Katsellut tuollaista targaa, ja mieleen onkin juolahtanut, onko noissa 96 ja 101 käytännössä mitään eroa, muuta kuin kannen pituus ja kova hinta?
Saako tuohon tehtyä kulkua sisäkautta taakse. Katselin että istuinaukko on melko syvällä, ja jalkatila/koneluukku melko leveä. Jos nostaisi istuinaukkoa ylemmäksi, ns normaalikorkoon, ja kaventaisi jalkatilaa, niin olisiko siltikään mahdollisutta kulkea seiten takaosaan.
Muukin info tervetullutta.
Saako tuohon tehtyä kulkua sisäkautta taakse. Katselin että istuinaukko on melko syvällä, ja jalkatila/koneluukku melko leveä. Jos nostaisi istuinaukkoa ylemmäksi, ns normaalikorkoon, ja kaventaisi jalkatilaa, niin olisiko siltikään mahdollisutta kulkea seiten takaosaan.
Muukin info tervetullutta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Maston pituudessa, kölin syväyksessä ja perän muodoissa suurimmat erot.
Niiden vaikutuksesta 101 purjehtii paremmin.
Kannen muoto, nostimet istuinkaukalossa ovat pienempiä eroja.
Sisätilat ovat samanlaiset, suurimmat erot siitä kuka on sisustuksen tehnyt.
Targoissa on istuinkaukalon peittävä kuomu jolloin koko vene on jo yhtä "sisätilaa".
Ei ole mielestäni kannattavaa alkaa muutostöihin.
Oliko myös 96:ssa pistopunkka styyrpuurin puolella? Luulin, että se löytyy vain 101:stä. Muut samankokoiset paatit vaativat 5:lle hengelle joko jonkun bunkkaamista salongin sohvalla tai sitten kolmen ahtamista keulahyttiin. Targa vaikuttaa siksi erinomaiselta perheveneeltä, koska siellä on aidosti 5 paikkaa ruokatila.
Mutta onko perähytissä aina "pari vuodetta" vai onko tehty ratkaisuja, että olisi "parivuode"?
Targa 96 ja siinä pistopunkasta ei ole yhteyttä perähyttiin. Olen käynyt yhdessä Targassa josta tämmöinen aukko löytyi - läpi pääsi kulkemaan kuitenkin vain ryömimällä. Vastaavan aukon pystyy mielestäni rakentamaan helposti kaikkiin Targoihin. Mitään sitlooran muutoksia on mielestäni turha suunnitella. Vene on pomminvarmasti rakennettu ja toimivaksi suunniteltu ja molemmat ominaisuudet kärsisivät muutoksistasi. Omani on uudenpaa mallia jossa kuskin penkkikin on hieman korkeammaalla. Itse en ole kaivannut sisäyhteyttä salongin ja perähytin välillä - takahytti on toiminut täydellisesti teinihelvettinä ja teinin ollessa maissa romuvarastona. Tosin perän punkat ovat veneen parhaat.
Eroa 101 ja 96 välillä on takilan pituudessa, kölin syvyydessä ja keulakannen ja perän rakenteissa. LYS-luku veneissä kuitenkin melkein sama itsekin olemme ohitelleet 101 tarvittaessa - matkaveneissä venevauhti on useinmiten kiinni purjeista ja kipparin motivaatiosta.
Eivät ne Targatkaan ole pomminvarmoja. PurjeveneTargoille ei kannata myöskään yrittää kiilloitella ansaitsemattoman koreaa sädekehää moottoriveneTargojen maineella ratsastaen. Lainausta takavuosien targapurjehduksesta Vene-lehdistä 80-luvun alusta: "Targa 96:lle tapahtuu seuraavaa: 16.30 keulapurje alas ja reivi isoon. Raju tuulenpuuska aiheuttaa vahinkojiipin, jolloin puominivel rikkoutuu. 18.00 isopurje riekaleina, ajoankkuri lasketaan, mutta se rikkoutuu. Mastosta häipyvät Windex ja antenni. Saalinki irtoaa, mutta masto pysyy pystyssä. Starttimoottori kastuu ja konetta ei saada käyntiin. Tuurilla Targa onnistutaan ajelihtamalla ohjaamaan riittävän suojaiseen ankkuripaikkaan." "Saimme siellä myrskyssä pohjakosketuksen ja vasta syksyllä ylösnostossa havaittiinrungon olevan keskisaumasta halki koko pituudelta."
Kieltämättä kelikin oli kova.
Targa 101 oli pikkusisarensa "luxusmalli", eli siinä oli varustelua enemmän vakiona tiikkikannesta lähtien ainakin veistämön versiossa. Vene-lehden "export" versiossa oli 101:n esittely joskus 80-luvulla.
Targa 96:sta löytyy lisää kokemuksia ja juttua näistä linkeistä:
http://targailua.blogspot.com/2009/03/targa-96n-esittely-vuodelta-1984.html
http://ptm2.cc.utu.fi/cgi-bin/ptmblog/ptmblog.pl?targa
Kaikki nuo ongelmat johtuivat veneen käyttäjästä, ei veneestä.
Suurin osa ongelmista ja havereista on täysin käyttäjän aiheuttamia. Hätäännytään, ei osata toimia, hyydytään, ei osata.....
Vahinkojiippi josta puominivelrikko - Itseaiheutettua. Ei veneestä johtuvaa
Isopurje riekaleina - Itseaiheutettua. Ei veneestä johtuvaa
Ajoankkurin rikkoutuminen - Itsestä johtuvaa, ilmeisesti liian lyhyt köysi. Ei veneestä johtuvaa.
Mastosta häipyy Windex ja antenni - sattuu kovassa myrskyssä, vindexin jalka heikko vanhemmissa ainakin. Ei veneestä johtuvaa.
Saalinki menetetään - Ilmeisesti vahinkojiipin ja isopurjeen repimisen voimista johtuvaa, Itse aiheutettua. Ei veneestä johtuvaa.
Starttimoottori kastuu? Luukut auki? Koneluukun tiivisteet pääsetty huonoon kuntoon?..Voi olla venekohtaista, mutta järkevällä ennakoivalla huoltamisella vältettävissä.
Pohjakosketus - Summa summarum. - Itseaiheutettua kaiken summana. Ei veneestä johtuvaa.
Repeämä pohjassa, pohjakosketuksesta johtuvaa. Halvempi tai heikompi vene olisi uponnut myrskyssä varmasti jos koko runko halki.
Voisi sanoa että:
Laadukaskaan vene ei ole tarpeeksi kestävä väärissä käsissä.
Halpa laaduton venekin kestää hyvin osaavissä kasissä.
Mikä ihmeen tilanne on , jossa starttimoottori kastuu, niin ettei toimi? Maanteillä kaikilla vehkeillä koko konetila on lätäkkösuunnasta avoin enkä ole ikinä kuullut moisesta ongelmasta.
Mutta olen samaa mieltä, ettei myrskyssä purjehtiessa lopputulema ole että "veneen syytä kaikki".
sikäli, että tuo kertomus edellä taisi lisäksi olla yhdestä pahimmasta kelistä purjehduskauden aikana Itämerellä (vielä ennen tarkkoja säätiedotuksia). Kyseessä lienee ollut kahden matalapineen väliin syntynyt nopeudeltaan poikkeuksellinen myrskytuuli.
Kyllä kai pommin vaikutukset ylittävät noinkin kovan myrskytuulen. Vai tarkoittikohan pomminvarmaksi tituleerannut suutariksi jäänyttä pommia?
eikös noi sinun mainitsemat ongelmat ole mastossa, eikä niinkään targassa...