Tutkan jalka purjeveneeseen?

" Tukevaan tolpaan perään ", mutta ei välttämättä kiinteänä. Vaihtoehtoja on kaksi: 1) mekaaninen
tanko, jolla voit kallistaa tutkan suoraan, kun vene kulkee kallellaan 2) kardaaniripustukseen, jolloin
tutka on aina vaakatasossa. Sitten toinen kostruktio, jossa tutka on kardaaniripustuksessa tangon päässä
ja tanko on kiinnitetty takavanttiin. Katso esim. Malön sivuilta jälkimmäistä konstruktiota tarkemmin.

sektori 7,5 astetta kirjoitti:

" Tukevaan tolpaan perään ", mutta ei välttämättä kiinteänä. Vaihtoehtoja on kaksi: 1) mekaaninen
tanko, jolla voit kallistaa tutkan suoraan, kun vene kulkee kallellaan 2) kardaaniripustukseen, jolloin
tutka on aina vaakatasossa. Sitten toinen kostruktio, jossa tutka on kardaaniripustuksessa tangon päässä
ja tanko on kiinnitetty takavanttiin. Katso esim. Malön sivuilta jälkimmäistä konstruktiota tarkemmin.

Lue lisää

Tuo mainitsemasi keilanleveys 7,5 astetta on aika tyypillinen purjeveneen pienen tutkan keilan leveys VAAKASUUNNASSA, mutta veneen kallistus vaikuttaa keilan PYSTUSUUNNASSA ja sekä Raymarinen että Furunon tutkissa tuo pystykeilan leveys on 25 astetta. Ja tuo on vasta -3 dB arvo, enemmänkin voi kallistaa ja vielä toimii.

Joku vanhan tyylinen paljon kallistuva vene voi olla hyvä varustaa vaakatasossa pysyvällä tutkatelineellä, mutta uuden matkaveneen kanssa ihan turhaa virittelyä. Se vanha keep it simple on hyvä ohje tässäkin.

23 kirjoitti:

Tuo mainitsemasi keilanleveys 7,5 astetta on aika tyypillinen purjeveneen pienen tutkan keilan leveys VAAKASUUNNASSA, mutta veneen kallistus vaikuttaa keilan PYSTUSUUNNASSA ja sekä Raymarinen että Furunon tutkissa tuo pystykeilan leveys on 25 astetta. Ja tuo on vasta -3 dB arvo, enemmänkin voi kallistaa ja vielä toimii.

Joku vanhan tyylinen paljon kallistuva vene voi olla hyvä varustaa vaakatasossa pysyvällä tutkatelineellä, mutta uuden matkaveneen kanssa ihan turhaa virittelyä. Se vanha keep it simple on hyvä ohje tässäkin.

Lue lisää

Itselläni oli 2kw Raymarinen antenni ensin kiinteänä. Purjehtiessa vajaan mailin päässä sivulla oleva tutkavastaaja ei reagoinnut. Nyt on tolpan päässä keinu. Akseli on antennikuvun yläpinnan tasolla, enkä ole huomannut tilannetta, jossa vaimennusta olisi tarvinnut.

Mastoasennuksessa tutkakupu on genuan tiellä käännöksessä.

23 kirjoitti:

Tuo mainitsemasi keilanleveys 7,5 astetta on aika tyypillinen purjeveneen pienen tutkan keilan leveys VAAKASUUNNASSA, mutta veneen kallistus vaikuttaa keilan PYSTUSUUNNASSA ja sekä Raymarinen että Furunon tutkissa tuo pystykeilan leveys on 25 astetta. Ja tuo on vasta -3 dB arvo, enemmänkin voi kallistaa ja vielä toimii.

Joku vanhan tyylinen paljon kallistuva vene voi olla hyvä varustaa vaakatasossa pysyvällä tutkatelineellä, mutta uuden matkaveneen kanssa ihan turhaa virittelyä. Se vanha keep it simple on hyvä ohje tässäkin.

