Tv-haastattelujen perusteella alkuperäinen siltatohtori on kyllä täysi huru-ukko, kun 160km päästä diagnosoi tv-uutiskuvaa tutkimalla "kaksinkertaisen" jääpaineen yli "rakennusmääräysten täysin ennakoimattomasti". Grogilasissaan on taas etumerkki vaihtunut, kun määrää että perustusarkut täytyy vinssata toisiaan kohti kunnes silta ponnahtaa takaisin. Lopputulos reaalimaailmassa olisi että toinen arkku molskahtaa kaatuen jokeen. Kuskatkaa äkkiä tuo Turulle vaarallisin mies äkkiä Kupittaan suljetulle.
A
Jokainen insinööri ymmärtää, että oikea syy täysin päinvastoin on syvempi routiminen rannoilla, mikä on edistänyt sulien joenreunojen eroosiota joen pohjalle, jolloin paalutukset ovat liikkuneet mahdollistaen betoniarkkujen alareunojen kiertymisen jokea kohti. Tällöin yläreunat ovat etääntyneet ja kannen jännitys repsahtanut.
Ison proomun päälle rakennetaan 3m korkea nostotelineristikko teräsputkista hitsaamalla kannattamaan 20m pitkää teräsnostopalkkia: yhtä varten A-(oikeastaan delta)pukeista tai 2 nostopalkkia varten kehikko. Jos aikaa, kannatinpylväät voi tehdä betonipalkeistakin.
Nopeinta on telineeksi nostaa ponttoonin päälle 6x3x2,5m teräskontteja poikittain riviin 8 kpl kiinni toisiinsa kytkien, joista tulee 20m tukialusta nostolle. Ponttooniproomu ajetaan sillan eteen, ankkuroidaan 4 rantavaijerilla keskelle, lasketaan painovedellä 1,5m alaspäin vesirajaan, työnnetään sillan alle, pumpataan tyhjäksi vedestä, jolloin ponttoni nostaa siltaa keskeltä takaisin sen pudonneen metrin. Ponttoni jätetään paikalleen vaijereita merenkorkeuden mukaan säätäen.
Näin silta saadaan avattua liikenteelle 1 viikossa. 20m kannatuspalkkiin voidaan upottaa suuria rullalaakereita sillan pituusliikettä varten ja siltakaaren betonia vastaan teräslevy rasituksen tasaamiseksi.
Myöhemmin kannatuspalkkia pitämään yläasennossa tilattavat suuret jatkopaloista koottavat teräsputket joen pohjaan paalutettaviksi saakka kiiloiksi A-pukkeina helposti proomulta asentaen. Nopeampaa ja halvempaa kuin betonipilarien valaminen joenpohjaan. Sitten proomu voidaan laskea painovedellä alas ja uittaa telineineen pois.
Jäätalvi Aurajoessa (joka todellisuudessa on Turussa pelkkä meren lahti) on täysin normaali, eikä siinä ole mitään "rantapainetta" eikä sellaista edes voisi olla. Toisekseen ei edes mikään paine voisi työntää betoniarkkuja umpimaahan, mikä vielä roudassakin.
PS. Jää ei paina yhtikäs mitään (sehän kelluukin), paitsi sen huru-ukkosiltatohtorin viskilasissa. Lahon Sigyn-laivan lankutkin joka talvi pirstoutuneet kuin munakuori, vai mitä??? 400 tonnin molemmin puolisessa rantapaineessa selvä laskuvirhe: jääpaksuus 0,3m x 70m jokilevys x 4000m jäätä yläjuoksulle Halisten patoon saakka=80 000 tonnin jäänpaino "rantapaineena". Nyt selvisi Norjan vuonojen syntykin: Pohjanlahden jäät ovat vuosituhansia työntäneet Ruotsia päin Norjaa aiheuttaen Skandinavian vuorijonon...
A
Jokainen insinööri ymmärtää, että oikea syy täysin päinvastoin on syvempi routiminen rannoilla, mikä on edistänyt sulien joenreunojen eroosiota joen pohjalle, jolloin paalutukset ovat liikkuneet mahdollistaen betoniarkkujen alareunojen kiertymisen jokea kohti. Tällöin yläreunat ovat etääntyneet ja kannen jännitys repsahtanut.
