Pakkoruotsi ei ole ongelman ydin

maasta. Ette asu Venäjällä. Suomessa asuvien pitää osata suomea ainakin sen verran, että osaatte asioida.

Kun itse nuorena muutin Ruotsiin, ei siellä tulkkeja ollut apuna, ellei tutuista löytynyt. Ruotsi ei silloin hyysännyt maahanmuuttajia millään tavoin, eikä taatusti hyysää nykyäänkään. Liukuhihnatyötä piti tehdä miten osasi. Tuotteiden laadulla ei ollut niin väliä, huomasin, kun väsymyksen myötä myös oman työn laatu kärsi. Niitähän ostavat köyhät itse, kai ne niin päättelivät.
Ruotsalaiset saivat humalapäissäään haukkua maahanmuuttajia mielin määrin, ei niistä kirjoiteltu. Autokoulussakin opetus oli ehdottoman jyrkkäsävyistä tyyliin "auton kanssa liikenteessä ei leikitä!" Suomalaisten pitäisi mennä sinne oppiin, niin oppisivat jotain opettamisen arvoista. Minusta Ruotsin asenne oli oikea. Väärissä asioissa ei pidä hyysätä ja paapoa. Hinnan joutuu kuitenkin maksamaan ja nuorelle se on kenties se viimeinen hinta. Mutta, mutta... se orjatyö. SE on aina orjatyötä, jota en ikinä hyväksy.

Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.

Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.

Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.

Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.

Ja me teemme samoin. Tämän asian puolustaminen tai jopa velvollisuutemme on puolustaa omia oikeuksiamme. Suomeen on muuttanut lukematon määrä eri kansallisuuksia. Olisihan se outoa, jos he alkaisivat määrätä, miten meidän on elettävä ja mitä meidän on tehtävä. Eikö olekin?
Sehän olisi sama kuin jos meidän pitäisi avata kotiovemme kaikille niille, jotka vain sattuvat "haluamaan sitä". Pitäisikö meidän toimia teidän suhteenne samoja metodeja käyttäen? Vaatimuksenne tuntuvat vähintäänkin oudoilta. Te vaaditte myös itsellenne sellaisia oikeuksia, joita ilmeisesti lähditte karkuun omasta kotimaastanne. Miksi?

"mm. Ruotsissa ei tueta kaksikielisyyttä koska se ruotsalaisten mukaan haittaa yhteiskuntaan integroitumista

Näin siis Ruotsissa"


Olen jo pidemmän aikaa keskustellut pakkoruotsi-aiheesta mm. Ilta-sanomien keskustelupalstalla ja muillakin keskustelupalstoilla.

Mielenkiintoisesesti osa keskustelijoista jotka ovat asuneet Ruotsissa ovat nähneet automaattisena sen asian, että siellä pitää opetella valtaväestön kieli pärjätäkseen yhteiskunnassa. Toisaalta sitten Suomen kohdalla nämä samat keskustelijat ovat ajatelleet, että "totta kai pitää saada opetella omalla kielellään eli ruotsin kielellä" (ei valtaväestön kielellä).

Pakkoruotsin poistuttua poistuu kaksikielisyys noin 10-20 vuoden aikana ilman sen kummempaa ponnistelua, ns luonnollista tietä.

Uusiutuvassa Suomessa korvautuu ruotsinkieliset venäjän, somalin kielisinä vähemmistöinä, englannista ollessa jo nyt de facto kansallinen kakkoskieli !

S.A.V:O kirjoitti:

Pakkoruotsin poistuttua poistuu kaksikielisyys noin 10-20 vuoden aikana ilman sen kummempaa ponnistelua, ns luonnollista tietä.

Uusiutuvassa Suomessa korvautuu ruotsinkieliset venäjän, somalin kielisinä vähemmistöinä, englannista ollessa jo nyt de facto kansallinen kakkoskieli !

Lue lisää

shhh

ei saa sanoa ääneen

YLE-Teeman Studio Kotrossa oli joku ukko, jonka mielestä ruotsi pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi, mutta hänen seuraava lauseensa kuului seuraavasti:"Mutta en minä kaksikielisyyttä ole kyseenalaistamassa."