Lue lisää

jahtinmontlissa oli tästä juttua. Käytännössä 10 asteen kallistus jo riitti "tappamaan" tutkan.
Hommaa kartaani tai muu jotta tutka pysyy suorassa.

Huvivenetutkilla ei asennuskorkeudella ole juurikaan merkitystä. Pienen antennin erottelutarkkuus ja käytetty teho merkitsevät, ettei yli 10nm etäisyyksillä ole juurikaan käyttöä (paitsi sadepilvien seurantaan). Onko tutka 2m vai 10m korkeudella ei siis käytännössä vaikuta havaintoetäisyyteen. Aaltovälkkettä korkeampi asennus hieman pienentään, mutta vastaavasti aallokossa korkealla oleva antenni taas liikkuu paljon, joka taas häiritsee sitä.

Kuinka matalat kohteet sillä tutkalla pitäisi havaita ja kuinka kaukaa?

Melko noviisi minäkin olen tässä asiassa, mutta ymmärtääkseni kaukaisista kohteista yleensä eniten kiinnostavat laivat, jolloin matalampikin tolppa riittäisi tutkalle.

Kantaman takia tutkaa ei tarvitsisi mastoon laittaa. Muut syyt voivat kyllä puoltaa mastoasennusta.

14+1 kirjoitti:

Kuinka matalat kohteet sillä tutkalla pitäisi havaita ja kuinka kaukaa?

Melko noviisi minäkin olen tässä asiassa, mutta ymmärtääkseni kaukaisista kohteista yleensä eniten kiinnostavat laivat, jolloin matalampikin tolppa riittäisi tutkalle.

Kantaman takia tutkaa ei tarvitsisi mastoon laittaa. Muut syyt voivat kyllä puoltaa mastoasennusta.

Lue lisää

Kaikki muut syyt ovat nimenomaan mastoasennusta vastaan.

Kun puhutaan huviveneistä ja niiden tutkista, kannattaa vähän miettiä, paljonko sillä kantomatkalla on loppujen lopuksi merkitystä. Voisi sanoa asian suorastaan niin, että onko varsinaisesti välttämätöntä kurottaa tutkalla kauemmas kuin paljaalla silmällä hyvissä olosuhteissa näkisi? Jos tutka on 3 m korkeudella vedenpinnasta, niin se periaatteessa pystyy "näkemään" 3 m korkean kohteen reilun 10 km päästä. Jos se kohden on 20 solmua päälle tuleva laiva, niin reagointiaikaa on yli varttitunti.

Eli "mastoon ehdottomasti" ei ole ihan hirveän vahvasti argumentoitu näkemys sinulta. Pidempi teoreettinen kantama ei ollenkaan välttämättä ole niin painava etu, että se riittää kumoamaan muita ratkaisuja tukevat perusteet. Varsinkin, kun muistamme huvivenetutkien rajalliset ominaisuudet, eivät ne välttämättä mitään tunnistettavaa sieltä 25 km päästä enää näytä.

Minua arveluttaa mastoratkaisussa kolme seikkaa:
-antenniin on hankala päästä käsiksi, jos laitteessa on ongelmia
-haittaa helposti keulapurjeen liikettä
-olematta metallurgian spesialisti ihmettelen, onko yksikään ylimääräinen reikä/kiinnitys mastossa sen lujuutta ja kestävyyttä parantava juttu?

Mastoratkaisun puolesta taas puhuvat:
-kantomatka (jonka jo yllä arvioin kuitenkin vähemmän merkittäväksi seikaksi)
-sijainti poissa miehistön tieltä (esim. sataman köysioperaatioissa jokainen ylimääräinen tolppa on tiellä)

15 kirjoitti:

Kun puhutaan huviveneistä ja niiden tutkista, kannattaa vähän miettiä, paljonko sillä kantomatkalla on loppujen lopuksi merkitystä. Voisi sanoa asian suorastaan niin, että onko varsinaisesti välttämätöntä kurottaa tutkalla kauemmas kuin paljaalla silmällä hyvissä olosuhteissa näkisi? Jos tutka on 3 m korkeudella vedenpinnasta, niin se periaatteessa pystyy "näkemään" 3 m korkean kohteen reilun 10 km päästä. Jos se kohden on 20 solmua päälle tuleva laiva, niin reagointiaikaa on yli varttitunti.

