Teen koulutyötä aiheella seksuaalivähemmistöjen seksualisuus ja näkökulman tarvitsee olla lähinnä ongelmalähtöinen, eli mitä hankaluuksia biseksuaalisuus on elämääsi tuonut? Saa kertoa vapaasti omia kokemuksia, laitan "virikkeeksi" WHO:n määritelmän seksuaaliterveydestä ja muutaman siitä itselleni mieleen tulleen kysymyksen. Myös asialliset linkit ovat tervetulleita.
Seksuaaliterveys on WHO:n mukaan seksuaalisuuteen liittyvä fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila; ei pelkästään sairauden, toimintahäiriön tai raihnaisuuden poissaoloa. (v. 2002)
• Miten toteutuu emotionaalinen ja sosiaalinen hyvinvointi biseksuaaleilla?
• Ympäristön suhtautuminen tai sen pelko
• Pelko olla erilainen
• Ristiriita omien arvojen välillä (uskonnollisuus, vanhemmuustoive)
• Vertaistuen tarve (seta ym)
Kiitos vastauksista! Hyödynnän niitä nimettömästi esitelmässäni opiskelukavereille.
Seksuaaliterveys on WHO:n mukaan seksuaalisuuteen liittyvä fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila; ei pelkästään sairauden, toimintahäiriön tai raihnaisuuden poissaoloa. (v. 2002)
• Miten toteutuu emotionaalinen ja sosiaalinen hyvinvointi biseksuaaleilla?
• Ympäristön suhtautuminen tai sen pelko
• Pelko olla erilainen
• Ristiriita omien arvojen välillä (uskonnollisuus, vanhemmuustoive)
• Vertaistuen tarve (seta ym)
Kiitos vastauksista! Hyödynnän niitä nimettömästi esitelmässäni opiskelukavereille.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen nainen ja elelen sinkkuna. Tunsin pitkään pitäväni pelkästään naisista, mutta myöhemmällä iällä kiinnostus on hieman herännyt miehiäkin kohtaan. Tosin edelleen tunnen pitäväni enemmän naisista, mutta arkielämä miehen kanssa olisi helpompaa.
Mikäli olisin hetero, minulla olisi todennäköisesti perhettä ja lapsi-lapsia. Lähtökohtaisesti olen tuntenut olevani erilainen jo lapsesta saakka. Opiskelu- ja työelämässä koen olevani hieman ulkopuolinen, koska en voi samalla tavalla kertoa elämästäni kuin heterot. Tavallaan olen hyväksynyt tämän ominaisuuden itsessäni, mutta tokihan heterona olisi helpompaa. Välillä tuntuu, että on epäonnistunut elämässään ja elämässä ei ole tarkoitusta, koska ei ole kumppania tai lasta, jonka vuoksi tehdä asioita.
Kirjoitat näin: "mitä hankaluuksia biseksuaalisuus on elämääsi tuonut?" Tämä kysymys on asenteellinen. Se on ns. heteronormatiivinen eli olettaa, että heteroseksuaalisuus on perustilanne tai normaalitilanne ja siitä poikkeaminen "tuo hankaluuksia". Neutraalimpi kysymys voisi olla esim. "miten biseksuaalisuus näkyy elämässäsi?" Jos kysyisit "mitä biseksuaalisuus on elämääsi tuonut?", silloin olettaisit, että biseksuaalisuus on ikään kuin myöhemmin tapahtunut muutos, taas johonkin aiempaan normaalitilaan nähden.
Kiitos "Elämää vain tää on" kirjoituksesta, käsittelee juuri sellaisia aiheita kuin työhöni tarvitsen.
"vastaajaNN":lle haluan vielä kertoa, että nimenomaan koulun pyyntönä oli ongelmakeskeisyys. Toislla on aiheina esimerkiksi "vammaisuus ja seksuaalisuus" tai "syöpä ja seksuaalisuus" ja näissäkin töissä käsitellään sitä, miten vammaisuus tai syöpä on hankaloittanut oman seksuaalisuuden toteuttamista. Tarkoitus ei siis ole korostaa heteroiden normaaliutta. Itseäkin harmitti ongelmalähtöinen lähestyminen, koska seksuaalivähemmistöjä esitetään aina jotenkin ongelmaisina ja olisin halunnut kertoa tasapainoisista sateenkaariperheistä, joilla on tavallisia arkiongelmia eikä jatkuvaa kriisiä siitä, että on seksuaalivähemmistöä. Tai onnellisesta homoparista, joka on tyytyväinen juuri niin kuin on. Mutta näin tällä kertaa.
Tarkoitukseni ei ollut arvostella sinua tuon lähtökohdan ottamisesta. Se kertoo aika tavalla koulun (tai oikeastaan ehkä tietyn/tiettyjen opettajien) ajattelusta.
Olen parisuhteessa miehen kanssa.
Minulla on nais ja mies kausia..ja silloin kun naiskausi iskee, en ole kiinnostunut miehestäni ollenkaan. En voi tälle mitään ja tämä rassaa sitten parisuhdetta.
Ikinä ei ole missään suhteessa kun hetken kerrallaan täysillä..hmm. Sellaista.
