Ylipainoiset hoi ja entiset ylipainoiset

...mä laihuin kymmenen kiloo, kun lisäsin liikuntaa. Aloin käymään kuntosalilla... se oli aluksi nöyryyttävää kun kaikki tuijottivat minua. Mutta kyllä siihen tottu. Nyt on lihaksia enemmän kuin läskiä.

Sitten iltaisin teen (joka päivä)hölkkäyslenkin. Hölkkään vähint. 45min keskeyttämättä. Oon huomannu, että liikunta virkistää mieltä ja mulla on tosi hyvä olo aina sen jälkeen.

Syön monipuolisesti, mutta terveellisesti. Herkut oon välttäny, aikamoinen ihme.

Elämäntyylini on siis muuttunut täysin ja olen todella ylpeä itsestäni. Olen paljon tyytyväisempi ulkonäkööni kuin ennen.

liikuntaa ja vähennä herkkuja...

Ja George Lucas aloittelee Star Wars Episode III:n kuvaamista. Kysypä siltä, onko Jabba The Hutille roolia leffassa. Saataisiin kerrankin yksi kansainvälinen filmitähti pohjoiseen maahamme.

Itse en ollut kovinkaan ylipainoinen, mutta näytin seitsemännellä kuulla olevalta naiselta. (Ja olen poika.) Aloin liikkumaan enemmän: kävelemään koiran kanssa, uimaan, pyöräilemään ja tekemään lihasliikkeitä. Kulutus kasvoi ja minulla oli vähemmän aikaa syöpötellä kotona.

liikuntaa pitäis harrastaa. Nopeeta hölkää 4 kertaa päiväsä 45minuutin lenkki että hiki tulee..
Syö vähemmän oon huomannu et iso kokoset syö paljon enemmän.. Jätä KAIKKI herkut pois..

Lisää liikuntaa ja syö mkonipuolisesti mutta terveellisesti. Olen itse 13v ja 165/75,
olen ihan läski.

Olen ollut myös koko lapsuuteni ylipainoinen. Ylioppilaskirjoitusten keväänä sain lopulta tarpeekseni ja päätin aloittaa uuden elämän. Olin tuolloin juuri ylittänyt 120kg ja pituutta on 176 eli aika tarkalleen sinun mittasi. Koko elämäni olin kärsinyt ylipainoisuudestani ja sen tuomasta huonosta itsetunnosta. Jostain, itselleni vieläkin tuntemattomasta syystä päässäni vain yhdellä hetkellä napsahti ja päätin ettei koskaan enää.

Olin aina kuvitellut että laihduttaminen on todella vaikeaa, enkä tuolloin vielä tiennyt paljonkaan eri ruokien terveellisyydestä ja kaloreista. Niinpä päätin vain syödä mahdollisimman niukasti normaalia kotiruokaa (asuin tuolloin vielä vanhempieni luona) ja ajaa kotona joka aamu kuntopyörällä pääsykokeisiin samalla lukiessani (vanhempani ostivat pyörään lukutelineen minua varten). Paino putosi yllättävänkin nopeasti, eli toisin sanoen dieettini oli siis vähän liiankin rankka näin jälkikäteen ajatellen. Nälkää en kuitenkaan tuntenut muuta kuin ekana viikkona. Näin rankkaa dieettiä en kenellekään kyllä suosittelisi, tosin olen lukenut jostain että rajusti ylipainoisille tuollainen 1000 kalorin dieettikin olisi ainakin alussa ihan ok. Ylioppilaskirjoituksista lakin saantiin olin laihtunut jo melkoisesti ja vielä muutaman kilon tämän jälkeenkin. Syksyyn mennessä painoin 75kg. Olihan se ihan kiva näyttää perheelleen ja ystävilleen että kyllä täällä läskikuoren alla ihan nätti, kaikin puolin tunteva ja ajatteleva tyttö on.