Eli "mastoon ehdottomasti" ei ole ihan hirveän vahvasti argumentoitu näkemys sinulta. Pidempi teoreettinen kantama ei ollenkaan välttämättä ole niin painava etu, että se riittää kumoamaan muita ratkaisuja tukevat perusteet. Varsinkin, kun muistamme huvivenetutkien rajalliset ominaisuudet, eivät ne välttämättä mitään tunnistettavaa sieltä 25 km päästä enää näytä.

Minua arveluttaa mastoratkaisussa kolme seikkaa:
-antenniin on hankala päästä käsiksi, jos laitteessa on ongelmia
-haittaa helposti keulapurjeen liikettä
-olematta metallurgian spesialisti ihmettelen, onko yksikään ylimääräinen reikä/kiinnitys mastossa sen lujuutta ja kestävyyttä parantava juttu?

Mastoratkaisun puolesta taas puhuvat:
-kantomatka (jonka jo yllä arvioin kuitenkin vähemmän merkittäväksi seikaksi)
-sijainti poissa miehistön tieltä (esim. sataman köysioperaatioissa jokainen ylimääräinen tolppa on tiellä)

Lue lisää

Aikaisemmin on käyty keskustelu samasta aiheesta. Kannattaa lukea:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6831622

Itselläni on tutka-antenni mastossa, ed. veneessä oli perätolpassa. Tutkan kallistusmahdollisuus oli, mutta sitä käytin äärimmäisen harvoin. Pidän sitä tarpeettomana. Mielestäni on makuasia kumpaa ratkaisua pitää parempana, tolppaa tai mastokiinnitystä. Tutkatolppa oli omassa veneessäni tuuliperäsimen lavan tiellä. Kannattaa miettiä sitäkin haittaa, jos joskus aikoo hankkia tuuliperäsimen! Ehkäpä targakaaren rakentaminen olisi yksi ratkaisu. Siihen voi sijoittaa tutka-antennin, tuuligenun ja aurinkopaneelin. Ulkonäkökysymys voi myös olla tärkeä. Mastotutka on aika huomaamaton verrattuna targakaareen tai perätolppaan.

Tutka-antenni on omassa käytössäni ollut sen verran luotettava, ettei sen takia ole toistaiseksi tarvinnut kiivetä mastoon (Furunon tutkani on nyt 8-vuotias ja on ollut ahkerassa käytössä).

pitkänmatkan vene kirjoitti:

Aikaisemmin on käyty keskustelu samasta aiheesta. Kannattaa lukea:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6831622

Itselläni on tutka-antenni mastossa, ed. veneessä oli perätolpassa. Tutkan kallistusmahdollisuus oli, mutta sitä käytin äärimmäisen harvoin. Pidän sitä tarpeettomana. Mielestäni on makuasia kumpaa ratkaisua pitää parempana, tolppaa tai mastokiinnitystä. Tutkatolppa oli omassa veneessäni tuuliperäsimen lavan tiellä. Kannattaa miettiä sitäkin haittaa, jos joskus aikoo hankkia tuuliperäsimen! Ehkäpä targakaaren rakentaminen olisi yksi ratkaisu. Siihen voi sijoittaa tutka-antennin, tuuligenun ja aurinkopaneelin. Ulkonäkökysymys voi myös olla tärkeä. Mastotutka on aika huomaamaton verrattuna targakaareen tai perätolppaan.

