Tuossa katoin noita vanhoja pääsykokeita niin eihän noista pääse läpi jos ei ole lukenu lukion matikata, fysiikkaa ja kemiaa. kJ kilojouli(ko)? viimeks kuulin ylä-asteella köksän tunnilla koko kilojoulit. Kyllä on sellanen fiilis jos kokeisiin pääse menee niin perseelteen kun voi. Parmpihan se on pistää lukiolaiset lukemaan rakennustekniikkaa tai sairaanhoitajaks, kun esim. talonrakentaja tai lähihoitaja. Kysymyksissä vois olla edes 1/4 alaan liittyviä kysymyksiä
Tätä ei ykskään amis osaa jos ei ole itse vapaehtoisesti ruvennut lukemaan tai ole kaksoistutkintoa suorittanut.
Typpimonoksidi reagoi hapen kanssa muodostaen typpidioksidia. Tämän reaktion reaktionopeutta
kuvaa yhtälö
r = k [NO]2 [O2],
missä r = reaktionopeus
k = reaktionopeusvakio, joka kasvaa lämpötilan kasvaessa.
a) Kuinka moninkertaiseksi reaktionopeus kasvaa, kun typpimonoksidin konsentraatio
kasvatetaan kaksinkertaiseksi ja hapen konsentraatio kolminkertaiseksi?
b) Kuinka moninkertaiseksi täytyy kasvattaa typpimonoksidin konsentraatio, jos
reaktionopeus halutaan kasvattaa yhdeksänkertaiseksi muuttamatta muita reaktionopeuteen
vaikuttava tekijöitä?
Mikä ihmeen konsentraatio? no en kyllä ymmärtänyt paljoo muutakaan.
Tätä ei ykskään amis osaa jos ei ole itse vapaehtoisesti ruvennut lukemaan tai ole kaksoistutkintoa suorittanut.
Typpimonoksidi reagoi hapen kanssa muodostaen typpidioksidia. Tämän reaktion reaktionopeutta
kuvaa yhtälö
r = k [NO]2 [O2],
missä r = reaktionopeus
k = reaktionopeusvakio, joka kasvaa lämpötilan kasvaessa.
a) Kuinka moninkertaiseksi reaktionopeus kasvaa, kun typpimonoksidin konsentraatio
kasvatetaan kaksinkertaiseksi ja hapen konsentraatio kolminkertaiseksi?
b) Kuinka moninkertaiseksi täytyy kasvattaa typpimonoksidin konsentraatio, jos
reaktionopeus halutaan kasvattaa yhdeksänkertaiseksi muuttamatta muita reaktionopeuteen
vaikuttava tekijöitä?
Mikä ihmeen konsentraatio? no en kyllä ymmärtänyt paljoo muutakaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
" Amis tienaa enemmän, lukiosta valmistut vain työttömäksi " miten ne nyt menikään. On sinullakin korkea aika huomata, että lukiossakin todella opiskellaan jotain ja siitä on hyötyä. Jos mielesi tekee tekniikan alalle korkeakoulutasolle, niin ei kun kirja kauniiseen käteen ja vähän työtä haaveen eteen!
Pääsykokeesta kun selviää niin ei noilla tiedoilla tee enään mitään itse alalla. Onhan siis tekniikan alan koulutuksessa kemian ja fyssan kurssit. Nekin voi vetää rimaa hipoen läpi, jos kusee niin tehään uudestaan. Ei se mitään itsekkin sain 13 pistettä pääsykokeesta ja pääsin sisään raja oli 10 pistettä...
Se vähän riippuu minkä alan inssiksi valmistuu. Kyllä se on ihan totta, että käytännön työelämässä ei noita asioita yleensä tarvitse. Taitaa pikemminkin taustalla olla opiskelumotivaation mittaus.
Harmittaa toisaalta, että miten huonotasoista opetus saattaa olla, kun kaikki nämä teoria aineet osataan opettaa ruotsineen päivineen pilkun päälle, mutta ammattiaineisiin ei ole panostettu juuri ollenkaan. Opettajat ovat ihan pihalla kuin lumiukot, kun heistä monikaan ei ole "oikeita" alan töitä tehnyt päivääkään ja sen kyllä näkee.
motivaatiota, jaksatko opetella ko. asiat vaikka sitten itseopiskeluna kotona. Ei nuo niin hankalia juttuja ole, etteikö amis voisi niitä opetella. Hyvä lukion kemian kirja käteen ja lukemaan.. :)
Taitaa olla trolli, mutta olet varmaankin joskus opetellut kertotaulun. Loppu pitäis sitten vaan päätellä. Kysymys kätkee vastauksen. Ei se niin vaikeaa ole.
Luulempa itsekin, että aloittaja on trolli, mutta;
Jos kemia vaikuttaa hankalalta, niin mikset sitten vaihtoehtoisesti vastaa fysiikka-osioon ? Kysymykset on jaettu siten, että vastataan joko fysiikkaan tai kemiaan liittyvään kysymykseen. Molempiin ei tarvitse, eikä kannatakaan vastata, sillä vähemmän pisteitä saanut vastaus lasketaan kokonaispistemäärään.
Itse hain ammattikoulusta ja pääsin helposti sisään. Vieläpä linjalle, jossa oli insinöörialan(AMK) korkein pisteraja kyseisessä oppilaitoksessa. Muuta se ei vaatinut, kuin hieman yläasteen matematiikan ja fysiikan kertaamista. Etälukion verkko-oppimateriaali avusti tässä n. 2 viikon pituisessa lueskelussa.
Matematiikan osalta riitti lausekkeiden sieventämisen sisäistäminen ja yhtälöiden (ensimmäisen asteen) laskusäännöt. Fysiikassa suoraviivainen liike, Newtonin lait jne.. Lisäksi oli palikkatestejä, jotka ovat suunnilleen nettitestien tasoa. Luetunymmärtämistestin taso saattaa hieman hieman hämätä, mutta oikeasti riittää, kun tekstin lukaisee ja hahmottaa sisällön pääpiirteissään, eli ymmärtää, mistä on kysymys.
Onnella ei ole mitään tekemistä sisäänpääsyn kanssa. Kouluun pääsee, kunhan on edes vähän motivaatiota valmistautua kokeeseen.
Peace.
Ei sitä koko koetta ole pakko osata täysin ja tekniikan kokeessa voit keskittyä joko Fysiikkaan tai Kemiaan.
Suosittelen opiskeleen hyvin Matikasta perus 2X = 4 yhtälöt, Jakolasku yms säännöt, vähän perus geometriaa. Peruskaavat Fysiikasta esim. Sähkö/Mekaniikka jne. Kemiasta Moolimassan laskeminen.
Niillä luulis pisterajan ylittävän jos vähäänkään osaa.
Itse reputin ekan pääsykokeen kun menin ihan kylmiltäni ja huomasin etten osannutkaan enää mitään. Toisesta pääsin sit ihan hyvin läpi kun vähän perus juttuja kertailin ja lueskelin.
Pääsiassa yläasteen jutut kertaat ja Lukion/Amiksen Kemia/Fysiikka pari ekaa kurssia.