Itse te pilaatte uskontonne maineen.
Se, että saatte koko uskon asian täälä näin vastenmieliseksi kertoo minkälaista porukkaa suurinosa teistä on (poikkeuksia on, tiedän, tunnen yhden perheen).
Te loukkaatte, syyllistätte, halveksitte kaikkia muita! Vaikka miten kohteliaasti joku yrittää teiltä jotain kysyä vastaus on varmasti niin ympäripyöreä ja epäselvä että voihan erkki!
Ja tähänkin joku varmaan vastaa turvamuurinsa(usko) takaa jotain epäselvää (minut tuomitsevaa).
Selitätte miten uskonne on niin oikea ja hyvä ja silti hurjimpia tarinoita tulee kärsivästä laumastanne?!?!
Osa tänne kirjoittavista ihmisistä on oikeasti kiinnostunut uskostanne ja haluavat kuulla miksi jotku asiat ovat niin kuin ovat. Ja mitä he saavat vastaukseksi, no sitä samaa mitä kirjoitin jo muutaman rivin ylemmäs. Ja se että vastaatte kierrellen ja kaarrellen vaan vahvistaa sitä käsitystä mikä ihmisillä on että ette oikeasti itsekkään tiedä missä mennään.
Jos uskonne on niin teille niin tärkeä, miksi kaivatte maata jalkojenne alta. En normaalisti välitä puuttua tällaiseen mutta ystäväni on lestaadiolainen (ilmeisesti ihan kunnon sellainen) ja hän ei tuputa uskoaan, ei tuomitse meikkaustani, on ystävällinen ja mukava ihminen. (ja kiitos älkää loukatko häntä väittämällä ettei hän olisi aito ja uskovainen)
En odota mitään vastauksia koska ei niitä ole tullut aikaisempiinkaan kirjoituksiin, ja minua on turha ruveta "pelastamaan" olen varsin sinut oman uskon ajatteluni kanssa.
Rauhallista pääsiäistä kaikille.
Se, että saatte koko uskon asian täälä näin vastenmieliseksi kertoo minkälaista porukkaa suurinosa teistä on (poikkeuksia on, tiedän, tunnen yhden perheen).
Te loukkaatte, syyllistätte, halveksitte kaikkia muita! Vaikka miten kohteliaasti joku yrittää teiltä jotain kysyä vastaus on varmasti niin ympäripyöreä ja epäselvä että voihan erkki!
Ja tähänkin joku varmaan vastaa turvamuurinsa(usko) takaa jotain epäselvää (minut tuomitsevaa).
Selitätte miten uskonne on niin oikea ja hyvä ja silti hurjimpia tarinoita tulee kärsivästä laumastanne?!?!
Osa tänne kirjoittavista ihmisistä on oikeasti kiinnostunut uskostanne ja haluavat kuulla miksi jotku asiat ovat niin kuin ovat. Ja mitä he saavat vastaukseksi, no sitä samaa mitä kirjoitin jo muutaman rivin ylemmäs. Ja se että vastaatte kierrellen ja kaarrellen vaan vahvistaa sitä käsitystä mikä ihmisillä on että ette oikeasti itsekkään tiedä missä mennään.
Jos uskonne on niin teille niin tärkeä, miksi kaivatte maata jalkojenne alta. En normaalisti välitä puuttua tällaiseen mutta ystäväni on lestaadiolainen (ilmeisesti ihan kunnon sellainen) ja hän ei tuputa uskoaan, ei tuomitse meikkaustani, on ystävällinen ja mukava ihminen. (ja kiitos älkää loukatko häntä väittämällä ettei hän olisi aito ja uskovainen)
En odota mitään vastauksia koska ei niitä ole tullut aikaisempiinkaan kirjoituksiin, ja minua on turha ruveta "pelastamaan" olen varsin sinut oman uskon ajatteluni kanssa.
Rauhallista pääsiäistä kaikille.
Vastaukset 8
Vanhimmat
sanat suustani!
porukka on välillä niin ilkeää, eikä joistakin voisi ikinä uskoa että ovat uskossa. Tälläkin palstalla on pieni "sisäpiiri" joka pitää yhtä. Meitä muutamia kirjoittajia "inhotaan" (vahva sana), ja olen huomannut, että me "inhotut" olemme niitä, jotka kyseenalaistavat mielipiteitä. Moneen, todella moneen kirjoitukseen tulee vain vastaus että "älä aina valita" tai "oletko oikeasti tyhmä". Ei edes kunnolla välttämättä ajatella, katotaan vaan nimimerkki ja sitten mollataan. Se on alentavaa. Ei vain luonto antaisi periksi vaihtaa nimimerkkiä.
Tunnen itseni ulkopuoliseksi todellakin, mutta sitkeästi yritän tuoda mielipiteitäni esille, vaikka ne välillä lentävätkin ulos.
'Ja tähänkin joku varmaan vastaa turvamuurinsa(usko) takaa jotain epäselvää (minut tuomitsevaa).'