Tutka-antenni on omassa käytössäni ollut sen verran luotettava, ettei sen takia ole toistaiseksi tarvinnut kiivetä mastoon (Furunon tutkani on nyt 8-vuotias ja on ollut ahkerassa käytössä).

Lue lisää

Olen nähnyt myös takaharukseen ripustettavaa mallia. Siinä on gardanisointi mukana. Meillä on tolppa takana ja hyvin se periaatteessa on pelittänyt. Mutta jos tollanen olisi tullut silloin eteen, olisin valinnut sellaisen. Tuossa linkki, josta voi ihastella. http://www.scanstrut.com/ jos jollain on jotain kokemuksia tästä, niin kertokaa ihmeessä. Samoin kysymys radiomiehille, mitä tässäpaikassa oleva tutka vaikuttaa "takaharusantenniin" vaiko mitään?

Kannattaa satsata enemmän tutkan erottelutarkkuuteen kuin maileihin.
Horisontin taakse ei tutkakaan näe.

sdfgsdfg kirjoitti:

Kannattaa satsata enemmän tutkan erottelutarkkuuteen kuin maileihin.
Horisontin taakse ei tutkakaan näe.

väitän, ettei sillä erottelutarkkuudellakaan suurta väliä ole. Halvimmatkin markkinoilla olevat tarjoavat täysin riittävät ominaisuudet sekä tarkkuuden että kantaman puolesta. Vertailemalla malleja löytää kyllä eroja, mutta niiden erojen käytännön merkitys on vähäinen, menevät enempi hifistelyn puolelle.

Erottelutarkkuushan lähinnä vaikuttaa siihen, erottuuko kolmen mailin päässä lähellä saaren kärkeä oleva viitta kuvassa tai kolmen mailin päässä oleva viittaportti kahtena erillisenä kaikuna. Mutta en ole vielä löytänyt syytä, miksi edes tarvitsisi.

sdfgsdfg kirjoitti:

Kannattaa satsata enemmän tutkan erottelutarkkuuteen kuin maileihin.
Horisontin taakse ei tutkakaan näe.

"Horisontin taakse ei tutkakaan näe. "

se kyllä riippuu vähän millaista tutkaa käytetään. Tai eihän se tutka oman horisonttinsa taakse näe, mutta saattaa hyvinkin nähdä ihmissilmän horisontin taakse.

Mutta tavalliset veneilytutkat eivät taida nähdä näköhorisontin taakse.

t. mie

TaasVaan kirjoitti:

"Horisontin taakse ei tutkakaan näe. "

se kyllä riippuu vähän millaista tutkaa käytetään. Tai eihän se tutka oman horisonttinsa taakse näe, mutta saattaa hyvinkin nähdä ihmissilmän horisontin taakse.

Mutta tavalliset veneilytutkat eivät taida nähdä näköhorisontin taakse.

t. mie

Lue lisää

Täältä löytyy ratkaisuja.

Omasssa veneessä on takakulmassa scanstrutin tutkamasto, jossa myös gps ja navtex antennit ja
TV-antenni tulossa lisäksi.

http://www.scanstrut.com/

pitkänmatkan vene kirjoitti:

Aikaisemmin on käyty keskustelu samasta aiheesta. Kannattaa lukea:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6831622

Itselläni on tutka-antenni mastossa, ed. veneessä oli perätolpassa. Tutkan kallistusmahdollisuus oli, mutta sitä käytin äärimmäisen harvoin. Pidän sitä tarpeettomana. Mielestäni on makuasia kumpaa ratkaisua pitää parempana, tolppaa tai mastokiinnitystä. Tutkatolppa oli omassa veneessäni tuuliperäsimen lavan tiellä. Kannattaa miettiä sitäkin haittaa, jos joskus aikoo hankkia tuuliperäsimen! Ehkäpä targakaaren rakentaminen olisi yksi ratkaisu. Siihen voi sijoittaa tutka-antennin, tuuligenun ja aurinkopaneelin. Ulkonäkökysymys voi myös olla tärkeä. Mastotutka on aika huomaamaton verrattuna targakaareen tai perätolppaan.

