Kuinka monta kertaa meille onkaan lässytetty, että "koulukiusaaminen loppuu, kun, siitä kertoo opettajalle ja vanhemmille." Ei se lopu. Tai ehkä ala-asteen ensimmäisillä luokille, joilla opettajaa vielä kuunnellaan. Pahinta koulukiusaamisessa onkin se, että asialle ei voi oikein tehdä mitään. Kun aikuisille kertoo kiusaamisesta ja he puuttuvat asiaan, niin kiusaaminen vain muuttaa muotoaan vaikeammin havaittavaksi. Alkaa paskan puhuminen, tavaroiden (kuten pipojen ja kenkien) piilottelu, mustamaalaus ja syrjiminen.
Yksi hyvä keino on, että kiusatun kaveri laittaa kiusaajille jauhot suuhun, mutta aina ei sekään toimi. Oikeastaan ainoa keino, joka toimii, on, että kiusattu käyttäytyy, kuin kiusaaminen ei haittaisi häntä vähääkään, koska kiusaajahan hakee sitä, että saisi uhrinsa itkemään ja pelkäämään itseään.
Loppujen lopuksi kiusaajalla on vain huono itsetunto ja hän yrittää korjata sitä, rääkkäämällä muita. Silloin hän tuntee olevansa parempi, kuin kiusattavansa. Ei ne kiusaajat oikeasti ole pelottavia. Ne on säälittäviä!
´
Voimia kaikille kiusatuille ja kaikille kiusaajille sanon: "haistakaa paska ja kasvakaa aikusiks!"
Yksi hyvä keino on, että kiusatun kaveri laittaa kiusaajille jauhot suuhun, mutta aina ei sekään toimi. Oikeastaan ainoa keino, joka toimii, on, että kiusattu käyttäytyy, kuin kiusaaminen ei haittaisi häntä vähääkään, koska kiusaajahan hakee sitä, että saisi uhrinsa itkemään ja pelkäämään itseään.
Loppujen lopuksi kiusaajalla on vain huono itsetunto ja hän yrittää korjata sitä, rääkkäämällä muita. Silloin hän tuntee olevansa parempi, kuin kiusattavansa. Ei ne kiusaajat oikeasti ole pelottavia. Ne on säälittäviä!
´
Voimia kaikille kiusatuille ja kaikille kiusaajille sanon: "haistakaa paska ja kasvakaa aikusiks!"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aikuisilla on aikuisten keinot ja nuorilla omat keinonsa. Ja tuo kiusaaminen tapahtuu nuorten maailmassa. Aikuisilla ainoa keino on jälkkärit sun muut ja viimekädessä valitettavasti juuri sen kiusatun koulun vaihtaminen. Kiusaaja etsii sen jälkeen uuden kohteen. Eli ehdottomasti kyllä nuorten keinot (=kiusaamisen hyväksymättömyys) rulaa tässä kohtaa, aikuisten toimii tukena. Vaikka eihän siinäkään mitään järkeä ole suojella kiusaajaa vaan kumpienkin, nuorten ja aikuisten, keinot käyttöön vaan. Esimerkiksi jos koululta/kiusatun vanhemmilta saadaan yhteys kiusaajan kotiin, niin silläkin voi olla vaikutusta. Vaikka sieltäkin löytyy näitä "voi ei meidän mussukka NikoPetteri ikinä kiusaa ketään" tai muuten syrjäytyneitä vanhempia, joita ei voisi vähempää kiinnostaa lapsensa touhut.
Ongelmalliseksihan tilanne menee silloin kuin koulukiusatulla ei ole niitä kavereita. Sehän olisi se kaikkein tärkein juttu, että olisi joku/jotkut siinä vierellä osoittamassa kiusatulle, että kiusaajan teot eivät ole oikein ja sanat eivät pidä paikkaansa. Sillä on ihan jumalattoman suuri merkitys. Ja ihan kaikkien muidenkin käytöksellä voi olla tosi iso merkitys. Jos kiusaamiseen turvautuvalle osoitetaan ryhmässä (ei opettajat vaan luokkakaverit) että kiusaaminen ei ole hyväksyttävää ja sillä ei saavuta mitään, niin kiusaamisesta voidaan karsia sitä hohtoa. Koska kiusaamistahan tapahtuu, kun siitä koetaan saavan jotakin. Kiusaajista ei lopulta pidetä, mutta heidät aina mielletään suosittujen joukkoon. Juuri näiksi, joille ei voi sanoa vastaan. Eli kiusaamisella tavoitellaan suosiota muiden keskuudessa. Jos tätä suosiota ei tapahtuisi eikä pidettäisi kiusaaja niin korkealla pallilla, että hänen tekojaan ei saisi kritisoida, niin tilanne voisikin muuttua.
Ja vaikka ei uskaltaisi suoraan haistattaa, niin jotenkin pienillä kommenteilla osoittaisi, että ei hyväksy kiusaamista ja on kiusaajan kanssa eri mieltä. Se voi rohkaista muitakin ja siitä se muutos lähtee.
Ja onhan se kiusaaminen nyt aikas säälittävää. Oikeasti jos ei itsessään näe mitään hyviä avuja, vaan pitää kiusaamalla yrittää saada jonkinlaista jalansijaa, niin aika avutonta on.