KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUS
Anne Pousi
Kouvola
Soitin tänään, keskiviikkona 10.3.2010 klo 10.20 kansliaanne alla olevasta ProAgria Kymenlaakso ry:tä vastaan nostamastani riita-asiasta. Kansliastanne kerrottiin minulle, että asia on käräjäoikeudessa käsittelyssä laajana riita-asiana ja alla olevat tyytymättömyyden ilmoitukseni on kirjattu käräjäoikeudessa. Lisäksi minua pyydettiin ottamaan asiassa teihin yhteyttä Anne Pousi! Tämän jälkeen soitin Kouvolan hovioikeuden asiakaspalveluun, jolloin sovimme tämän sähköpostiviestini lähettämisestä käräjäoikeudelle!
Ihmetystäni herättää se, miten ihmeessä asia voi olla käräjäoikeuden käsittelyssä laajana riita-asiana, kun käräjäoikeus teki 3.3.2010 asiassa L 10/1332, nro 10/1541 päätöksen, jossa se jätti oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n nojalla kanteeni tutkimatta!
Toisaalta ihmetykseni on sitäkin suurempi, kun wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomioistuin mukaan
Oikeusasteellinen toimivalta liittyy oikeusaste- eli instanssijärjestykseen. Riita-asiat tulee aina panna ensi asteessa vireille käräjäoikeudessa, ei hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa. Myös rikosasiat käsitellään lähes aina ensi asteena käräjäoikeudessa. Tästä poikkeuksen muodostavat ainoastaan tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvat virkasyytteet, jotka käsitellään ensi asteena hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa.
Instanssijärjestyksestä johtuu myös, että muutoksenhakutuomioistuin voi tutkia jutun enintään siinä laajuudessa, kun se on ollut alemman tuomioistuimen käsiteltävänä. Uusia vaatimuksia tai perusteita ei siis yleensä ole mahdollista tehdä enää muutoksenhaussa.
Asiallinen toimivalta jakaa asiat niiden laadun perusteella eri tuomioistuimiin. Riita- ja rikosasiat käsitellään pääsääntöisesti yleisissä tuomioistuimissa. Tietyt asiat tulee kuitenkin käsitellä erityistuomioistuimissa, joita ovat riita-asioissa markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus sekä rikosasioissa valtakunnanoikeus. Tämä edellyttää nimenomaista lain säännöstä. Riita- ja rikosasiat käsitellään siten yleisessä tuomioistuimessa, ellei toisin ole säädetty.
Lisäksi yhdistyslain (26.5.1989/503) 33 §:n (Päätöksen mitättömyys) mukaan
Päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos se loukkaa sivullisen oikeutta. Mitätön on myös päätös, joka vähentää yhdistyksen jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua yhdistyksessä taikka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta, jollei 27 §:n 3 momentista muuta johdu.
Yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen sekä se, joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, voi nostaa kanteen yhdistystä vastaan sen vahvistamiseksi, että yhdistyksen päätös on mitätön.
Myös Suomen perustuslaissa on joitakin säännöksiä kansalaisen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista. Perustuslain 2 §:n 2 momentin mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Saman lain 14 luvun 3 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Verkkosivulta http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Jarjestotjayhteisot puolestaan ilmenee, että "Avoimeen demokratiaan kuuluvat kansalaisten omat yhdistykset, liikkeet ja yhteisöt. Niissä ihmiset toimivat yhdessä tärkeiksi katsomiensa asioiden eteen".
Näin ollen tässä asiassa on pelkästään kysymys siitä, että katsotaanko perusoikeuksien kuuluvan myös minulle, - vai ei?
Anne Pousi
Kouvola
Soitin tänään, keskiviikkona 10.3.2010 klo 10.20 kansliaanne alla olevasta ProAgria Kymenlaakso ry:tä vastaan nostamastani riita-asiasta. Kansliastanne kerrottiin minulle, että asia on käräjäoikeudessa käsittelyssä laajana riita-asiana ja alla olevat tyytymättömyyden ilmoitukseni on kirjattu käräjäoikeudessa. Lisäksi minua pyydettiin ottamaan asiassa teihin yhteyttä Anne Pousi! Tämän jälkeen soitin Kouvolan hovioikeuden asiakaspalveluun, jolloin sovimme tämän sähköpostiviestini lähettämisestä käräjäoikeudelle!
Ihmetystäni herättää se, miten ihmeessä asia voi olla käräjäoikeuden käsittelyssä laajana riita-asiana, kun käräjäoikeus teki 3.3.2010 asiassa L 10/1332, nro 10/1541 päätöksen, jossa se jätti oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n nojalla kanteeni tutkimatta!