Ison proomun päälle rakennetaan 3m korkea nostotelineristikko teräsputkista hitsaamalla kannattamaan 20m pitkää teräsnostopalkkia: yhtä varten A-(oikeastaan delta)pukeista tai 2 nostopalkkia varten kehikko. Jos aikaa, kannatinpylväät voi tehdä betonipalkeistakin.
Nopeinta on telineeksi nostaa ponttoonin päälle 6x3x2,5m teräskontteja poikittain riviin 8 kpl kiinni toisiinsa kytkien, joista tulee 20m tukialusta nostolle. Ponttooniproomu ajetaan sillan eteen, ankkuroidaan 4 rantavaijerilla keskelle, lasketaan painovedellä 1,5m alaspäin vesirajaan, työnnetään sillan alle, pumpataan tyhjäksi vedestä, jolloin ponttoni nostaa siltaa keskeltä takaisin sen pudonneen metrin. Ponttoni jätetään paikalleen vaijereita merenkorkeuden mukaan säätäen.
Näin silta saadaan avattua liikenteelle 1 viikossa. 20m kannatuspalkkiin voidaan upottaa suuria rullalaakereita sillan pituusliikettä varten ja siltakaaren betonia vastaan teräslevy rasituksen tasaamiseksi.
Myöhemmin kannatuspalkkia pitämään yläasennossa tilattavat suuret jatkopaloista koottavat teräsputket joen pohjaan paalutettaviksi saakka kiiloiksi A-pukkeina helposti proomulta asentaen. Nopeampaa ja halvempaa kuin betonipilarien valaminen joenpohjaan. Sitten proomu voidaan laskea painovedellä alas ja uittaa telineineen pois.
Jäätalvi Aurajoessa (joka todellisuudessa on Turussa pelkkä meren lahti) on täysin normaali, eikä siinä ole mitään "rantapainetta" eikä sellaista edes voisi olla. Toisekseen ei edes mikään paine voisi työntää betoniarkkuja umpimaahan, mikä vielä roudassakin.
PS. Jää ei paina yhtikäs mitään (sehän kelluukin), paitsi sen huru-ukkosiltatohtorin viskilasissa. Lahon Sigyn-laivan lankutkin joka talvi pirstoutuneet kuin munakuori, vai mitä??? 400 tonnin molemmin puolisessa rantapaineessa selvä laskuvirhe: jääpaksuus 0,3m x 70m jokilevys x 4000m jäätä yläjuoksulle Halisten patoon saakka=80 000 tonnin jäänpaino "rantapaineena". Nyt selvisi Norjan vuonojen syntykin: Pohjanlahden jäät ovat vuosituhansia työntäneet Ruotsia päin Norjaa aiheuttaen Skandinavian vuorijonon...
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mutta totta puhuakseni, ne kohdat tekstistäsi, jotka ymmärsin vaikuttivat loogisilta (huom. olennainen). Nyt vain odotellaan, että kaupungin rakennusinssit ja erityisosaajat keksivät lukea jatkotoimet täältä :)
Pitkän pakkasakuden jälkeen sää lauhtui nopeasti. Sillan alle oli normaalioloista poiketen jäätynyt lähes metrin jääkansi. Kun se lämpeni nopeasti, se samalla laajeni työntäen, vaikkapa vain vähänkin, tukijalkoja erilleen. Jo ennestään rasittunut rakenne ei sitä kestänyt, vaan sillan lujuus järkkyi näkyvin seurauksin. Tuilla ei liikkumisen tarvinnut alkuunsa olla muontakaan senttiä, neula katkaisi kamelin selän.
Jään voimakkaaseen laajenemiseen on perustunut jo muinaisten aikojen kalliolouhokset. Halkeamiin lisätty vesi "räjäytti" jäätyessään kallion.
Suomessa tulee talvi joka vuosi, jäätä toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Ehkä opintomatkoja kannattaa tehdä pohjoiseen eikä aurinkoiseen etelään.
Sillan painuminen kiihtyy, jos jäät sulatetaan ja perustus kallistuu jokeen. Kyllä ensin tai heti jälkeen pitäisi alle laittaa nostotuki keskelle..
Ettekö ole kuunnelleet "sillassa ja piirrustuksissa ei ole mitään vikaa"professoria joka määräsi vinssattavaksi päätyperustukset toisiaan kohti eli jokeen molskahtaviksi.