Tuntuu että olemme siinä pisteessä, että pakkoruotsi uskalletaan kyllä kyseenalaistaa, mutta kaksikielisyys on liian iso tabu.

Loistava kirjoitus, kiitos!

Ankdam kirjoitti:

Loistava kirjoitus, kiitos!

Svekkulin propagandaa. Mene vaikka Nico Rosbergille mussuttamaan että "et sä voi saksaa osata kun isäs ei opettanu sulle ensi ruotsii".

Minkälaista hoitoa noin sairaan jutun kirjoittajalle voidaan veronmaksajien rahoilla antaa.

q4tq34 tqw3t kirjoitti:

Svekkulin propagandaa. Mene vaikka Nico Rosbergille mussuttamaan että "et sä voi saksaa osata kun isäs ei opettanu sulle ensi ruotsii".

Nico Rosbergin äiti on saksalainen.

Suomi ei ole vaikea kieli, suomi on maailman helpoimpia kieliä oppia koska sanat kirjoitetaan kuten ne lausutaan, tämä on valtava etu peruskoulussa. Kun monissa maissa aloitetaan kielen oppiminen 4-5 vuotiaana ja ei välttämättä koskaan onnistuta siinä täysin, Suomessa lapset opiskelevat aakkoset 6-7 vuotiaina ja alkavat lukemaan leikiten aku ankkaa. Lisäksi ilmaisukyky ja tekninen rakenne on aivan toisella kehitystasolla verrattuna primitiivisempiin germaanikieliin.

Ankdam kirjoitti:

Loistava kirjoitus, kiitos!

Ja meillähän on tosiaan pakkomatematiikkakin.
Porttikieli tulikin vissiin mainituksi.
Jaa niin. Suomenkielisten "tankeroenglanti", johtuu ihan siitä, että harvemmin meidÄn tulee edes englantia käytettyä. Muuten yhdelläkään tutuistani, joka on joutunut käyttämään asioikseen englantia tai vaikka saksaa, ei ole vaikeuksia kielen ääntämisen kanssa.

"Suomalaisten ankea ja tankeroinen kielitaito johtuu juuri tästä"

No joo, itse olen huomannut että nuoret puhuvat vähintäänkin yhtä sujuvasti englantia kuin ruotsalaiset. Ehkä ongelmat alkavat kun pitäisi oikeasti oppia ranskaa, saksaa tai venäjää. Se vaatii yleensä oleskelua kyseissä maissa, mikä onkin yleistynyt korkeakoulutasolla.

Itse olen samaa mieltä kanssasi historiasta, mutten nykymaailmassa jaksa taivastelua oudosta kielestä (se on muuten itämerensuomalainen kieli, ei ugrilainen).

Pakkoruotsi on tässä maassa ja se lopetetaan ajankuluessa. Miksi vääristelet historiaa, onhan selvää että silloinkun on vain yksi virallinen kieli=ruotsi. Ruotsinvallan aikaan , ei suomenkielisillä ollut valtaa käyttää suomenkieltä kirjapainoissa jne. Muistaakseni ensimäinen suomenkielinen kirja (raamattu.? )Painettiin muualla kuin Suomessa..! Teillä hyvin vääristynyt maailmankuva suomenhistoriasta, suorastaan sairaanloinen.! Kun on monella suulla todistettu, että maamme tarvitsee ihan muita kieliä kuin pakkoruotsin.! Ihmetellä täytyy teidän paksukalloisuutta, onko se rotuvika.? Teillä on vain mielessä omat edut, ja se juoksu loppuu jossain vaiheessa. Yritä tottua siihen, ennenkuin on myöhäistä. Voit panna monikielisyytesi, sinne minne aurinko ei paista. Tavoite on mahdolisimman moni oppisi englanin tyydyttävästi..;-)

99996 kirjoitti:

Nico Rosbergin äiti on saksalainen.

... ja isä suomenkielinen. Mitä halusit sanoa?

