työkaverit ei anna mahdollisuutta oppia

itse olen työpaikassa jossa on miehiä ja naisia. Minua ei pidetä siis huonona oppijana koska olen nainen, mutta ehkä olen saanut tyhmän maineen koska tulin työhöni alkujaan henkilöstövuokrauksen kautta ja olen kärsinyt työmotivaatio-ongelmista... metallialallahan on tämä pisteytyssysteemi, jossa työntekijöitä verrataan muihin saman työpaikan työntekijöihin... Eli nyt kun minä olen huonossa maineessa, niin saan pitää jumbosijaa palkoissa, esimiehen ei tarvitse avata silmiään näkemään että pari muuta itseasiassa ansaitsisi pienemmät pisteet pisteytyksessä kuin minä, mutta ikäväähän se olisi laskea firmassa vuosikausia olleiden henkilökohtaisen palkan osuutta, mikä tulisi tapahtumaan jos minun osuuteni nousisi...

"Kyllä kun oot ollut siinä koneella 10-vuotta niin ei kiinnosta enää paskaakaan koko homma. Tuskin nämä asiat johtuvat siitä, että olet nainen. Olet kuitenkin ollut melko vähän aikaa töissä, 1-vuosi on lyhyt aika metalliteollisuudessa. Itsellä tuli 10-vuoden jälkeen mittari täyteen, ja päätin vaihtaa alaa. En kylläkään toiminut koneistajana, koska mielestäni se vähän liian yksinkertaista työtä. Toisissa firmoissa joutuu koneistajana kyllä alusta asti osaan kaikki, koska koneella joutuu oleen myös yksin yö-vuorossa jne. Oli mies tai nainen sillä ole mitään merkitystä."

Aika kova yleistys. Koneistajan työ on kyllä toisinaan helvetin vaativaa, ainakin palkkaan nähden. Ammatti koneistaja tekee samat työt käytännössä mitä inssit tekevät teoriassa. Eli arvostan ammatti koneistajan aika korkealla. Napin painajat erikseen. Niin no riippuu kyllä työn kuvasta.
Itse olen ollut moniakselisella monitoimisorvilla 5-v ja koko ajan riittää oppimista/ miettimistä. Kyllä koneistajan työ hakkaa vaativuudessaan monet ammatit mennen tullen. En sanoisi, että työ on yksinkertaista mutta yksitoikkoista kylläkin. Siksi tökkii ja pahasti. Ei kiinnostaa enää paskaakaan.
Sama konetta kattelet pallo jalassa koko päivän. Ainoa kaveri on radio ja sosiaaliset kontaktit rajoittuu
lähinnä moikkaamiseen. Toisille se sopii. Lopuksi toi yksinolo tarttuu luonteeseen pikku hiljaa jonka huomaa vanhemmissa koneistajissa. Osa menee ihan hämilleen tai hermostuu kun meet hänen juttusilleen.
Mun piti mennä itse oppiin työn vähyyden takia toiselle koneelle, mut oppimisen suhteen kävi ihan päin vastoin. Ketään ei opettanut mitään ja ko. työntekijä meinas tulla silmille kun kysyit jotain. En jaksanut kattella sellasta touhua ja nyt lomailen kotona miettien alan vaihtoa..

hereillä?

"oppia? pellejen hommaa13.3.2010 14:32
mitä ihmeen oppimista koneistuksessa on?? naputi naputi vaan ja kaikki automaattisesti hoitua saa! "

Kannattaisi ehkä käydä katselemassa muissakin firmoissa mitä koneistus voi olla, jos olet tuota mieltä. Kyllä koneistus voi todellakin olla todella vaativaa. Annetaan vaikka joku vaativa homma tehtäväksi vanhassa kuluneessa sorvissa, niin siinä sitä saakin olla tarkkana. Onpa niitä joissain firmoissa tehty miljoonan euron susiakin pikku virheen takia, ei tosin itselläni.


Ja aloittajalle tsemppiä. Koita vaikka kysellä, miten he jonkun jutun tekee ja näyttämään se. Ehkä ne vaan haluaa auttaa sinua, koska olet nainen. :) Mihinkään salajuoneen en itsekään usko.