Juuri päinvastoin pitää tehdä, eli pari 70m teräspilaria jään yläpuolelle vaakatasoon silta-arkkujen väliin, joita sitten hydraulitunkeilla työnnetään yläreunastaan erilleen, jotta eivät enää paina siltaa notkolleen.
Siltahan oli jo pakkasilla lyhentyneenä ilman kaarta vaakasuorassa, jolloin ilmojen lämmettyä sillan pidentyminen painoi kaaren negatiiviseksi notkolleen ja perustukset liikkeelle.
Silta murtuisi palasiksi jos sen alla olisi tukena meressä kelluva ja aaltojen mukana nouseva ja laskeva proomu ponttoonina. Esijännitetty kaari ei kestä kummoista nostetta keskeltä.
Kyllä se 1,5m liikkeen kestää (kuten jo kestänyt), eikä joessa aallokkoa ole. Pinta vaihtelee 0,5m korkeintaan metrin, jolloin ponttoonin painovesimäärää voi säätää.
Kunhan ei pistekuormaa tehdä vaan jaetaan noste esim. 6m matkalle pehmeästi teräsbetoni kestää puristusta mainiosti. Betonikaaren voi vaikka nostaa keskeltä ilmaan (jollei olisi valettu kiinteästi perustuksiin).
Arkistosta on löydetty Klubi-aski, jonka pohjaan on tehty tärkeimmät Myllysillan suunnitelmat.
Koska kyseessä on kansallisaarre ja salassa pidettävä asia, Klubi-aski on viety kaupungintalon kassakaappiin.
Arkistolöydön tekijä onnistui kuvaamaan digikamerallaan Klubi-askin ennen salaiseksi julistamista. Hän lähetti kuvan Uutisvuoto-nimiseen ohjelmaan Helsinkiin. Sieltä luvattiin isohko palkkio.
Kannattaa katsoa lauantaina illalla ko. ohjelma.
turkulaisuudelle!
En kato. Sen ohjelman Turku-naurut on moneen kertaan jo naurettu.
Meren pinnassahan tuo Aurajoen suu on... Kyllä sen pinta heiluu meren pinnan ja meren aaltojen mukana.
Eihän tuo siltä näköjään kestä omaa painoaan edes silloin kun päät ovat tuettuna.
"Betonikaaren voi vaikka nostaa keskeltä ilmaan"
Heh heh heh...
Onkohan siinä tullu etumerkki väärin päin, kun ei jaksa kannatella itseään siinä asennossa jossa on tarkoitus käyttää, mutta kestäisi painonsa nostaessa?
koti-insinööri puhuu mitä sattuu !
Muttei se ihan oikein mennyt sinultakaan.
Se ettei jaksa kannatella itseään siinä asennossa jossa on tarkoitus käyttää, osoittaa sen ettei jäykkyyttä ole riittävästi, lujuudesta se ei vielä kerro yhtään mitään. Jos lujuutta ei olisi tarpeeksi, olisi silta jo romahtanut palasiksi, eikä vain taipunut, ja sekin olisi käynyt heti kun valutuet aikanaan poistettiin ...
Silta pitäisi tietysti tukea jäänpäältä paaluilla, tukki puu on halpaa vaihtoehtoihin verrattuna, ja jää taipuu ja uppoaa alta pois sillan painosta, ei tartte maksaa murtajan työtä, eikä purkaa martinsiltaa murtajan paikalle pääsyn mahdollistamiseksi. Lopputuloksena se jään paine hellittäisi, ja sillan taipuminen hidastuisi ja jopa loppuisi, eikä tulisi liikaa kuormaa sillanrakenteille tuennasta, jään kelluvuus ja lujuus rajoittaisi sen juuri sopivalle tasolle. Kun jäästä on päästy eroon, niin ponttooni tilalle ja painolastilla riittävän syvälle upotettuna, ettei nosta siltaa yhtään enempää kuin se kestää ja tarvitsee ollakseen taipumatta enempää. ja mitään näistä tuista ei pidä laittaa sillan keskelle, vaan tasan jaettuna koko joen leveydeltä. Maksaisi yhteensäkin paljon vähemmän, kuin romahtaneen sillan palojen poisto joen pohjasta, mutta järkeähän ei tunnetusti saa käyttää, ainakaan politiikassa eikä virkamiesten toimesta.