Yks vaan kirjoitti:

Pakkoruotsi on tässä maassa ja se lopetetaan ajankuluessa. Miksi vääristelet historiaa, onhan selvää että silloinkun on vain yksi virallinen kieli=ruotsi. Ruotsinvallan aikaan , ei suomenkielisillä ollut valtaa käyttää suomenkieltä kirjapainoissa jne. Muistaakseni ensimäinen suomenkielinen kirja (raamattu.? )Painettiin muualla kuin Suomessa..! Teillä hyvin vääristynyt maailmankuva suomenhistoriasta, suorastaan sairaanloinen.! Kun on monella suulla todistettu, että maamme tarvitsee ihan muita kieliä kuin pakkoruotsin.! Ihmetellä täytyy teidän paksukalloisuutta, onko se rotuvika.? Teillä on vain mielessä omat edut, ja se juoksu loppuu jossain vaiheessa. Yritä tottua siihen, ennenkuin on myöhäistä. Voit panna monikielisyytesi, sinne minne aurinko ei paista. Tavoite on mahdolisimman moni oppisi englanin tyydyttävästi..;-)

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa, ettei suomeksi muka olisi saanut painattaa. Esimerkiksi 1700-luvulla julkaistiin suomenkielisiä runoja. Kirjoittajat olivat kaksikielisiä pappeja, jotka nykyään kai luokiteltaisiin suomenruotsalaisiksi, vaikka monien suvut olivat suomesta kotoisin. Eli viittaan siis keinotekoiseen jakoon kieliryhmien välillä, joka on myöhempää perua.

Olen hämmästynyt, että on joku muukalainen Jerusalemissa, joka ei vieläkään ymmärrä, että pieni ruotsin kieli on suhteessa muihin vieraisiin kieliin ja erityisesti suuriin maailmankieliin ainoa Suomessa lailla pakolliseksi säädetty ja suomenkieliselle vieras kieli. Miten joku voikin olla niin umpisokea, ettei tajua eroa universaalin, kaikkialla pakollisen matematiikan ja piskuisen suomenruotsin pakollisuuden välillä.

Nimimerkki P. näin: "Suomessa on kuitenkin loistava mahdollisuus saada avaimet muiden kielten avautumiseen."

Voi hyvä luoja sentään tuonkin ajatuskulun puutteita! Vain täysin ihmisten ajankäytön rajallisuutta tajuamaton voi noin kirjoittaa. Ettäkö opettelisimme ensin sukulaiskielistä niiden pienimpiin kuuluvan kielen, ruotsin, voidaksemme sitten opiskella tuon piskuisen kielen eräitä monin verroin tärkeämpiä sukulaiskieliä. Voi pyhä yksinkertaisuus! Ensin suuri kieli ja sen jälkeen toinen suuri kieli ja vasta sen jälkeen ehkä joku pieni kieli, jos aikaa on eikä ole tarvetta hallita inhimillisen tietämyksen vaikeita aloja.

P. näin: "Suomalaisten ankea ja tankeroinen kielitaito johtuu juuri tästä."

Tankeroisuus johtuu siitä, että koululaitoksemme ei käytä tarpeeksi aikaa suuren maailmankielen opiskeluun. Ruotsissa käytetään enemmän aikaa sukulaiskielen englannin opiskeluun kuin Suomessa. Asianhan pitäisi olla päinvastoin, koska englanti ei ole suomen sukulaiskieli. Onko tuotakin vaikea käsittää, kun ryhdytään mollaamaan suomalaisten kielitaitoa?

P. näin: "Maamme voi ylpeillä sillä(kin) kulttuurisella rikkaudella, että perustuslakimme turvaa kansakunnalle kaksi virallista kieltä."

Voimme ylpeillä vaikka neljän kielen kulttuurisella rikkaudella. Ei se rikkaus mihinkään häviä, vaikka yksi kieli olisi kansallinen pääkieli Ruotsin ja monen muun maan tapaan ja muut kansallisia vähemmistökieliä.

P. näin: "Ennen vuotta 1809 ei ollut mitään poliittista, kulttuurista tai taloudellista kokonaisuutta nimeltä Suomi. Alue oli kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa yli 600 vuotta ja oli näin läpikotaisin osa ruotsalaista yhteiskuntaa."

