Älkää muuttako Jyväskylään

...kannata muutenkaan muuttaa, päättäjien arvomaailma ihan utopistinen tavallisen asukkaan suunnasta katsottuna, eli kaikista elämiseen, ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä palveluista leikataan ja säästellään ja toimintoja keskitetään yksiin paikkoihin (pitkien matkojen päähän) kun taas toisaalla tuhlataan veroina kerättyjä varoja kaikenlaiseen turhuuteen ( sataman täytö, satamakadun tuleva tunneli, kaupungintalon mahdollisimman tarkasti entisöinti jonkun ikivanhan alimmaisen maalikerroksen mukaiseen henkeen... näitä menojahan riittää ja niihin ollaan valmiita satsaamaan.

Johtuvatko ongelmat vanhemmista, vai asenteellisista Sossuista. Tilanne ilmeisesti on pahentunut vuodesta 2000 lähtien? Toimiihan Jyväskylässä Pesäpuu ry, jonka toiminta saattaa olla kyseenalaisia sidonnaisuuksia.
Pesäpuu ry on lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Googlaa > pesäpuu ry < tiedät mistä on kysymys.

Keskisuomalainen. 24.11.2004 Ylilääkäri Olli Piirtola. Näkymättömiä lapsia on Jyväskylässäkin.
Jyväskylässä on paljon näkymättömiä lapsia, joiden tarpeita vähätellään. Yleiseen välinpitämättömyyteen ja vähättelevään asenteeseen lapsia ja lapsiperheitä kohtaan tarvitaan muutosta, jotta lapset tulevat yhteiskunnassamme näkyviksi. Vanhenmpien hyssytteleminen pitäisi myös lopettaa ja vaatia heiltä vastuuta.
Stakesin kuntatilasto kertoo, että Jyväskylässä lastensuojelun piirissä koko maan keskiarvoon verrattuna on yli kaksinkertainen määrä lapsia.
Yli 12 vuotiaiden nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit ovat lähes kolminkertaistuneet. Yksinhuoltajaperheiden osuus on maan keskiarvoa selvästi suurempi.
Lapsi tulee ottaa kaikkialla vakavasti ja hänen itsearvoaan tulee kunnoitaaa. Nyt ollaan näennäisesti suvatsevaisia lastaan laiminlyövien perheiden eriskummallisuuksille. Vanhempia ei haluta syyllistää ja niinmpä heiltä ei uskalleta myöskään vaatia vastuuta.
Yksinäisyys ja aikuisen puute oirehtivat masennuksena, nukahtamisvaikeuksina, väkivaltaisuutena ja tunnekylmyytenä. Liian varhainen aikuistuminen tuottaa vain näennäiskypsyyttä ja antaa vähän eväitä tunne-elämän kehittymiselle. Hän muistuttaa, että lapsen on saatava olla lapsi.
Vanhemmilta vain tuntuu katoavan rohkeus olla aikuisia. Lapset elävät yhä enemmän virtuaalitodellisuudessa, jonka luovat televisio, tietokonepelit ja videot, vaikka he tarvitsisivat aikuisilta oikeita tietoja ja oikeita tunteita.
Eräässä toisessa haastattelussa (Ksml) 23.11.04 Olli Piirtola totesi Jyväskylään olisi perustettava välittömästi yksi uusi mielenterveystoimisto, joka auttaisi erityisesti nuoria aikuisia".
Miksi lapset, nuoret ja nuoret aikuiset voivat pahoin Jyväskylässä ?
Olisiko sossuilla kyntensä sopassa?
Kaisa Ruokamo on blogissaan kritisoinut erityisesti Jyväskylää.