Tutka-antenni on omassa käytössäni ollut sen verran luotettava, ettei sen takia ole toistaiseksi tarvinnut kiivetä mastoon (Furunon tutkani on nyt 8-vuotias ja on ollut ahkerassa käytössä).

Lue lisää

Tuossa linkitetyssä aiemmassa keskustelussa oli tämäkin asia mainittuna, mutta korostaisin sitä vielä:
Mastoasennuksessa tutkan antennikaapelin joutuu poikkeuksetta katkaisemaan, jotta maston saa talveksi kaadettua (oletettavasti vene ei talvehdi masto pystyssä). Tällöin kaapeliin pitää joko laittaa asianmukainen liitin, tai tuoda johdon pää ilman liittimiä sisälle veneeseen ja tehdä kytkentä riviliittimellä sopivassa paikassa.

Itsellä on kovin huonoja kokemuksia mastoasennuksesta: Useat erilaiset liittimet hajosivat kukin 1-2 kesän käytön jälkeen, koska ne olivat maston juurella miehistön potkittavina. Kun kaupasta ei enää löytynyt kalliimpia tai kestävämpiä liittimiä, toimme liitoksen sisätiloihin. (Liitintä ei saanut tuotua kannen alle, koska niiden halkaisija on melkoinen.) Johtojen kytkemisessä oli joka kevät melko rasittava puuha ja ajan mittaan tutka alkoi pätkimään.

Lisäksi antennissa oli vuosien varrella pariin kertaan jotain korjattavaa, jolloin työskentely puosuntuolissa ei ollut erityisen miellyttävää. Korjaaminen kesken purjehduskauden on tietysti harvinaista, mutta kyllähän kaikkiin teknisiin laitteisiin voi tulla vikoja.

Muuten radomiantennin paikka ketsirikatun veneen mesaanimastossa oli oikein oivallinen. Sluuppitakilassa antennin sijoittaminen isomastoon arveluttaa hieman, ajattelisi sen olevan purjeen tai köysien tiellä, mutta varmaankaan näin ei ole, koska asennuksia näkee paljon.

Nykyään antenni on peräpeiliin kiinnitetyn 3 m terästolpan nokassa. Samassa tolpassa on muitakin antenneja ja laitteita. Myös avoantennin asentaminen on mahdollista tuollaiseen tolppaan, joskin lienee pienemmissä purjeveneissä harvinaista, ellei jopa täysin tarpeetonta.

Mikään tutka-asennuksista ei ole ollut kallistuva, mutta emme ole koskaan kokeneet veneen kallistumista ongelmaksi. Usein tutkaa myös tarvitsee eniten tilanteissa (yöllä satamaan sisäänajoissa, sumussa tms.), joissa ajetaan koneella eikä purjehdita kallellaan. Tämä tietysti riippuu veneestä ja tutkan käyttötarpeesta.

Mainitut kokemukset perustuvat meripartiolaisten koulutusaluksiin.

16 kirjoitti:

väitän, ettei sillä erottelutarkkuudellakaan suurta väliä ole. Halvimmatkin markkinoilla olevat tarjoavat täysin riittävät ominaisuudet sekä tarkkuuden että kantaman puolesta. Vertailemalla malleja löytää kyllä eroja, mutta niiden erojen käytännön merkitys on vähäinen, menevät enempi hifistelyn puolelle.

Erottelutarkkuushan lähinnä vaikuttaa siihen, erottuuko kolmen mailin päässä lähellä saaren kärkeä oleva viitta kuvassa tai kolmen mailin päässä oleva viittaportti kahtena erillisenä kaikuna. Mutta en ole vielä löytänyt syytä, miksi edes tarvitsisi.

