Mulla on ollut aina kauhea pelko syövistä, mutta eniten ehkä aivokasvaimesta. Pari vuotta sitten sairastin sellaisen tasapainoelinsairauden joka oli jälkitauti flunssasta ja korvatulehduksesta. Pelkäsin kuollakseni silloin että sairastan jotain aivosyöpää koska huimaa niin paljon. Onneksi se ei ollut sitä.
Nyt on pelko taas pahimmillaan. Minulla on viime aikoina tullut outoja vihlaisuja päähän (ollut aina välillä, mutta nyt jotenkin enemmän...) ja olen jo muutamana yönä hätkähtänyt hereille niin että tuntuu siltä kuin olisi tippunut sänkyyn (tätäkin tapahtunut aina välillä, mutta nyt yllättävän paljon).
Tänään sitten tuli sellainen oire että vasemmasta korvasta heikkeni kuulo ja heti perään oikeasta, ihan kuin joku olisi laittanut korvatulpat huonosti korvaani niin että kuulen vielö heikosti. Tätä kesti joku 2-3min ja loppui heti kun kaivoin kaikki vaikut pois. Tosin tämä ruokki taas pelkoani... entä jos sairastan jotain aivokasvainta?
Ihan järjetöntä tämä on, olen alkanut ylitarkkailemaan itseäni ja jokainen pienikin oire on merkki jostain pahasta. Sairastan kyllä migreeniä, mutta sitä ei onneksi ole tullut nyt kuukausiin.
Nyt on pelko taas pahimmillaan. Minulla on viime aikoina tullut outoja vihlaisuja päähän (ollut aina välillä, mutta nyt jotenkin enemmän...) ja olen jo muutamana yönä hätkähtänyt hereille niin että tuntuu siltä kuin olisi tippunut sänkyyn (tätäkin tapahtunut aina välillä, mutta nyt yllättävän paljon).
Tänään sitten tuli sellainen oire että vasemmasta korvasta heikkeni kuulo ja heti perään oikeasta, ihan kuin joku olisi laittanut korvatulpat huonosti korvaani niin että kuulen vielö heikosti. Tätä kesti joku 2-3min ja loppui heti kun kaivoin kaikki vaikut pois. Tosin tämä ruokki taas pelkoani... entä jos sairastan jotain aivokasvainta?
Ihan järjetöntä tämä on, olen alkanut ylitarkkailemaan itseäni ja jokainen pienikin oire on merkki jostain pahasta. Sairastan kyllä migreeniä, mutta sitä ei onneksi ole tullut nyt kuukausiin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En usko pelkkien vihlasujen syy olevan kyseinen aivokasvain. Ja kuitenkin sairastat migreeniä tämä voi olla tarkin syy tällä hetkellä. Ja tuosta kuulosta.. kun nousee nopeasti ylös tai muuten vaan.. niin voi tulla tuollaisia hetkenkestäviä "korvat lukkoon" tilanteita :).
Ja tämä pelko että luulet kokoajan että päässäsi on jotain ylimääräistä, voi olla yksi paniikkihäiriön oireista, koska olet ruokkinut pelkoasi siitä että "Mulla voi olla ehkä joku kasvain, IIK!"
En väitä että sinulla olisi paniikkihäiriö, mutta itsellä oli samanlaisia oireita että itessä oli jokin vialla fyysisesti täällä kropassa ja todettiin paniikkihäiriö.
2kk:n jälkeen oireet hävisivät kuolemanpelosta ja juuri tällaisista asioista, mutta paniikkihäiriö ei silti katoa koskaan se on pysyvä.. ja vielä yksi mutta.... eli aivot saavat tuon kyseisen ajan mittaan tiedon että ainakun sen "paniikkikohtauksen" saa niin se on vain se paniikkihäiriö joka sillä ihmisellä on.. että näin..
Jos olet kovin huolestunut voit käydä tietenkin lääkärillä kysymässä hänen mielipiteensä asiasta, antaa varmaan buranaa ensiksi, ja kertoo vähän samantapaisia asioita :). Tsemppiä.
Hei,Ajattelin kirjoittaa sinulle kun oli niin osuva teksti Mieheni kuoli aivosyöpään 4vuotta sitten ja voin sanoa että se oli kova juttu.En ole vieläkään päässyt yli siitä.Sen taudin toteamisesta niin 8kk mieheni eli. ja 2 kertaa leikattiin ja sai sädehoitoa mutta mikään ei enää pelastanut tilannetta.Olen itse ajatellut että kyllä se syöpä on kamala tauti.Jos haluat vastata minulle niin odottelen vastauksiasi.Hyvää kevään jatkoa.
Löysin vasta kirjoituksesi,vaikka olen yrittänyt löytää vastaavia,niin en ole aikaisemmin onnistunut.Miehelläni todettiin noin puolitoista vuotta sitten keuhkosyöpä.Suuri sellainen ja jota ei voitu leikata.Ensimmäiset sytostaatit pienensivät kasvaimen puoleen,mutta jonkin ajan kuluttua alkoi taas kasvaa.Annettiin sädehoitoa ja sitten aloitettiin toisella sytostaatilla.Lopetettiin kesken ,koska oireiden perusteella tehtiin pään kuvaus ,josta löytyi useita metastaaseja.Sitä ennen oli levinnyt jo maksaan ja lisämunuaisiin ja ties minne.Annettiin päähän sädetystä 10 kertaa.Nyt sitten koko ajan mennään huonompaan suuntaan.Oli välillä viikon osastolla,mutta pääsi kotiin.Muisti pätkii ja harhailee.On kaikenlaisia harhakuvitelmia ja kamalat ruokahalut ja kortisoni kai vielä lisää niitä.Se on kaikkein kauheinta kun läheinen ihminen muuttuu aivan kuin eri ihmiseksi.Olisin halunnut kuulla loppuajan oireista,että mitä kaikkea vielä on odotettavissa,toki kaikki on yksilöllistä,mutta varmaan samat oireet kulkevat vai ehkä eri järjestyksessä.Mieheni kulkee rollaattorilla hissun kissun ,on vaippahousut kaiken varalta,koska joskus ei kerkeä vessaan ajoissa.Olisin kiitollinen pienistäkin tiedon murusista.