Suomi on jo varhain mielletty selvästi erottuvaksi Ruotsin osaksi. Ilmeiseti jo 1518 ensimmäisen kerran puhuttiin Suomen suuriruhtinaskunnasta. Nimitys otettiin virallisesti käyttöön 1581 Juhana III:n arvonimen yhteydessä (Pippingin bibliografiassa on kylliksi näytteitä nimityksestä). Perinne jatkui vuodesta 1809 v:een 1917 saakka, jolloin Suomen suuriruhtinaan arvo kuului Venäjän keisarille, kuten hyvin tiedämme.

P. näin: "Miksi ihmeessä purkaa niitä [kaksikielisyyden rakenteita] ja horjuttaa näin ainutkertaisen rikasta yhteisöämme."

Rakenteita pitää edelleen horjuttaa täsmälleen samoista syystä kuin siihen on joskus ryhdytty: vähemmistökielisten oikeuksiin ei kuulu enemmistökielisten vähemmistökielivelvollisuus eli ruotsinkielisten oikeuksien luettelossa ei voi olla suomenkielisten ruotsinosaamisen velvollisuutta.

Sinähän ihmeellisiä puhut.
Koulujen päätöspäivänä kirjoitin nuorimmaiseni vapaa-ehtoisesta ruotsita, jonka hän otti kun on englannissa jo hyvä.
Pettymys oli iso vaikka päntättiin niin, seiska tuli. Enkku oli ysi.
11 vuotias sanoi, että ruotsi onkin niin erilaista ja sen sotkee englantiin.
Vanhempi onkin tajunnut, ettei ruotsiin kannata satsata.
Näin tämä avainkieli ruotsi on todistanut meidän perheessä turhuutensa.

"
Suomi on pieni maa Euroopan reunalla. Maan pääkielenä puhutaan suomea. Suomen kieli on vivahteikas ja kaunis. Se on myös minimaalisen pieni ja vaikea kieli. Suomalais-ugrilainen kieliperhe eroaa suuresti germaanisesta, johon myös pohjoismaiset kielet lasketaan.

Suomalaisten ankea ja tankeroinen kielitaito johtuu juuri tästä. Suomenkielisten on yhtä vaikea oppia vieraita kieliä, kuin vieraskielisten on oppia suomea. Suomessa on kuitenkin loistava mahdollisuus saada avaimet muiden kielten avautumiseen. Avaimet tarjotaan opettamalla ruotsin kieltä kaikille Suomen koululaisille."

Suomea vaikeampia kieliä ei tarvitse kaukaa etsiä, mainitaan nyt vaikka venäjä. Suomen vaikeutta liioitellaan usein liikaakin.

Turha ruotsin opiskelu on tietenkin pois jonkun muun kielen hallitsemisesta. Erityisesti muumiruotsin opiskelu voi tehdä hallaa esim. englannin ääntämiselle, sillä muumiruotsia lausutaan suomalaisittain ja täytyy sanoa että huono yhdistelmä.

Koska pelkällä kielitaidolla on vain viihdyttävä merkitys, niin kannattaa opiskella henkilön omaa tulevaisuutta tukevia kieliä tai jopa vain yhtä kieltä. Tietenkään ei pidä unohtaa maan etua ja se tarkoittaa ruotsiin satsaamisen vähentämistä.

Ilmeisesti et kuitenkaan häpeä historian ja kulttuurin tuntemuksesi puutetta? Minun puolestani kuka tahansa voi opiskella ruotsia mielin määrin, kirjautua suomenruotsalaiseksi jne omalla kustannuksellaan, mutta omaan identiteettiini ei kuulu ruotsi.

Ruotsi on entinen siirtomaa, jolle Itämaa, nykyinen Suomi oli hyväksikäytön kohde. Tämä hyväksikäytetyn miellyttämisenhalu ja terveen aikuisuuden puute näkyy kirjoituksessasi loistavasti. RKP häpeilemättä jatkaa hyväksikäyttämisen kulttuuria eikä häpeä tippaakaan, että esim. tuleva oikeusministeri toimii ensin ruotsinkielisten hyväksi ja sitten, ehkä, kansalaisten hyväksi.

Hyvä että häpeät. Tosin sinun tulisi hävetä tiedon puutettasi.

Ankdam kirjoitti:

Loistava kirjoitus, kiitos!