Lue lisää

Tässä on lievä paradoksi: usein kokemattomimmat tutkan käyttäjät hyötyisivät eniten hyvistä, erottelukykyisistä tutkista, kun taas ammattimerenkulkijat tai kokeneet tutkan kanssa veneilleet osaisivat paremmin tulkita heikkolaatuista pienvenetutkan kuvaa.

Kokemattomalla tutkan käyttäjällä saattaa olla vaikeuksia tutkakuvan tulkinnassa, kun suuresta vaakakulman leveydestä johtuen viitat sulautuvat kiinni saariin tai poijuportit näkyvät yhtenä kaikuna.

Radar overlay -toiminnosta (tutkakuva karttapohjan päällä) voi olla montaa mieltä, mutta joskus sekin saattaa auttaa ongelmallisten tai "kadonneiden" kohteiden hahmottamisessa.

Tärkeintä lienee tuntea oman tutkalaitteensa ominaisuudet ja tutustua siihen hyvin käyttämällä laitetta mahdollisimman paljon. Kun osaa itse arvioida, milloin yhteen sulautuneen viittaportin pitää aueta kahdeksi irralliseksi kaiuksi, tulee navigointiin lisää varmuutta.

Monilla pienvenetutkilla tuota yhteensulautumista tapahtuu selvästi alle kolmen mailin etäisyyksilläkin. Kuten edellinen kirjoittaja totesi, laitteissa lienee oikeasti eroja, mutta millä niihin pääsisi kunnolla tutustumaan?

Twlght kirjoitti:

Tuossa linkitetyssä aiemmassa keskustelussa oli tämäkin asia mainittuna, mutta korostaisin sitä vielä:
Mastoasennuksessa tutkan antennikaapelin joutuu poikkeuksetta katkaisemaan, jotta maston saa talveksi kaadettua (oletettavasti vene ei talvehdi masto pystyssä). Tällöin kaapeliin pitää joko laittaa asianmukainen liitin, tai tuoda johdon pää ilman liittimiä sisälle veneeseen ja tehdä kytkentä riviliittimellä sopivassa paikassa.

Itsellä on kovin huonoja kokemuksia mastoasennuksesta: Useat erilaiset liittimet hajosivat kukin 1-2 kesän käytön jälkeen, koska ne olivat maston juurella miehistön potkittavina. Kun kaupasta ei enää löytynyt kalliimpia tai kestävämpiä liittimiä, toimme liitoksen sisätiloihin. (Liitintä ei saanut tuotua kannen alle, koska niiden halkaisija on melkoinen.) Johtojen kytkemisessä oli joka kevät melko rasittava puuha ja ajan mittaan tutka alkoi pätkimään.

Lisäksi antennissa oli vuosien varrella pariin kertaan jotain korjattavaa, jolloin työskentely puosuntuolissa ei ollut erityisen miellyttävää. Korjaaminen kesken purjehduskauden on tietysti harvinaista, mutta kyllähän kaikkiin teknisiin laitteisiin voi tulla vikoja.

Muuten radomiantennin paikka ketsirikatun veneen mesaanimastossa oli oikein oivallinen. Sluuppitakilassa antennin sijoittaminen isomastoon arveluttaa hieman, ajattelisi sen olevan purjeen tai köysien tiellä, mutta varmaankaan näin ei ole, koska asennuksia näkee paljon.

Nykyään antenni on peräpeiliin kiinnitetyn 3 m terästolpan nokassa. Samassa tolpassa on muitakin antenneja ja laitteita. Myös avoantennin asentaminen on mahdollista tuollaiseen tolppaan, joskin lienee pienemmissä purjeveneissä harvinaista, ellei jopa täysin tarpeetonta.

Mikään tutka-asennuksista ei ole ollut kallistuva, mutta emme ole koskaan kokeneet veneen kallistumista ongelmaksi. Usein tutkaa myös tarvitsee eniten tilanteissa (yöllä satamaan sisäänajoissa, sumussa tms.), joissa ajetaan koneella eikä purjehdita kallellaan. Tämä tietysti riippuu veneestä ja tutkan käyttötarpeesta.

