Rankka ja ahdistava otsikko. Minua tämä aihe ainakin pelottaa.
Ph:n yksi oire on kuolemanpelko ja erityisesti se miten kuolee. Olen aika varma että tukehtuminen olisi numero yksi, ja sydänkohtaus numero kaksi.
Ylihengitys on vittumainen vaiva. Aivot sanoo kropalle: Minulla on liian vähän happea ja joudun taistelemaan saadakseni sitä lisää vaikka tilanne onkin päinvastoin.
Aiheesta lisää ja hyvin selitetty vaikka onkin wikipedia (joskus sieltä löytyy uskomattomia virheitä).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperventilaatio
Sydänkohtauksen pelko ahdistaa minua todella paljon.
Otan joka aamu yhden "beibi"aspiriinin, tarkkailen sydämen rytmiä aika paljon ja jos tunnen kipua vasemmassa kädessäni se jo pakoittaa ottamaan rauhoittavia.
Asiaa ei auta tuo kärsimäni Tietzen syndroomakaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietzen_oireyhtymä
ja synnynnäinen pikku häiriö pumpussa.
Saakeli tämä aihe todellakin ahdistaa minua ja otin pari rauhoittavaa.
Jätän jutun kesken,,,vähäksi aikaa ja kysynkin mitä vaivoja teillä on ja miten ne ilmenee?
En minä tiedä itse kuolemasta mutta pelkään sitä kipua ennen kuolemaa. Do you know what i mean?
Ph:n yksi oire on kuolemanpelko ja erityisesti se miten kuolee. Olen aika varma että tukehtuminen olisi numero yksi, ja sydänkohtaus numero kaksi.
Ylihengitys on vittumainen vaiva. Aivot sanoo kropalle: Minulla on liian vähän happea ja joudun taistelemaan saadakseni sitä lisää vaikka tilanne onkin päinvastoin.
Aiheesta lisää ja hyvin selitetty vaikka onkin wikipedia (joskus sieltä löytyy uskomattomia virheitä).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperventilaatio
Sydänkohtauksen pelko ahdistaa minua todella paljon.
Otan joka aamu yhden "beibi"aspiriinin, tarkkailen sydämen rytmiä aika paljon ja jos tunnen kipua vasemmassa kädessäni se jo pakoittaa ottamaan rauhoittavia.
Asiaa ei auta tuo kärsimäni Tietzen syndroomakaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietzen_oireyhtymä
ja synnynnäinen pikku häiriö pumpussa.
Saakeli tämä aihe todellakin ahdistaa minua ja otin pari rauhoittavaa.
Jätän jutun kesken,,,vähäksi aikaa ja kysynkin mitä vaivoja teillä on ja miten ne ilmenee?
En minä tiedä itse kuolemasta mutta pelkään sitä kipua ennen kuolemaa. Do you know what i mean?
Vastaukset 15
Vanhimmat
että niin kipua, yksinäisyyttä kuin hallinnan menetystä. Mä ajattelen et PH on jotenkin semmonen hallinta-tauti myös. Jostain syystä on hirvee kontrolli-friikki ja ajatus kuolemasta on ihan KAMALA. Sitä ei voi hallita, paitsi jos päättää tappaa itsensä, silloinhan se on omissa käsissä.
Voitko sä nyt jotenkin huonommin..? Kurja juttu jos näin on. Mutta kuten olet itse aina tsempannut muita, sitkeästi, niin tiedät et sitten tulee niitä keveämpiäkin päiviä.
Mä voin vähän niin ja näin. Paremmin kuin syksyllä. NYt liikun paljon ja se kyllä huuhtoo ahistusta pois.
Vähän ikäkriisiä kun 40v lähenee.
Irtisanoutuminen duunista taisi myös vaikuttaa että olo on vähän depis.
Kiits, PP kun muistutit ja kiva kun itsekin voit paremmin.
Mitä tulee alkuperäiseen aiheeseen siitä en enää puhu. :)
sitähän se on...:) :(
Mummo kuoli muutama kuukausi sitten ja aihe on ollut mielessä. Ihme kyllä en ensimmäisenä yönä mummon kuoleman jälkeen saanut kohtausta, vaikka yöllä valvoinkin. Tunnelma oli yhtäkkiä jotenkin kaunis. Tuntui käsittämätön rauhan ja levollisuuden tunne, niinkuin olisin ollut äärimmäisessä turvassa.
Paniikkihäiriöstä kärsivänä tunne oli niin yllättävä ja uusi. Kipu ja suru ja levottomuus ja ahdistus jne.tulivat sitten aamulla. Jokainen nyt tietää mitä tämä on...
