Sisko on ruvennut ajattelemaan monista uskon asioista toisin, mitä perinteisesti meikäläisten piirissä on ajateltu, tai pakotettu ajattelemaan. Siskoni kyseenalaisti mm. sen, miksei nainen saisi toimia saarnaajana ja kuka vetää musiikkeihin rajat. Tämä siskoni oli ihastunut kevytrytmiseen musiikkiin, eikä tätä vanhempani, eivätkä muut vl:t oikein hyväksyneet. Siskoni oli kuitenkin uskomassa, mutta koska hän ajatteli joistain asioista toisin, hänet päätettiin luovuttaa saatanan haltuun. Tämän ihanan toivotuksen lausui siskolleni meidän oma isä, joka toimii myös puhujana.
Onko oikeesti jollain valta päättää, mitkä asiat ovat sopivia ja mitkä ei? Ja onko ihmisten tehtävä luovuttaa toisia saatanalle? Siskolle tuo oli niin paha paikka, ettei hän vieläkään ole selvinnyt siitä kunnolla. Siskoa ei kelpuuteta ajatuksineen uskovaiseksi, vaan hänessä väitetään olevan väärää henkeä. Millä mittarilla mitataan hengen oikeus? Voiko ihmistä pitää jo sitten väärähenkisenä, jos se uskaltaa puolustaa jotain kevytrytmistä musiikkia, jonka tyyli on muuten hyvin lähellä klassista musiikkia, ja joka ei ole noussut uskomisen edelle? Entä naispappeuskielto? Eikö siinä saa todellakaan ajatella toisin ollakseen kelpuutettu vl?
Onko oikeesti jollain valta päättää, mitkä asiat ovat sopivia ja mitkä ei? Ja onko ihmisten tehtävä luovuttaa toisia saatanalle? Siskolle tuo oli niin paha paikka, ettei hän vieläkään ole selvinnyt siitä kunnolla. Siskoa ei kelpuuteta ajatuksineen uskovaiseksi, vaan hänessä väitetään olevan väärää henkeä. Millä mittarilla mitataan hengen oikeus? Voiko ihmistä pitää jo sitten väärähenkisenä, jos se uskaltaa puolustaa jotain kevytrytmistä musiikkia, jonka tyyli on muuten hyvin lähellä klassista musiikkia, ja joka ei ole noussut uskomisen edelle? Entä naispappeuskielto? Eikö siinä saa todellakaan ajatella toisin ollakseen kelpuutettu vl?
Vastaukset 15
Vanhimmat
useissa vl-perheissä.
Lapsen ei anneta kasvaa vapaasti ja tehdä omia valintoja. Vanhemmat ja varsinkin
saarnamiehet käyttävät härskisti hyväkseen omaa asemaansa ja pyrkivät manipuloimaan
uskovien kotien lapsia.
Apunaan tässä he käyttävät itsekeksimiään syntilistoja.
He eivät luota siihen, että Pyhä Henki vetää ja kutsuu ihmistä, vaan ottavat vallan itselleen
ja aiheuttavat suurta hallaa kasvavan elämässä.
Rakkaus SRK:n sääntöihin on suurempi kuin rakkaus omaan lapseen.
Mtä voidaan sanoa isästä, joka juiistaa oman lapsensa saatanan omaksi? Miksi hän ylipäänsä on hankkinut lapsia?
jatkuvasti, ja vaimon pitää olla joka hetki valmis paritteluun täyttämään emännän maha, ja sen mukanana koko maailma niin kuin raamatussa on sanottu. On ne ihme sakkia.
Onhan se saarnamiehelle ehkä suurikin maineen ja kunnian menetys, jos kaikki lapset eivät olekaan uskomassa.
tai se ottaa taivaspaikan pois avainten vallallaan!
Valtaosa vl-vanhemmista (kuten ei muistakaan) pärjää oikeasti 10-20 lapsen kanssa eikä ole muutenkaan sovelias linja-autollise lapsian huoltajaksi. Mutta pakko mikä pakko.
Mua ihmetyttää, miksi juuri puhujien perheissä niin monet ovat kieltäneet uskonsa. Ehkä se on sitten niin, että puhujasedät helpommin viskovat omia lapsiansa saatanalle jos se ei saa niitä ojennukseen..
Usein tällaiset saatanalle heitetyt lapset sitten tekevät uhmallakin kaikkea, mikä ei ole ennen ollut sopivaa. Totta vie saatanalle heitot aiheuttavat aina ahdistusta uhrin osalta, joka olisi halunnut olla uskovainen, mutta isä ei ole hyväksynyt hänen uskoaan.