Mainitut kokemukset perustuvat meripartiolaisten koulutusaluksiin.

Lue lisää

Johto tuodaan läpiviennin läpi, karvat holkitetaan ja laitetaan riviliittimeen kiinni. Ei ole vaikeaa ja toimii. Ei kai nyt helvetti mitään liitoksia tehdä kannella.

19+1 kirjoitti:

Johto tuodaan läpiviennin läpi, karvat holkitetaan ja laitetaan riviliittimeen kiinni. Ei ole vaikeaa ja toimii. Ei kai nyt helvetti mitään liitoksia tehdä kannella.

Niinhän nuo kertoivat juuri tehneensä, kun ei pätevää kannella kestävää liitintäkään löytynyt. Niissä tutkissa, joihin olen itse jotenkin joutunut puuttumaan, on antennikaapeli ollut melko moninapainen. Yhteinen nimittäjä taas kaikille kytkentäbokseille veneissä on se, että niiden luoksepäästävyys on vähintään ergonomisesti jotain kehnon ja kammoksuttavan välillä. Eli toimii, jos vain johdot liittäneen henkilön fysiikka on sallinut huolellisen työn.

Kyllä niitä luotettavia ja kestäviäkin liittimiä löytyy, mutta ei hyvinvarustetustakaan elektroniikkakaupasta. Vedenalaiseen käyttöön tehdyt pärjäävät jopa kannella kevyesti potkittuina.

Twlght kirjoitti:

Tässä on lievä paradoksi: usein kokemattomimmat tutkan käyttäjät hyötyisivät eniten hyvistä, erottelukykyisistä tutkista, kun taas ammattimerenkulkijat tai kokeneet tutkan kanssa veneilleet osaisivat paremmin tulkita heikkolaatuista pienvenetutkan kuvaa.

Kokemattomalla tutkan käyttäjällä saattaa olla vaikeuksia tutkakuvan tulkinnassa, kun suuresta vaakakulman leveydestä johtuen viitat sulautuvat kiinni saariin tai poijuportit näkyvät yhtenä kaikuna.

Radar overlay -toiminnosta (tutkakuva karttapohjan päällä) voi olla montaa mieltä, mutta joskus sekin saattaa auttaa ongelmallisten tai "kadonneiden" kohteiden hahmottamisessa.

Tärkeintä lienee tuntea oman tutkalaitteensa ominaisuudet ja tutustua siihen hyvin käyttämällä laitetta mahdollisimman paljon. Kun osaa itse arvioida, milloin yhteen sulautuneen viittaportin pitää aueta kahdeksi irralliseksi kaiuksi, tulee navigointiin lisää varmuutta.

Monilla pienvenetutkilla tuota yhteensulautumista tapahtuu selvästi alle kolmen mailin etäisyyksilläkin. Kuten edellinen kirjoittaja totesi, laitteissa lienee oikeasti eroja, mutta millä niihin pääsisi kunnolla tutustumaan?

Lue lisää

täysin paikkansa, että vaikkapa viittaportti (välimatka esim. 50 m) ei välttämättä erotu 2-3 mailin päästä kahtena kaikuna. Mutta minulle ei ole vielä (10 kesää tutkan omistaneena ja jonkin verran käyttäneenä) valjennut, mitä merkitystä sillä asialla on? Siis miksi oikeastaan pitäisikään erottua? Oma kokemukseni on, että on joka tapauksessa käytännöllisintä pitää tutkan näyttöalue sellaisena, että mittakaava on mahdollisimman sama kuin merikartassa. Ainakin omalla tutkallani (JRC1000) se merkitsee 1,5 mpk näyttöä. Joka taas kokemuksen mukaan on kerrassaan riittävä.

Olet aivan oikeassa siinä, että tärkein asia on tuntea laitettaan sen verran, että ymmärtää kuvan.