Paljon laihtuneet puhuvat usein laihtumisen huumasta. Itsekin koin tämän syksyllä uudet opinnot aloittaessani. Muutin kämppiksen kanssa omaan kotiin, sain paljon uusia ystäviä, aloin käydä yliopiston bileissä jne., mutta ennen kaikkea nautin uudesta minästäni.

Myöskään minä en koskaan ole kokenut syöneeni roska- yms. ruokia, mutta silti sitä painoa vain vuosittain kerääntyi lisää. Itsekin kävin aika monilla lääkäreillä ja ravintoterapeuteilla lapsena (äidissäni kun on vähän terveysintoilijan vikaakin:), mutta eihän se mitään auttanut kun itse en halunnut tehdä mitään asian eteen vaan tyydyin hiljaa kohtalooni. Minulta tutkittiin jopa kaiken maailman rauhasten toimintoja yms. mutta eihän se syy sieltä tietenkään löytynyt. Totuushan on, että kyllä ihan normaalilla syömiselläkin voi lihota aivan samalla tavalla kuin sillä voi laihtuakin. Kyse on vain määristä ja siitä, kuinka usein näitä määriä syö. Nykyään (23v tänä keväänä) painoni on vähän yli 80kg, joten en mikään keijukainen vieläkään ole, mutta täysin tyytyväinen itseeni tällaisena.

Viime keväänä pudotin taas 10kg, kun oli vuosien varrella alkanut taas kertymään liikapainoa. Tällä kertaa tarkkailin oikeasti niitä kalorimääriä mitä suuhuni pistämäni ruuat sisälsivät. Päivittäinen kalorinsaantini oli jotain 1500 luokkaa eli aika alhainen tälläkin kertaa. Kokeilin myös alussa ottaa vähän enemmän kaloreita mutta paino ei vain yksinkertaisesti alkanut laskemaan. Tällä kertaa en harrastanut yhtä paljon liikuntaa kuin aikaisemmin. Joskus kävin uimassa ja ajelin juuri ostamallani kuntopyörällä, mutta en toki joka päivä vaan vain silloin kun olin syönyt sinä päivänä jotain vähän enemmän. Apunani käytin internetistä löytämääni kalori- ja painotaulukko-ohjelmia jotka löydät osoitteesta http://koti.mbnet.fi/tiriti/paino.htm

Pääasia on, että saat päivittäin ruuastasi vähemmän kaloreita kuin mitä kulutat. Oma asiasi on, miten tämän toteutat. Itse olen kokeillut kahta eri tapaa mutta en osaa sanoa mikä olisi paras tapa juuri sinulle. Kehotan kuitenkin ostamaan ainakin jotain monivitamiineja niukan ruokavalion tueksi. Tärkeintä on joka tapauksessa päättäväisyys itsessäsi ja varmuus siitä, että tällä kertaa todella laihdut ja onnistut tavoitteessasi.

Kokemuksesta voin sanoa että kyllä se muutaman kuukauden kärsiminen ainakin minun kannaltani oli kaiken sen arvoista. Nykyään olen naimisissa oleva viittä vaille valmis lakimies ja mikä tärkeintä, olen tyytyväinen itseeni sellaisena kuin olen. Monet koulukiusaajistani ovat joko vankilassa tai kuolleet, joten uskon onnistuneeni elämässäni aika hyvin alkuvaikeuksista huolimatta. Ala-asteen luokkakokouksessa pari vuotta sitten kaikki ihmettelivät uutta olemustani eikä vanha opettajani edes tunnistanut minua ainoana koko luokasta.

Tsemppiä sinulle ja toivottavasti onnistut laihtumaan. Muista, että tärkeintä on oma päätöksesi ja tietenkin jonkin verran myös luonteen lujuutta ja aikaa tarvitaan. En sano, ettet voisi olla onnellinen myös ylipainoisena, mutta jos todella haluat laihtua voin kokemuksesta kertoa että lopputulos on kyllä kaiken sen vaivan arvoista moninkertaisesti.