Ite oon sairastanut ph lähemmäs kymmenen vuotta. Koko tuona aikana oon kaks kertaa(viimeisin kk sitte)
heränny siihen kun joku pillissä kiinni ja happi loppuu. Nouseminen helpottaa, mutta auta armias jos yrität takaisin kanankoivet laittaa ojoon ni ei tuu mitään.
Ois mukava tietää paljon oma pulssi on paniikin iskiessä, varmasti lähemmäs kahta sataa kun useesti kroppa on kuin maratoonireissun jäliltä. Rahottavaa sillon tällön, mulla on ollu on viel tähän asti et en oo niihin kokussa kiitos lekureiden kovan varottelun ja oman kontrollin nappien kanssa. Mutta siinäpä se onkin miksi monesti on niin paljon vaikeempaa tehdän mitään.
Alkoholilla turrutan paniikkia, mut perkule ei se useesti mee pois vaikka useampaa pitkää ois nauttinu.
Mun käsikirjotuksessa viikatemies täräyttää loppuhuipennukseksi sydänkohtauksen joka ei tule elpyäkseen
Mummon kuolemasta on aikaa 8 kuukautta ja huomaan viihtyväni hautausmaalla. Tunnelma on rauhallinen. Huomaan lukevani kuolemaan ja hautausmaahan littyviä romaaneja esim Varjon tarina. Alkuun ahdistaa, mutta kyllä se sitten sujuu. Olen pikkuhiljaa yrittänyt tulla aiheen kanssa tutuiksi tai ainakin sinuiksi. Opetella suhtautumaan asiaan luonnollisesti. Vaikeat ajat on edessä, kun ei nuo muutkaan vanhukset suvussa ikuisesti elä.
Myös mulla on sydänkohtauksen tai minkätahansa kohtauksen pelko ja siksi aina sairastaessa olo on niin turvaton, ennenkuin selviää mikä oikeasti on. Jälkeenpäin voi närästykselle nauraa, mutta ensin se ei naurattanut yhtään. Luulin saavani sydärin. Aina täytyy miettiä, että mitä tää nyt on.
Joo,kuolemanpelkoa on varmaan kaikilla joilla on paniikkihäiriö! minulla itsellä on kauheita oireita (jotka välillä onneksi lähtee pois) kuten:tärinää/värinää,korvien soiminen, rytmäreitä, rintakipua, univaikeuksia, huimaus, tasapainohäiriö, ja kaiken maailman tunteet pääkopassa ja muualla kropassa! JA arvatkaapas hyvät ystävät onko minun oireet pahentunut nyt lähiaikoina? Olen 2 kk sisällä käynyt 2 eri hautajaisissa.... Ahdistaa! Ja hautausmaalla pitää käydä muutenkin usein koska on pari hautaa mitä pitää käydä katsomassa/hoitamassa (Oman vauvan,appiukon, kaverin, ja nyt uusi hauta mieheni isän setä, oma enoni haudattiin ikävä kyllä 500km päähän joten sinne en pääse) Eilen kun olin hautajaisissa niin seisoin siinä ja ajattelin sitä miten LYHYT elämä oikeesti on! Kyseinen mies joka haudattiin oli kyllä huikeet 97v mutta kuitenkin! MIKSI pitää kuolla? Tämä mies oltiin poltettu ja sekin asia ahdistaa minua, siinä pienen pienessä puulaatikossa oli erittäin ISOn kokoinen mies, sinne vaan hävinnyt! Minun mielestä se ei ole normaalia jos ihminen poltetaan,sillon sitä ainakin häviää heti! Hyii,alkaa taas ahdistaa kun ajattelen kuolemaa :( Ja eihän se auta asiaa että sitä skitzoilee ja pelkää joka päivä, varsinkin kun elämä on niin hauras ja sitä ei ikinä tiedä millon se loppuu..... Haluan nauttia elämästä kun pystyn MUTTA en pysty siihen!
yksi oire mikä mulla myös on on tämmönen: kädet puutuu olkapäistä asti! Tai siis siltä tuntuu mutta jaksan ja pystyn niitä kuitenkin käyttää!!
Mullakin on käyny noin muutama kertaa kyynärpäästä asti, illalla ku on menossa nukkumaan. Hirrrveen ahistuksen sain just yks ilta kun toinen käsi tuntu puutuvan tollain, pelkäsin kamalasti et siinä ei kierrä veri tai jotain. Rupesin hirveenä raapimaan sitä että se varmasti tuntis jotain, ja lähin kiertämään ympäri kotia itku silmässä hysteerisenä että olis jotain muuta tekemistä ku vaan olla paikallaan.