Kirjoitettu on (jotain näin): 'Se joka ei usko on jo tuomittu..´ 'Jumalan sana on kuin kaksiteräinen miekka, joka tunkeutuu siihen asti kunnes se hengen eroittaa..'
Tuon miekan toinen puoli on lainterä ja toinen armon terä.
Mutta yleistys on pahasta. Olen itse yrittänyt antaa maltillisia vastauksia. En kiistä, etteikö voisi tapahtua kaikenlaista täällä ihmisten keskellä. Kuitenkin, esim. hyljätyksi tulemistarinat johtuvat ihmisestä ja sen persoonasta, ei vl oppi (Raamattu) opeta ketään hylkämään toista. Välillä kuulee hurjiakin tarinoita, ja voi ollakin, että niin on käynyt. Tarinat voivat olla myös liioiteltuja ja särähtää aina korvaan, jos joku ei kuulosta yhtään meikäläiseltä tavalta toimia.
Surullisia tapahtumia ne aina on, eikä ne lähde Jumalasta. Miten usein ja miten yleisiä ovat tuomoiset eroamiset? Itse tunnen muutaman tapauksen, mutta kaikissa niissä eroaminen on ollut "kivuttomampaa" ja olen monen heidän kanssaan vieläkin ystävä. Ei minun suhtautumiseni ole muuttunut heitä kohtaan mitenkään radikaalisti. Myös meidän suhtautuminen heihin on auttanut sitä tosiseikkaa, että heillä ei ole mitään pahaa sanottavaa meistä. Päinvastoin, kannustavat jatkamaan. Miksi he erosivat? Omat henkilökohtaiset syyt, osa löysi vaimon maailmasta, osalle tuli monet asiat tärkeämmäksi kuin oma usko. Heidän oma valintansa. Ok niin.
Tuo ystäväsi on ihan terve esimerkki, miten toimitaan maailmassa. Ei sitä mielellään lähetä toitottelemaan omia oppeja ympäri kyliä. Se on monesti arkakin asia, kun tuntuu olevan ihmisiä, joille meidän elämäntyyli ei käy laisinkaan. Kutenkaan en mistään hinnasta luopuisi tästä uskosta ja toivon, että näin tulisi aina jatkumaan!
Juuri tulin yhdestä kylästä, jossa oli kokoontunut joukko samanikäisiä nuoria. Kaikki vl:ä. Yhdellä nuorella ei ollut yhtään sisarusta (ei johtunut omista syistä, vaan luonnon järjestelyistä. Aina ei tarkoita että olis käyttänyt ehkäisyä.) ja hänelle oli kova paikka, että niitä ei Jumala ollut suonut. Minulla on sisko, joka ei luultavasti saa ikinä lapsia. En tiedä syytä, mutta jotenkin se liittyy siihen, että toinen on esim steriili. Se on hänelle todella kova paikka! Tämä tuli vaan mieleen! En tiedä vastaako se mihinkään kysymyksees, mutta kerronpa vaan, että näinkin voi käydä...
Siitä kylästä vielä. Sellaista rauhaa ja iloa ei monesta paikasta saa yhtäaikaa. No mitä teimme siellä sitten? Juteltiin, syötiin, keksittiin tarinoita, pelattiin omakeksimää peliä (?=), naurettiin jne. Kuulostaa arkisilta asioilta, mutta ne ovat hetkiä, joista en mistään hinnasta jäisi pois. Sama henki oli kaikilla, semmoseen tilaisuuteen on mukava mennä. Alkomahoolia ei tarttettu. Ja muistojakin jäi...
Niin vastaako tämäkään mihinkään...? Sanon vain, että elämä on muutakin kuin väsymistä, jaksamista arjen keskellä, katkeria muistoja, syyllistämistä jne...
Kaikkea silti tapahtuu, monesti myöskin on vaikea mennä sanomaan kenelekkään mitään tästä uskosta. Olemme kaikessa taivastoivossakin syntisiä ihmisiä (En ole masentunut, enkä muutakaan, tunnen olevani erittäin hyvässä sielun ja ruumiin voimissa!). Teemme virheitä ja vikoja sattuu siinä missä kaikilla muillakin ihmisillä. Nöyrästi on tehtävä taivaan matkaa. En ole sanomaan kenen on taivaan valtakunta. Mutta jos Raamattua lukee, niin sieltä etsivä löytää jos Jumala niin suo. Toisaalta Raamattu sanoo "Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanan kautta". Se on suurin syy, miksi käymme seuroissa.
Samoin rauhaisaa Pääsiäistä! ps. taisin tehdä kaikki pituus ennätykset =) Hauska jos jaksoit lukea avautumiseni! =)
Lestadiolaisia. Onko ystäväsi vanhoillinen ("vl"), esikoinen ("el") vai joku muu? Silläkin on merkitystä...
muuten ylittänyt ainakaan minun pituusennätystäni! :D En muista, missä ketjussa se on.
Taisit olla ainut joka luki, vai luitko sinäkään?? =)
...sinulle asiallisesta kirjoituksestasi:) Luin joka sanan - ei ollut yhtään tylsä eikä pitkäveteinen.
Hyvää pääsiäistä sinulle!