Olen kotonani vankilassa. Ei ole muuta paikkaa mihin mennä, sillä en koe oloani kovin kotoisaksi yksin kaupungilla istuskellen jossain nurkassa siellä.. Hyi. Ei ole koulutusta, olen yrittänyt hakea moista mutta ei ole onnistanut, omista rahoista revityt pääsykoemaksut ovat kyllä kelvanneet. Ei ole ystäviä. Kännykän numerolistalla vain yhden ihmisen puhelinnumero, josta ei kyllä kukaan soittele koskaan. Ei ole rahaa, ei ainakaan omaa asuntoa varten. Eräs sukulainen sanoi, että sitä ei kiinnosta olemassaoloni lainkaan. Muut ovat ilakoineet abiristeilyillään, väittävät että valehtelen kun kerron tosiasioita elämästäni.
En valehtele...
En valehtele...
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Oma koti kullan kallis" sanotaan, ja niinhän se onkin.
On ainakin yksi paikka jossa voi olla rauhassa ja niinkuin haluaa.
En kotia vankilaksi sanoisi, paremminkin turvasatamaksi.
on myös tätä nykyä monen yksinäisen ja syrjäytyneen hauta.
.. vai ymmärränkö?
Kovin tuttua kuvaamasi tila omassa menneisyydessäni...
Asia on kuten sanoit: - ei sukuakaan - varsinkaan - kiinnosta. Vain itse voit omaan asemaasi vaikuttaa.
Aina kuitenkmin ON mahdollisuus. Osaat sentään kirjoittaa ja kertoa tunteistasi. Entä JOS kuitenkin...?
Jos kuitenkin olisi ihmisiä, jotka haluavat oikeesti kuulla Sinua, auttaa sinut siihen Unelmaasi? Auttaa kouluttautumaan. Siihen mitä itse haluat. Ei mihinkään muiden tahtoihin.
Kirjoita: [email protected]
jos haluat.
Tai jatka kuten tähänkin asti!