"bi-sex", koetko sitten, että et voi koskaan olla yhden ihmisen kanssa täysin onnellinen, kun hän ei voi vastata sekä nais- että mieskiinnostukseen. Vai onko se sinulle valinta, jonka hyväksyt, ja olet tyytyväinen suhteeseen yhden ihmisen kanssa, vaikkei se tarjoakaan kaikkea, josta olisit kiinnostunut. Rassaako naiskautesi yhtä paljon sekä sinua että miestäsi vai koitatko esimerkiksi piilottaa koko kauden mieheltäsi?
Vastaus tulee vähän myöhään.
Minulla on elämässä menneet suhtet näin: mies nainen mies nainen mies..niin edelleen.
Minulla tämä kausi esiintyy erittäin voimakkaana. Tällähetkellä juuri "naiskausi" on erittäin voimakkaana. Olen löytänyt täydellisen miehen, mutta esim seksi ei kiinnosta. Ihastun naiseen, kuten nytkin ja minua kiinnostaa vain hän.
Ainut mahdollisuus minun kaltaisella olla parisuhteessa, jos mies hyväksyy täysin naisen kanssa olemisen.
Yleensä mies tahtoo vain naisen itselleen, ja normaalin parisuhteen. Yritän sen jatkossakin antaa, sillä tiedän että jos lähden kadun sitä myöhemmin.
Meitä on paljon tälläisiä, ja tästä tulee se "bi-seksuaaliin" ei voi luottaa.
Näin ei ehkä kaikilla ole, mutta minulla se on näin. Mieheni lähentelee täydellistä monessa mielessä, ja minulla on todella hyvä tuuri ollut. Tämän vuoksi tunnemme aika voimakkaita itsesyytöksiä.
Olisin mieluummin hetero tai ihan umpilepakko.
Ainoana pelkona bi-seksuaalisuudessani on se että jos toinen osapuoli ei tunne samoin kuin minä. En välitä mitä ulkopuoliset ajattelevat, kunhan parini ja itse olemme onnellisia muun ei pidä merkitä.
Erilaisuus on hyvä asia, sitä ei kannata pelätä tai vähksyä. Kaikilla on oma mielipiteensä kaikesta joten "normaalia" ei periaatteessa ole. Jos heteroseksuaaleja pidetään ns. "normaaleina" niin niin ovat kaikki muutkin, suuntauksesta huolimatta.
Olen kristitty ja suht. fundamentalistinen, mutta siitä hyvästä en pidä homo- tai biseksuaaleja pahoina tai "väärinä". Olen pohtinut asiaa paljon ja tulin siihen tulokseen että Jumala on luonut meidät tarkoituksella, joten enpä usko että Hän loi meidät "vääriksi" tai "tarpeettomiksi" maailmaan. Miksi olisi?
(Keskityn ongelmiin, ettei mene jaaritteluksi. Pääpiirteittäin kaikki muu on aivan hyvin, seuraavia ongelmia lukuunottamatta.)
Taustaa:
Olen nainen ja ollut suhteessa naisen kanssa kohta 2 vuotta.
Suurimmat ongelmat:
- Aluksi vanhempien nihkeä suhtautuminen, äiti otti paremmin. Isä ajatteli, että tämä on vaihe, joka menee ohi. Nykyään molemmat todella hyväksyväisiä, tähän (että vanhemmat kohtelevat meitä parina aivan samoin kuin siskoani ja hänen poikaystäväänsä) pääseminen kesti vain puoli vuotta. Pidin kantani, puhuin asiallisesti mutta suoraan. Vetosin eniten tasavertaisuuteen ja suhteen tavanomaisuuteen --> ei yhtään kummempi kuin minkään muunkaanlaiset vakituiset suhteet.
Suurin vaikutus arkeen:
- Inhottavinta (itse tunnen sen luotaantyöntävänä, tyttöystäväni suhtautuu siihen melkein huvittuneesti) on se, että kaikenikäiset miehet nähdessään meidät yhdessä kuvittelevat "pääsevänsä mukaan". Kolmen kimppa -ehdotuksia on tullut niin lähiön bussipysäkillä kuin baareissakin. --> Harmillisen useiden miesten kyvyttömyys nähdä kahden naisen suhde yhtä sitoutuneena ja vakituisena kuin heterosuhde. (Suoraan sanoen monet kuvittelevat meidän näyttäytyvän yhdessä, jotta saisimme munaa, tai ainakin ajattelevat meidän kaipaavan sitä niin paljon, että lähtisimme heidän mukaansa.)
--> Näistä tilanteista johtuva inho ja lievä ahdistus ovat saaneet minun vähentämään huomattavasti julkisilla paikoilla tehtyjä läheisyydenosoituksia, etenkin baareissa käydessämme. Tämä johtuu siitä, etten halua niiden ukkojen ajattelevan, että vedämme naiseni kanssa jotain lesbo-show'ta. Ikävää sinänsä, etten todellakaan ole ihminen, joka normaalisti ajattelisi muiden mielipiteitä tai pidättäytyisi suudelmista julkisilla paikoilla.
Vertaistuki:
- Biseksuaalisuuden myöntäminen on sen verran yleistä ikäisteni keskuudessa, että omanikäisten kanssa ei ole ollut minkään sortin ongelmaa, eikä myöskään tarvetta erilliseen vertaistukeen. Viime vuosien aikana viimeisetkin ystäväpiirini jäsenet (myös miehet), jotka aiemmin ovat ajatelleet olevansa heteroita, ovat nyt avoimesti linjalla: "Ei sukupuoli, vaan ihminen."
Kiitos vastauksista, enempää ei ole aikaa ottaa mukaan, kun työ pitää jo palauttaa.