Saman koulukunnan tuotoksia olette, kaikki yhtä oikeassa ja väärässä. Ei inssivitsit tyhjästä kansan suuhun notkahda...
unohti mainita että aurajoessa jään paine on valikoiva, se koskee vain ja ainostaan myllysillan rungon vesirajaa ja jäärajaa. Kaljalaivat ja muut joessa talvehtivat alukset ei koe tätä ihmettä, nehän rikkoutusivat tällaisessa paineessa.
Aikanaan onnettomuuksia sattui usevemminkin. Nykyään pyrkivät pitämään itsensä irti jäistä sulattamalla sen liki runkoa. Tavallisesti jään muodostuminen estetään puhaltamalla ilmaa laivan alle. Kuplat estävät veden jäätymisen.
Toinen mahdollisuus on, että laivat nousevat jään paineen myötä ikäänkuin osittain jään päälle. Näin kallistuneita laivoja nähdään tuon tuosta jokirannassa.
ole uponnut. Noin parikymmentä vuotta sitten minulta osti Sauvosta mieshenkilö mahonkiveneen. Vene jäi ja jäätui jokeen samppalinnan kohdalle, kone oli poistettu Joki oli vahvassa jäässä. Minulle tuli ilmoitus veneestä, johon vastasin myyneeni sen. Jäiden sulattua omistaja tuli kone mukana ja purjehi sauvoon. Vene oli ehjä ja suorassa koko ajan. Veneessä oli omistan mukaan ainoastaan kondenssi vettä. Ollilan teorian mukaan jään paineen olisi pitänyt tehdä veneestä hellapuita. Vene oli taskylkinen U-pohjalla.
Mittaukset todistavat, että toisen puolen perustuksen ja joen alapuolisen arkun välinen tuki on murtunut laskuvirheheikkouden, roudan ja eroosion vuoksi. Siksi perustus on alkanut vajoamaan jokeen kuten mitattu 3cm (eikä ole noussut kovalle rannalle kuten siltatohtori kuvittelee).
Koska kaari oli jo ennestään pakkasella suorana, valuva kiinteä perustus alkoi päinvastoin painamaan kaarea negatiiviseksi (taas etumerkkivirhe) eli alas jokeen notkolle keskeltä. Laskenut siltakansi on vetänyt ja painanut myös toisen puolen perustuksen liikkeelle kallistaen ja alas jokeen samoin 3cm kuten mitattu.
Eli kannessa lujuuksineen ei ole tällä kertaa ollut vikaa, vaan ammattitaidottomat perustukset on vaurioituneet vaikeasti korjattaviksi.
Vaurioituneemman perustan voisi timanttileikata ja piikata horisontaalisesti jalankulkualikäytävältä irti sillan kaaresta, kunhan ponttooni ensin kannattelee siltaa keskeltä. Silloin silta köyristyisi itsestäänkin, jolloin siltaa voi käyttää väliaikaisesti ponttoonin kannattelemana.
Uudet teräsputkipaalut pitää juntata ainakin tämän toisen rannan peruskallioon ja valaa kiinni vanhaan painuvaan perustukseen. Sitten siltakaari voidaan valaa takaisin kiinni perustukseen alkuperäistäkin reilumpaan kaaríasentoon.
Kaari on ollut ehjä, jäykkä ja luja, mainiosti oman painonsa kantava. Toivottavasti betoniteräkset eivät ole vielä venyneet myöntörajan yli. Jolleivät ole, niin keskeltä voisi nostaa sillan teoriassa ylös molemmat perustukset irti leikaten kyllä kaari kestäisi vieläkin oman painonsa.
Jäätä ei siis kannata sahata vaan vajoavaa perustaa kaaren rakenteen ja jännitysten pelastamiseksi.
"Jollakin taitaa vain olla hieman kateissa mitä työ oikeasti maksaa"
Noi ei se sellaista kestä, haloo!!!
Paitsi toinen insinööri!
Muuan tunnettu inssi kertoi, että on olemassa kolmenlaisia inssejä: sellaisia, jotka osaavat laskea ja sitten niitä, jotka eivät osaa laskea!
Mitä yhteistä on insinöörillä ja salamalla?
Ensin välähtää ja sitten tarkistetaan vauriot!