Monissa perheissä, missä isä ei ole puhuja, lapsilla saattaa olla suurempi vapaus päättää, miten uskoa joutumatta silti heitetyksi saatanalle. Tällaiset ihmiset voivat jopa olla ihan ateistisiakin, koska normaaliperheissä lapsia ei muutenkaan hirveesti kuulustella. Ei kysellä syvempiä mietteitä jne.
Kertomuksesi on sydäntä särkevä. Kuvaamasi kaltaisesta käytännöstä ei päästä eroon, ennen kuin mahdollisimman moni julmuuksia kokenut astuu nimellään julkisuuteen. Se on siinä hetkessä äärettömän vaikeaa, mutta pitemmällä aikavälillä helpottaa omaa ja toistenkin elämää. Saatanalle heittäminen on siinä mielessä erityisen kova kokemus, koska sinä hetkenä ei ole mihin tarttua kiinni. Ihmiselle tulee käsitys, että se on sama kuin tulla Jumalan hylkäämäksi. Näin ei ole. Aikanaan tuollainen isä on vastuussa sanoistaan.
Niin kauan kuin lyylerit ja pakkulat pitävät vl-yhteisön peräsintä käsissään, ei armoa anneta eikä sitä edes tunneta!
Kriittisyys "seurakunnan neuvoja" kohtaan johtaa automaattisesti saatanalle heittämiseen. VL-vanhemmat ovat hanakimpia omien lastensa ilmiantamiseewn (lyylerit) ja tuomitsemiseen (pakkulat). Ja näitä henkilöitä riittää...
joku vl heittää toisen vl:n saatanalle, muut vl:t eivät sano siihen mitään? Kuka vain voi heitää saatanalle kenet vain jos haluaa? Entä sitten jos muut eivät hyväksy sitä saatanalle heittämistä?
En oikein tajua tuota systeemiä. Luulisi että siihen tarvittaisiin seurakunnan yksimielisyys. Miten yksi tai muutama ihminen tai pieni porukka voi heittää jonkun saatanalle?
Entä jos se saatanalle heitetty sanoo sille heittäjälle, että sinussa on väärä henki ja siksi tuo heittämisesi on epäpätevä, ja minä heitänkin nyt sinut saatanalle. Niin silloin se eka heittäjä tuleekin itse heitetyksi saatanalle. Kuka sitten päättää, kumpi tosiasiassa tuli heitetyksi saatanalle?
ja hänellä on oikeus tehdä lapsilleen mitä haluaa. Vaikka käyttää hyväkseen... Eikä rippi-isä perään huutele!
kaikki uskovaiset Pyhän Hengen. Ei kukaan ole kenenkään yläpuolella. Jos ne lapset ovat uskovaisia, niillä on Pyhä Henki ja ne on samalla tasolla isänsä kanssa. Jos isä heittää ne saatanalle, niin heittäkööt he isänsä saatanalle. Siinähän sitten heitellään puolin ja toisin.
En tajua.
en oo pitkään aikaan nauranut näin makeesti!
Oikeesti vakava asia eikä siinä oo mitään nauramista tuommoisessa "heittelemisessä", mutta sun logiikkasi näytti kyllä pettämättömän hassulta!
mitään hassua. Noinhan se juuri menee. Jokaisella uskovaisella on Pyhä Henki, ja jos toinen heittää hänet saatanalle, Pyhä Henki kirkastaa hänelle että tuo toinen on väärässä hengessä ja niinpä hänet voi heittää saatanalle.
Elikkä jos saatanalle heitetty hyväksyy sen heittämisen, hänellä ei ole Pyhää Henkeä ja se heitto oli aiheellinen.
Vai mitenkä tämä nyt menee?
Tuollaisessa tilanteessa jommallakummalla ei ole Pyhää Henkeä, koska jos molemmilla olisi, ei kumpikaan olisi heittämässä toista saatanalle. Tai sitten heillä ei ole kummallakaan Pyhää Henkeä.
Kuka ratkaisee asian? Seurakunta yhteen kokoontuneena?
ei niin vain saatanelle heitellä, kävi tässäkin tapauksessa toisippäin.
Tämä osoittaa älyllisen osamäärän tulosta, ei taida olla suuren suuri
Henkisesti heikkoa
Ja sitten saatanalleheitto, kun aikoi viedä asian julki ja SRK tietoon?