Kehuminen on niin tärkeä asia, ettei sitä muiden tehtäväksi kannata jättääkään.

Totuuden torvi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa, ettei suomeksi muka olisi saanut painattaa. Esimerkiksi 1700-luvulla julkaistiin suomenkielisiä runoja. Kirjoittajat olivat kaksikielisiä pappeja, jotka nykyään kai luokiteltaisiin suomenruotsalaisiksi, vaikka monien suvut olivat suomesta kotoisin. Eli viittaan siis keinotekoiseen jakoon kieliryhmien välillä, joka on myöhempää perua.

Lue lisää

Nytkö svekkulit ihailevat jo 1700-lukuakin. Typeryyden huippu.

"Ei sen enempää kuin pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa tai pakkokoulua."

Historia, matematiikka ja peruskoulutus ovat universaaleja asioita. Ruotsia taas ei suurin osa maailman maista julkisissa kouluissa tarjoa edes vapaaehtoisena.

"Suomalaisten ankea ja tankeroinen kielitaito johtuu juuri tästä"

Varsinkin nuoremman polven suomalaiset osaavat kyllä ääntää ja kirjoittaa englanniksi. Ja tunnen moni vaihto-oppilaana olleita (itsekin olen ollut) jotka osaavat loistavaa englantia, espanjaa, saksaa yms., mutteivät juurikaan ruotsia koska eivät ole sitä missään tarvinneet. Samalla argumenttisi sisältää rasistisen oletuksen. Tuon voisi tulkita että mielestäsi myös intialaiset tai afrikkalaiset toisena tai jopa äidinkielenään englantia puhuvat ääntävät väärin.
Ja miten on länsimaissa, onko cockney tankerompaa kuin Amerikan etelävaltioiden southern drawl? Pitääkö kaikkien puhua yläluokkaista brittienglantia tai muodollista Kalifornian englantia?

"Avaimet tarjotaan opettamalla ruotsin kieltä kaikille Suomen koululaisille."

Tämä on jo niin ylimielistä pohjoiskoreaa etten tähän vaivaudu edes vastaamaan. Minä tiedän mikä teille on parasta....

"Suomen kaksikielisyys puolustaa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria."

Mielipide. Kuinka?

"Ennen vuotta 1809 ei ollut mitään poliittista, kulttuurista tai taloudellista kokonaisuutta nimeltä Suomi."

Nuori valtio, entäs sitten?

"Pohjoismainen arvopohja ja yhteiskuntamalli on osoittautunut parhaaksi maailmassa"

Tästä Richard Järnefeltkin joskus kirjoitti kolumnissaan. Suomenruotsalaiseen ylimielisyyteen kuuluu sekin, että suomenkielisten kaikki kulttuurivaihto muihin pohjoismaihin pitäisi kulkea heidän kauttansa. Jokaisella pitäisi olla joku kotisvekko heidän logiikkansa mukaan.

Ankdamin älykääpiö on kopioinut koreografi Tiina LIndforsin kirjoittaman vanhan kirjoituksen kertomatta että kirjoitus on lainaus.


VASTAUS

Tiina Lindfors Turun Sanomat 24.8 2010
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/155127.html

"Pakkoruotsia ei ole

Olen hämmentynyt ja ärtynyt. Häpeän kaikkia varteenotettavia medioita, jotka ovat adoptoineet sanahirviön pakkoruotsi. Häpeän yhtä lailla poliitikkoja, virkamiehiä, opettajia ja Suomen kansalaisia, jotka sortuvat samaan."

- Pakkoruotsi kuvaa pakollista ruotsin opiskelua hyvin ja se on hyvin oikeutettu sana. Kansa on kuvaavan nimen sille antanut, koska se on ainoa pakollinen aine koko opiskelun ajan peruskoulusta yliopistoon.



"Mitään pakkoruotsia ei ole. Ei sen enempää kuin pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa tai pakkokoulua. Koulunkäynti on edelleen maailmassa suuri etuoikeus. Samoin oman maansa historian tuntemus sekä pysyvien kulttuuriarvojen ja perustuslakien kunnioitus."

- Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.

