Mulla ei oo ollu hyvää ystävää reiluun kaheksaan vuotee. Koulusta en tunne ketään, syön aina yksin. Opinnot ei etene. Kuvittelin et yliopistos ois hauskaa, pääsisin vaihtoon ja saisin kaverei ja kiinnostuisin alasta mutta ei. 4 vuotta kohta tekemättä melkein mitää. :( Ei oo tyttökaveriikan tietty, kun huonot sos. taidot.
Kaikki vaan menny niin huonost ku vaan voi. Sinnittelen päivät aina jotenki psyykkaamalla itteeni, mut sit aina ajoittain murtuu ja käyn vaa itkee (niinkun nyt). On mulla joitakin asioita jotka ihan ok, niinku säästöjä en oo kokonaan hävittäny ja ehkä pari kaverin/tuttavan puolikasta ja porukat kumminki välittää. En usko että oon ees sairastunu masennukseen tms. kun johtuu vaan niin huonost menestyksestä kaikessa. Että mitähän tässä nyt sit tekis :(
Kaikki vaan menny niin huonost ku vaan voi. Sinnittelen päivät aina jotenki psyykkaamalla itteeni, mut sit aina ajoittain murtuu ja käyn vaa itkee (niinkun nyt). On mulla joitakin asioita jotka ihan ok, niinku säästöjä en oo kokonaan hävittäny ja ehkä pari kaverin/tuttavan puolikasta ja porukat kumminki välittää. En usko että oon ees sairastunu masennukseen tms. kun johtuu vaan niin huonost menestyksestä kaikessa. Että mitähän tässä nyt sit tekis :(
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pienenä vinkkinä sanoisin, että YTHS ei ole ihan paha paikka käydä juttelemassa. Siellä on kyllä pitkät jonot, mutta kyllä ne vetävät. Ei kannata ajatella diagnooseja, onko esimerkiksi kliinisesti masentunut tai tarvitseeko pidempiaikaisempaa tukea. Ne ovat lääketiedettä. Voit keskustella ammattilaisen kanssa ihan omista lähtökohdistasi ja he ovat kuulleet niin paljon kaikkea, etteivät hämmästy mistään.
Ylipäätään opiskeluvaihe on elämässä usein juuri se, jolloin yksinäisyys iskee. Samalla pitäisi (muka) olla tehokas ja päämäärätietoinen, vaikka kaikki on epäselvää. Ympärillä näyttää olevan ihmisiä, joilla on aina hauskaa. Etenkin viikonloppuisin voi tuntua, että kaikki muut ovat jossain tekemässä jotain kivaa, kun itse kyhjöttää kotona tekemättä mitään. Ei se kuitenkaan niin ole. Ja hyvää seuraakin voi alkaa löytyä, kun esimerkiksi ammattiauttajan kanssa miettii, mitä tarvitsee ja mistä lähtisi liikkeelle.
Ja vielä sellainen vihje, että jos kävisi niin, ettet heti löytäisi sopivaa apua, niin sitten vain pyydät ajan uudelle tyypille. Kaikki eivät sovi kaikille.