikka pienin askelinkin eroa. Se kirpasee molempia, mutta varmaankin pitemmällä tähtäimellä on hyväksi. Terapiasta sun kokemukset on huonoja, mutta älä anna sen lannistaa. Pienellä vaivannäöllä löydät varmasti ammattiapua aluksi vaikka julkiselta puolelta jos tunnet tarvetta. Sä olet arvokas ja ansaitset hyvän elämän. Tsemppiä!