Matematiikka on logiikan äiti ja se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä. Pakkoruotsittajien toivoisin opiskelevan sitkeämmin matematiikkaa. Loogisesta ajattelukyvystä on hyötyä pakkoruotsikeskustelussakin ja sitä toivoisin enemmän pakkoruotsittajille.

Mitään pysyviä kulttuuriarvoja tai perustuslakeja ei ole olemassakaan. MIksi Ruotsissa ei ole pakkosuomea vaikka meillä on yhteinen historia. Mikä on ruotsalaisten historian tuntemus kun he eivät pänttää suomea vaikka maassa on enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä? Historian ovat kirjoittaneet valloittajat ja siksi on oikein jos suomenkieliset itse kirjoittavat historiansa uudestaan ja päättävät tulevaisuudestaan.


"Suomi on pieni maa Euroopan reunalla. Maan pääkielenä puhutaan suomea. Suomen kieli on vivahteikas ja kaunis. Se on myös minimaalisen pieni ja vaikea kieli. Suomalais-ugrilainen kieliperhe eroaa suuresti germaanisesta, johon myös pohjoismaiset kielet lasketaan."

- Kyllä Suomi on pieni maa ja ruotsi on pieni kieli. Missä on se perustelu pakkoruotsille? Maan pääkielenä puhutaan ruotsia koska se on ainoa koko maassa oleva virallinen kieli. Ahvenanmaa on yksikielienen ja siellä on suomen puhuminen monessa paikassa jopa kielletty. Menestyminen ruotsin kielellä on on turvattu paremmin kuin suomen kielellä. Ruotsin kielellä saa helpommin opiskelupaikan kuin suomen kielellä. Olen samaa mieltä suomalaiselle on koulunkäynti suomenkielellä edelleen etuoikeus.

Vastaus Lindforsin kirjoitukseen jatkuu...


"Suomalaisten ankea ja tankeroinen kielitaito johtuu juuri tästä. Suomenkielisten on yhtä vaikea oppia vieraita kieliä, kuin vieraskielisten on oppia suomea. Suomessa on kuitenkin loistava mahdollisuus saada avaimet muiden kielten avautumiseen. Avaimet tarjotaan opettamalla ruotsin kieltä kaikille Suomen koululaisille."

- Olen eri mieltä, tankeroinen kielitaitomme johtuu siitä että emme saa opiskella niitä kieliä joita haluamme, vaan joudumme tuhlaamaan aikamme turhaan pakkoruotsiin. Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Se koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen esim. saksaa helpommin. Etkö ymmärrä että suomenkielinen joutuu ensin opiskelemaan ruotsin kielen saadakseen väittämäsi avaimet muiden kielten avautumiseen?

Suomalaisen kannattaa opiskella saksaa ensin koska se vaikeana kielenä vaatii enemmän opiskelua. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Saksa toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle - kerron sen omasta kokemuksesta.

Pakkoruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.


"Maamme voi ylpeillä sillä(kin) kulttuurisella rikkaudella, että perustuslakimme turvaa kansakunnalle kaksi virallista kieltä. Suomen kaksikielisyys puolustaa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria."

- Kaksikielisyys on apartheidia. Osa kansasta ei halua olla toisen kansanosan kanssa tekemisissä. He haluavat eristäytyä ja vaativat erityiskohtelua. Kaksikielisyys mahdollistaa syrjinnän. Vaatimalla kieleen perustuvia oikeuksia voidaan osa kansasta syrjäyttää.

Me emme ole ylpeitä meidän kaksikielisyydestä. Me emme ole kaksikielisiä. Ruotsi on vieras kieli meille kuten venäjä tai norja. Kaksikielisyys on rasite. Kaksikielisyys on kustannus joka luo velvollisuuksia mutta ei anna mitään esim. pakkoruotsi. Suomen kaksikielisyys kuvastaa suomenruotsalaisten identiteettiä, ei suomalaisten identiteettiä.

Kaikkialle tunkeva kaksikielisyys heikentää suomalaista identiteettiä. Antakaa meidän jo vihdoin olla suomalaisia. Suomalainen identiteetti erotettiin Ruotsista v.1809. Emme ole mikään ruotsalaisuuden sivuhaara. Haluamme olla ylpeitä suomalaisesta yksikielisestä suomalaisesta identiteetistä.

