Paljon on saatu juttua sillan notkahtamisesta.
Odottakaahan kun saadaan torille kuoppa ja pari torin reunan kiinteistöä keikahtaa sinne kuoppaan, niin siinä sitä riittää taas uutista vähäksi aikaa.
Odottakaahan kun saadaan torille kuoppa ja pari torin reunan kiinteistöä keikahtaa sinne kuoppaan, niin siinä sitä riittää taas uutista vähäksi aikaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Odotamme ensin, että P-hallin puuhamiehet keksivät rakentaa torin alle ensin kerroksen pari liiketilaa - eihän kallis paalutus (pahimmillaa 60-70 metrin savielliin) ja kaiken kukkuraksi vesitiivis rakenne muuten maksa itseään ikinä takasi - ja sen alle kaksi vedenalaista parkkikerosta plus liiketilan vaatimat lisäparkkipaikat! Tällä kurin torin alle rakennetaan vähintään viisi vedenlalaista kerrosta!
Kuvitellaan tilanne, missä keinotekoisesti nyt syvällä oleva pohjaveden pinta, joko kasvihuoneilmiön yllärinä tuomien pitkien sadekausien tai vaikkapa päävesijohdon putkivuodon johdosta, nousee muutamalla metrillä. Satavarmaa on, että kelluva betonikuorinen kuutio, ainakin tyhjillään ollessaan (niinkuin parkkihalli useimmiten luultavasti onkin), nousee veden mukana kuin jättimäinen ponttooni!? Ja taas kaupunkilaiset saavat kerääntyä sankoin joukoin arvailemaan monta kymmentä senttiä torin pinta tänään nousee mudasta...
Kulttuuripääkaupunkiin lisää performanssia! Jeee
Itse en tullu ajatelleeksikkaan tuota että veden nostekkin vaikuttaa siihen että kuinka suuri parkkihalli voidaan tehdä. Tehdäänhän sitä betonista laivojakin. Tuo on varmaan yksi syy miksi torin alle voidaan tehdä vain kaksi matalaa parkkikerrosta, jonne ei ole busseilla asiaa.
Ongelmaa voidaan tietysti korjata rakentamalla riitävästi kerroksia parkkihallin päälle, jotta paino voittaa veden nosteen. 7 kerrosta torin päälle ja 5 torin alle. Tori tulee koko paskan katolle ja kaupunki maksaa maanpinnan päälliset osat kokonaisuudessaan ja osan maan alaisista kuten on jo sovittu....
Veden noste yllättävän kova.
Nopeasti laskettuna toriparkista ei kestä olla veden alla kuin puolet, jos on enemmän, niin lähtee kellumaan.
Lähtötidot: torin koko 120m x 120m, toriparkin syvyys 5m. Betonikuorien ja välipohjan paksuus 0,3m, betonin paino 2500kg kuutio.
Näillä tiedoilla rakennelmasta kestää olla pohajavesirajan alla vain 2,4m, jos pinta nousee ylemmäs niin parkkipotero lähtee kellumaan.
Ankkurit ylös....
"Kallis paalutus": Nämä on aina näitä kallis kallis kallis ja kallis - juttuja. Paalutus ei oikeasti maksa mitään verrattuna sen tuomaan hyötyyn. Mahdollistaa rakentamisen pehmeille alueille jne. Turussa on aikas harvassa paikassa mahdollisuus rakentaa lyömättä ainoatakaan paalua.
"...ja kaiken kukkuraksi vesitiivis rakenne...": Tiesitkö, että betonista valettaessa rakenne on huolellisesti tehtynä/tiivistettynä automaattisesti vesitiivis.
"...nousee veden mukana kuin jättimäinen ponttooni": Parkkihallin pohjalaatasta tehdään sen verran massiivinen, että rakenne ei ala kellua. Lisäksi nämä mainitsemasi kalliit paalut toimivat nostetta vastustavana kitkavoimana.
Oi jospa oisikin. Monelta hometalolta olisi pelastuttu.
Vesitiiviin betonin valaminen on oma taiteenlajinsa. Tavallisesta betonista ei vesitiivistä saa ilman monia lisäkäsittelyjä. Erikoisbetoni siihen lisättävine lisäaineineen voi tuoda toivotun tuloksen jos ollaan huolellisia, erityisesti nurkkien, kulmien ja liitosten kohdalla, ja halkeamat saadaan hoitoon. Kyllä vedelle aklttiit sienät sen lisäksi yleensä vähintäänkin bitumoidaan.
Vesitiivis seinä on kuitenkin sen verran kallis, että parkkihalliin sitä ei hevin tuhlata - ellei ole pakko. Vedenalaiset n.s. tihkuseinät ovat asia erikseen... Niitäkään ei kosteuden takia tällaisissa halleissa mielellään käytetä.
Toinen mahdollisuus sekä veden poissapitämiseksi että "uivan ponttoonin" määrätyllä korkeudella pysyttämiseksi, olisi laskea pohjaveden pintaa salaojituksella ja pumppauksella lattiatason alapuolelle. Siihen ei esimekrkiksi Kauppatorin tapauksessa mielellään mennä, koska savi kuivuessaan muuttaa melkoisesti muotoaan ja saattaa aiheuttaa esimerkiksi paalutuksille harmia laajalla alueella. Toriparkin ympärille onkin taidettu ajatellla rakentaa n.s. Larssen-teräsponttiseinä, jolloin pohjavesi ympäristössä, seinämän ulkopuolella ei laskisi, mutta halli voitaisiin rakentaa ikäänkuin kuivaan maahan.
Kun aletaan juntaamaan paalua saveen..
ja rakennnuttajat töihin niin saadaan taas viihdettä oikein roppakaupalla ja saattaa tulla ihan kaukomailta asti väkeä tänne ihmettelemään.