Twlght kirjoitti:

Tuossa linkitetyssä aiemmassa keskustelussa oli tämäkin asia mainittuna, mutta korostaisin sitä vielä:
Mastoasennuksessa tutkan antennikaapelin joutuu poikkeuksetta katkaisemaan, jotta maston saa talveksi kaadettua (oletettavasti vene ei talvehdi masto pystyssä). Tällöin kaapeliin pitää joko laittaa asianmukainen liitin, tai tuoda johdon pää ilman liittimiä sisälle veneeseen ja tehdä kytkentä riviliittimellä sopivassa paikassa.

Itsellä on kovin huonoja kokemuksia mastoasennuksesta: Useat erilaiset liittimet hajosivat kukin 1-2 kesän käytön jälkeen, koska ne olivat maston juurella miehistön potkittavina. Kun kaupasta ei enää löytynyt kalliimpia tai kestävämpiä liittimiä, toimme liitoksen sisätiloihin. (Liitintä ei saanut tuotua kannen alle, koska niiden halkaisija on melkoinen.) Johtojen kytkemisessä oli joka kevät melko rasittava puuha ja ajan mittaan tutka alkoi pätkimään.

Lisäksi antennissa oli vuosien varrella pariin kertaan jotain korjattavaa, jolloin työskentely puosuntuolissa ei ollut erityisen miellyttävää. Korjaaminen kesken purjehduskauden on tietysti harvinaista, mutta kyllähän kaikkiin teknisiin laitteisiin voi tulla vikoja.

Muuten radomiantennin paikka ketsirikatun veneen mesaanimastossa oli oikein oivallinen. Sluuppitakilassa antennin sijoittaminen isomastoon arveluttaa hieman, ajattelisi sen olevan purjeen tai köysien tiellä, mutta varmaankaan näin ei ole, koska asennuksia näkee paljon.

Nykyään antenni on peräpeiliin kiinnitetyn 3 m terästolpan nokassa. Samassa tolpassa on muitakin antenneja ja laitteita. Myös avoantennin asentaminen on mahdollista tuollaiseen tolppaan, joskin lienee pienemmissä purjeveneissä harvinaista, ellei jopa täysin tarpeetonta.

Mikään tutka-asennuksista ei ole ollut kallistuva, mutta emme ole koskaan kokeneet veneen kallistumista ongelmaksi. Usein tutkaa myös tarvitsee eniten tilanteissa (yöllä satamaan sisäänajoissa, sumussa tms.), joissa ajetaan koneella eikä purjehdita kallellaan. Tämä tietysti riippuu veneestä ja tutkan käyttötarpeesta.

Mainitut kokemukset perustuvat meripartiolaisten koulutusaluksiin.

Lue lisää

ei tarvitse katkaista, jos sen asentaa maston pintaan. Eika nostimetkaan kuluta kaapelia. Jos ei kaada mastoa talveksi, ei tarvitse purkaa tutka-antenniakaan. Joku mainititsi antennin huoltotarpeesta. Periaatteessa vain magnetron ja antennimoottori pitaa uusia ehka 3000 kayttotunnin jalkeen. Antennia joudutaan siis huoltamaan kymmenen vuoden valein. Kylla silloin sinne voi vaikka kiivetakin. Korkealla olevan antennin horisontti on kauempana, mutta pikkulaitteiden tehot ja erottelukyky tulevat vastaan. Suuremmat kohteet tulevat kumminkin nakyviin aikaisemmin, mita korkeammalla antenni on. Jos antenni on matalalla, saattavat ihmiset joutua alttiiksi sateilylle. Turvaetaisyydesta on monta kasitysta 60cm-muutama metri. Pystykeila on kaiketi 25 astetta, eli istumalaatikossa sateilee, jos antenni on tolpassa. Vaikutusta ei kuulemma itse huomaa. Kysykaa siis kavereilta.

tutka on lyömätön kapine. Sen kanssa ei pärjää kisassa mikään merimiestaito.