Kirjoitanpa kiusallani tänne, vaikka en rakkaudesta juuri mitään ymmärrä. Olen nimittäin kolmeakymppiä lähestyvä nainen, enkä ole hetkeäkään seurustellut enkä kokenut molemminpuolista rakkautta. Miten tämä asia itsetuntooni vaikuttaa, sitä voitte vain kuvitella. Todella syvästi. Tunnen olevani aivan ala-arvoinen, ja sitä varmaan olenkin.
Koko ajan asia muuttuu kipeämmäksi. Koko ajan suru sielussani syvenee, tuska suurenee.
Olen kaivannut rakkautta todella kauan. Tarvitsisin sitä kipeämmin kuin mitään muuta. Se olisi elämän eliksiiri minulle, heräisin eloon. Mutta en sitä saa. Olen vakuuttunut, että kukaan ei voi minua rakastaa, ja lukuisat "oharit" ovat siitä vakuutuksena. Kukaan ei vain halua minua. Eipä tietenkään. Enhän ole tietenkään kaunis, seksikäs, hoikka enkä terve. No, mitäpä tässä sitten edes valitankaan? Murjotan vain luolassani ja rukoilen kuolemaa.
Koko ajan asia muuttuu kipeämmäksi. Koko ajan suru sielussani syvenee, tuska suurenee.
Olen kaivannut rakkautta todella kauan. Tarvitsisin sitä kipeämmin kuin mitään muuta. Se olisi elämän eliksiiri minulle, heräisin eloon. Mutta en sitä saa. Olen vakuuttunut, että kukaan ei voi minua rakastaa, ja lukuisat "oharit" ovat siitä vakuutuksena. Kukaan ei vain halua minua. Eipä tietenkään. Enhän ole tietenkään kaunis, seksikäs, hoikka enkä terve. No, mitäpä tässä sitten edes valitankaan? Murjotan vain luolassani ja rukoilen kuolemaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
koita jaksaa
Multasormi tässä terve. Halusin vain vastata viestiisi ja toivoa jaksamista ja kauniita päiviä. Rakkautta ja läheisyyttä kaikki kaipaavat ja tarvitsevat. Ja sinäkin sitä saat. Uskon siihen. Vankasti. Eikä se tarkoita sitä, että sinun pitäisi olla kaunis, seksikäs, hoikka tai terve. Minä uskon sinuun. Ja rukoilen jaksamista ja rakkautta sinulle. Ja rukoilenkin heti kun poistun tästä koneen äärestä. Ota kevätauringosta voimaa!
Kiitän kauniista sanoistasi. Lohdutit minua...
En minäkään ole kaunis, seksikäs, hoikka enkä terve.
Silti jostain kumman syystä elämä heitti meidät vaimoni kanssa yhteen. Kaikki tapahtui, kun olin jo toivoni menettänyt ja alistunut kohtalooni ikuisena poikamiehenä.
Ehkä onkin hyvä, jos menetät toivosi. Sattuma voi korjata tilanteen.
Kuolemaa älä toivo! Elämässä on paljon asioita, joista voi ja pitääkin nauttia. Rakkaus kruunaa kaiken, mutta ilman kruunuakin elämästä voi nauttia.
Älä murjota luolassasi! Murjota mielummin vaikka ihmisten keskellä. Ehkä jossain vaiheessa huomaat, että joudut jopa näkemään vaivaa sen eteen, että pystyt murjottamaan... :)
Olisi klisee sanoa että tiedän miltä sinusta tuntuu...olen kuitenkin 10 vuotta nuorempi..enkä todellakaan ymmärrä rakkaudesta enää mitään...mutta siitä tiedän enemmän kuin tarpeeksi miltä tuntuu vaeltaa yksin pimeydessä päivästä toiseen..heräten aamulla tietäen mitä päivä tuo tullessaan...vaikka miten yrittäisi asioihin vaikuttaa...odottaen yötä jolloin saa hetken hengähtää...toivoen ettei enää tarvitsisi silmiään aukaista mutta aina, joka aamu aurinko nousee sokaisten silmäni ja tiedän että on jatkettava vaeltamista...miksi? koska rakkaus kirosi minut kauan sitten...sitoi ajan ja ikuisuuden kahleisiin omaan kammiooni...odottamaan että joku vapauttaisi...mutta niin ei tule käymään...en jaksa uskoa siihen...mutta siltä varalta että minäkin erehtyisin...minä jatkan vaeltamista yksin vaikka läpi ikuisuuden..odottaen että ehkä jonain päivänä saan rauhan joko rakkaudesta tai kuolemasta...ja toivon että sinäkin jaksat jatkaa.
todellista.joka sana.olen itse vasta 21.maalliset asiani ovat hyvällä tolalla,mutta en ole koskaan rakastanut ketään.olen kuullut sanan tunnevammainen.mitä se tarkottaa?olen kai sellainen.
Ensinnäkään älä missään tapauksessa toivo kuolemaa, maailmassa on vielä(kin) monta kaunista ja kokemisen arvoista asiaa.
Olen ollut kanssa pitkää sinkkuna joten tiedän miltä sinusta tuntuu. En myöskään ole kaunis, nuori, rohkea tahi täysin terve. Mutta, niin ei ole myöskään 99% muistakaan ihmisistä.
Enkä minä rakastunut exääni ulkonäköön, vaan ihmiseen, joka piti samoista asioista kanssani ja jonka kanssa oli yksinkertaisesti vain ihana elää yhdessä.
Älä jää suremaan yksin; etsi kiva harrastus, mene ulos, tapaa ihmisiä. Jossain vaiheessa huomaat että olet tavannut mukavan ystävän, sellaisen jonka kanssa on hyvä olla yhdessä. Ja niin ystävyys syvenee rakkaudeksi.
Mutta älä menetä toivoasi vaikka joku tekeekin "oharin", ei sellaista miestä ole tarkoitettu sinulle; ansaitset parempaa.