Muutenkin välillä yleensä just nukkumaan mennessä tulee sellasia 'kohtauksia', että tuntuu et henki ei kulje, alan tärisemään ja tuntuu etten saa nieltyä, pelkään että sydän ei lyö. Näitä pahempia kohtauksia on tullu suht harvoin ja n. puolen vuoden sisässä alkanu. Onko tää jotain paniikkihäiriötä tai sen tapasta?
Sit on vielä toinen, periaatteessa hankalampi ongelma. Mulle tulee aina kun satun muistamaan, pakkomielle testata pulssi, että tiiän et mun sydän lyö varmasti. Tätä on jatkunu muutama kuukautta. Eli monta kertaa päivässä joudun kokeilemaan, ja jos en kokeile, alkaa tuntua että en saa hengitettyä ja muutenkin ahdistamaan. Ihmisten seurassa jos voin jutella tai on muuta tekemistä, tuota ei tule, mutta esim. junassa yksin, koulussa tunneilla tai ihan nytkin tässä koneella ollessa joudun testaamaan monta kertaa. Miten tästä voisi päästä eroon..?
Voi antaa sinulle "kivaa" vastausta! Minä alotin seuraamaan omaa pulssia 7 vuotta sitten! Ja teen sitä edelleen joka päivä, joskus jopa oma mieheni joutuu koittamaan että se on normaali! Tänään minulla on ollut huonompi päivä :( Hetki sitten minulla tuli aivan KAUHEE paineen tunne tohon rintakehälle ja paniikkia meinas pukata! Huh,huh... en tiedä miten saisin oloni paremmaks! HALUAN ELÄÄ!!
Hrr elikkä tää voi kestää pitkäänkin.. Toivotaan että päästään tästä eroon joskus! Sekin on kamalaa jos tuntee tosi kovaa sydämenlyönnit, sit pelkää että se loppuu yhtäkkiä.
Tästä häiriöstä pääsee eroon alle viikossa, seuraamalla linkin ohjeita.
http://qmies.blogit.fi/mielenterveyden-tehohoito/
oisko marevan sopiva lääke
Mulla on kanssa käsien puuumista, lisäksi hyperventilaatiota, sydämentykytyksiä, ahdistusta, hengiytsvaikeuksia, hikoilua, tärinää, kylmiä Ja kuumia aaltoja ja tajunnan "hämärtymistä". Mulle tulee aina joskus sellaisia jaksoja, milloin paniikkihäiriö on päällä melkein 24/7 ja olen täysin kyvytön tekemään mitään. Olen tämän takia rampannut monet kerrat sairaalassa luullen sitä joksikin vakavaksi taudiksi. Viime "jakson" aikana jouduin sairaalaan muistaakseni 4 kertaa, kun sydän tykytti niin että meinas taju lähteä. Sairaalakäynnit tuottivat onneksi tulosta ja sain beetasalpaajat (tarvittaessa).
Nyt on just sellanen jakso päällä, ja tämä pistää kyllä tosi huonoksi kun syömisestäkään ei tule yhtään mitään. Lisäksi skitsoan kaikenmaailman taudeista, eli mm. Lasken vessassakäyntejä, mittaan pulssia, ja tunnustelen kasvaimia. Kellään muulla tällaista?
meitä on on muitakin.
kärsiny enempi vähempi paniikkihäiriötä aina. Joku aika isoimmat kohtaukset oli poissa mut nyt on taas tiistaista asti ollu kaamea kuolemanpelko päällä.en haluaisi tämän koskaan loppuvan.pelottaa jättää kaikki.mitä sen jälkeen?kuitenkin jossain sopukassa uskon uudelleensyntymiseen,tämä ei voi olla tässä.
tämä on päässyt jo niin pitkälle että on oksettava olo kokoajan ja kun katson ihmisiä,niin ajattelen ettei noitakaan kohta ole.
kaikki varmasti kohtaavat oman kuolevaisuutensa jossain vaiheessa,mutta miten saisi ajatukset siirrettyä pois siitä?
aviomies on rennolla asenteella asiaan,ei paljoa murehdi.ja lapsi vielä senverran pieni ettei kokonaan asia tajua ja pidän itseni koossa hänen edessään.
tälläkin hetkellä kädet ovat puunnuksissa ja oksettava olo.
varmaa osaksi jotai keski-iän kriisiä,40 lähestyy...