Miksi kaksikielisyys ei ole Ahvenanmaalla kulttuurinen rikkaus? Suomenkielisten asema kotimaassaan, mm. Ahvenanmaalla on syrjivä. Lastentarhassa Ahvenanmaalla oli laulettu säännöllisesti puoli tuntia viikossa suomalaisia lastenlauluja, koska osa lapsista oli suomenkielisiä. Paikallinen Landsting nimenomaisesti teki päätöksen jolla se kiellettiin. Lasten identiteettiin kajottiin ja kiellettiin suomenkielisten laulujen laulaminen. Ahvenenmaalle ei voi perustaa edes yksityistä suomenkielistä koulua puhumattakaan että annettaisiin suomenkielen opetusta kouluissa. Maarianhaminan sairaalassa ei saa puhua suomea edes kahvipöytäkeskusteluissa kahvitunnilla.

Suomessa ei ole kaksikielisyyttä on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa sanotaan että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei missään käytetä sanaa "kaksi" puhuttaessa Suomen kansalliskielistä. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi.

Ruotsinkielisille on omat koulut, yliopistot, nuorisotalot, siirtolapuutarhat, ylioppilaslautakunta, terveyskeskukset, ja jopa paikkakunnat ym. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset on jaettu kielen mukaan omiin yksikielisiin yhteisöihinsä, aivan kuten ennen apartheidin Etelä-Afrikassa?

Ruotsinkielinen saa mennä suomen kieliseen nuorisotaloon Turussa, mutta suomenkielinen ei saa mennä ruotsin kieliseen nuorisotaloon jos ei puhu ruotsia. Kaarinassa ruotsinkieliset vaativat että jos suomen- ja ruotsinkieliset koulut ovat samassa rakennuksessa, niin pitää olla eri sisäänkäynnit ja välitunnit eri aikaan ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä. Kaksikielisyys on silkkaa apartheidia.

Ainoa koko maassa virallinen kieli on vieläkin ainoastaan ruotsi. Ruotsia saa puhua kaikkialla, suomea ei saa puhua ruotsinkielisessä tilassa. Näihin tiloihin kuuluvat ruotsinkieliset koulut, ruotsinkieliset siirtolapuutarhat, Ahvenanmaa, ruotsinkieliset nuorisotalot.

Väitteet Suomen kaksikielisyydestä luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain osa rannikosta on ruotsinkielinen ja koko sisämaa on yksikielinen suomenkielinen. Suomessa on jo lainkin mukaan yksikielinen alue, Ahvenanmaa. Suomi on siis jo kaksinkertaisesti yksikielinen, koska Ahvenanmaa on ruotsinkielisesti yksikielinen ja manner suomenkielellä yksikielinen. Muuttamalla manner yksikieliseksi, suomenkieliseksi, säilytämme kaksikielisyytemme sellaisena kuin se on ollut ja silloin myös laki vastaa maan todellista tilaa, eli kaksinkertaista yksikielisyyttä.

Lindfors jatkuu...

"Vielä muotoutumaton Suomi sai koko yhteiskuntarakenteen ja länsimaisen kulttuurin Ruotsista. Ennen vuotta 1809 ei ollut mitään poliittista, kulttuurista tai taloudellista kokonaisuutta nimeltä Suomi. Alue oli kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa yli 600 vuotta ja oli näin läpikotaisin osa ruotsalaista yhteiskuntaa."

Sinä toistat että valloittajan historiankirjoitusta joka väittää että olemme saaneet kaiken edistyksen ja sivistyksen Ruotsista. Onko kaikki länsimainen kulttuuri kehittynyt Ruotsissa? Mistäköhän Ruotsi on saanut sivistyksensä?

Sinäkään etymmärrä edes mitä tarkoittaa SAAMINEN. Saaminen tarkoittaa että toinen antaa eli LUOPUU jostain toisen hyväksi. Jos Suomi on saanut jotain Ruotsista niin Ruotsin olisi pitänyt luopua jostain, mitä Ruotsi ei todellakaan ole tehnyt.