Toisaalta ihmetykseni on sitäkin suurempi, kun wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomioistuin mukaan
Oikeusasteellinen toimivalta liittyy oikeusaste- eli instanssijärjestykseen. Riita-asiat tulee aina panna ensi asteessa vireille käräjäoikeudessa, ei hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa. Myös rikosasiat käsitellään lähes aina ensi asteena käräjäoikeudessa. Tästä poikkeuksen muodostavat ainoastaan tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvat virkasyytteet, jotka käsitellään ensi asteena hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa.
Instanssijärjestyksestä johtuu myös, että muutoksenhakutuomioistuin voi tutkia jutun enintään siinä laajuudessa, kun se on ollut alemman tuomioistuimen käsiteltävänä. Uusia vaatimuksia tai perusteita ei siis yleensä ole mahdollista tehdä enää muutoksenhaussa.
Asiallinen toimivalta jakaa asiat niiden laadun perusteella eri tuomioistuimiin. Riita- ja rikosasiat käsitellään pääsääntöisesti yleisissä tuomioistuimissa. Tietyt asiat tulee kuitenkin käsitellä erityistuomioistuimissa, joita ovat riita-asioissa markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus sekä rikosasioissa valtakunnanoikeus. Tämä edellyttää nimenomaista lain säännöstä. Riita- ja rikosasiat käsitellään siten yleisessä tuomioistuimessa, ellei toisin ole säädetty.
Lisäksi yhdistyslain (26.5.1989/503) 33 §:n (Päätöksen mitättömyys) mukaan
Päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos se loukkaa sivullisen oikeutta. Mitätön on myös päätös, joka vähentää yhdistyksen jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua yhdistyksessä taikka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta, jollei 27 §:n 3 momentista muuta johdu.
Yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen sekä se, joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, voi nostaa kanteen yhdistystä vastaan sen vahvistamiseksi, että yhdistyksen päätös on mitätön.
Myös Suomen perustuslaissa on joitakin säännöksiä kansalaisen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista. Perustuslain 2 §:n 2 momentin mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Saman lain 14 luvun 3 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Verkkosivulta http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Jarjestotjayhteisot puolestaan ilmenee, että "Avoimeen demokratiaan kuuluvat kansalaisten omat yhdistykset, liikkeet ja yhteisöt. Niissä ihmiset toimivat yhdessä tärkeiksi katsomiensa asioiden eteen".
Näin ollen tässä asiassa on pelkästään kysymys siitä, että katsotaanko perusoikeuksien kuuluvan myös minulle, - vai ei?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt minulle muun muassa 16.12.2009 päivätyn alukehitysjohtaja Janne Antikaisen ja hallitusneuvos Tuula Maneliuksen allekirjoittaman kirjeen nro TEM/3933/03.03.02/2009, jossa he pyytävät ottamaan minua asiassa yhteyttä aluehallintoviranomaiseen. Olen haastehakemuksessani yksiselitteisesti kertonut, että Kymin Koskenpojat ry:n puheenjohtaja Lauri Eerola on ohjannut minua kääntymään asiassa ProAgria Kymenlaakso ry:n yritysasiamies Jari Järvisen puoleen, joka on taatusti velvollinen ainakin neuvomaan asiassa.
Kun käräjäoikeuden kansliassa minulle kerrottiin asiassa olevan kyse laajasta riita-asiasta, niin kyllä minun järkeni mukaan myös näin on! Näin ollen asia tulee tuomioistuimessa tutkia perustuslain 21 §:n tarkoittamalla oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet - periaatteen mukaisesti.
Kun joka tapauksessa jatkan Kymenlaakson Voimanpesä-hankkeen valmistelua, niin varsin kohtuullista on,. että saan myös tuomioistuinten palveluja tarkoituksenmukaisella tavalla! Näin jatkaen lähiaikoina on tulossa käräjäoikeuden tutkittvaksi asia lakisääteistä Kehittämisyhdistys Sepra ry:tä vastaan.
Pysyn asiassa kaikilta osin haastehakemuksessa esittämässäni! Siltä pohjalta olen valmis jättämään Kouvolan hovioikeudesta saamani ohjeen mukaan tarvittaessa valituksen hovioikeudele ja vieläpä hakemaan valiuslupaa korkeimmasta oikeudesta. Se nyt tästä vielä puuttuisi, että joudun viemään asian EU:n Ihmisoikeustuomioistuimen tutkittavaksi Strasbourgiin!
Keskustelen mielelläni asiaan liittyvistä yksityiskohdista!
Kotkassa 10 maaliskuuta 2010
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 040 850 8674
Tätä kannattaa pitää vireillä!
Vai wikipediasta vedät lainauksia,,,suosittelen sinulle HIKIPEDIAA. Se vastannee paremmin sinun tarpeitasi.
Taas tätä. Mitäitua on laittaa näitä jonninjoutavia riita-asioita 24 luettavaksi?? EI mitään. Tuo on turhaa, halvennat itseäsi.