Ruotsi on pakottanut meille järjestelmänsä kopioimalla sen Ruotsista. Me emme saaneet valita, emmekä saaneet kehittää omaa tapaamme toimia. Me olemme antaneet Ruotsille, koska me olemme joutuneet LUOPUMAAN päättää omista asioistamme. Koska emme saaneet päättää omista asioistamme emmekä saaneet käyttää omaa äidinkieltämme viranomaisten kanssa, jouduimme syrjityiksi omassa maassamma josta kärsimme vielä tänä päivänäkin.

Luuletko että emme olisi kyenneet omaan sivistykseen omilla avuillamme? Me olisimme menestyneet yksin paljon paremmin koska olimme menettäneet itsenäisyytemme ja oikeuden päättää asioistamme.

Luulisi kaikkien muistavan kuinka suomalaisten on käynyt yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kävimme Ruotsin sotia, maksoimme Ruotsin sotia, kärsimme Venäjän hyökkäyksistä omalle alueellemme kun Ruotsi kävi sotia Venäjän kanssa. Maksoimme veroa, sotamiehiä ja luonnonvaroja saamatta mitään itsellemme.

M.m. tämä seuraava on tärkeä asia suomen kielen kehityksen kannalta.


lainaus:
Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti

" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "

Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas eväsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.


"Virheelliset käsitykset Suomen riistämisestä syntyivät vasta 1800- ja 1900-luvuilla osana nationalistisia yrityksiä luoda uusi, kansallinen identiteetti erotukseksi ruotsalaisuudesta."

Kyllä ne ihan aitoja käsityksiä riistämisestä ovat. Se että ne tulivat tietoisuuteen niin myöhään 1800-luvulla johtui maailmanlaajuisesta kansallisen tietoisuuden noususta. Ei mistään suomalaisesta ilmiöstä.

Lainaus:
Associate professor Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):

” Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”

Professori Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):

"Kun kuljeskelin Kuninkaallisen Linnan saleissa Tukholmassa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa, saatoin toisinaan miettiä, miksi meillä ei ollut sellaisia mahtavia rakennuksia Suomessa (tässä vaiheessa tiesin jo ettei niitä ollut). Suomen luonnonvarathan eivät juuri jää jälkeen Ruotsista, ja ahkeria kai olemme aina olleet, ja kauneuttakin rakastamme. Ja sen tapaisista seikoista kai se riippuu? Ensimmäinen selitykseni oli että suomalainen yhteiskuntamme ei ehkä ollut ollut niin tyypillinen luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Kunnes minulle yht'äkkiä rupesi selviämään jossain vaiheessa, että nämä linnat tietysti oli osittain rakennettu minun kansani hiellä, työllä, rahoilla ja osittain myös minun maani raaka aineista. Välähdys tuli lukiessani jotain kaikesta siitä tervasta jota Suomesta oli viety Ruotsiin."

Lainaus loppu:

Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa meillä olisi jääneet monet hankaluudet pois. Me emme olisi olleet osallisia Ruotsin sodissa ja olisimme säästyneet pakko-otoilta ja ylimääräisiltä veroilta joita Ruotsi kantoi sotien takia. Suomi oli maailman suurin tervantuottaja, mutta olimme pakotettuja myymään tervamme Kuninkaalle, joka möi sen sitten suurella voitolla kansainvälisillä markkinoilla. Niillä rahoilla Ruotsi sitten rakensi yhden maailman suurimmista linnoista ja kävi sotia.

Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa olisimme välttäneet sodat, niistä johtuneet suuret verot, pakko-otot, köyhyyden, syrjinnän joka ulottuu vieläkin mm. opiskelupaikkojen jaossa ym. ym.

On naurettavaa väittää että olisimme menettämässä jotain jos emme liittoudu (kulttuurisesti ja kielellisesti pakkoruotsin avulla) Ruotsin kanssa. Olisimme saavuttaneet paljon enemmän ilman Ruotsia, olemmehan aina olleet ahkerampia ja eläneet köyhemmin, säästäväisemmin, kuin monet naapurimme. Nämä naapurimme vain ovat olleet riistämässä meitä ja siten saaneet osan meidän työmme hedelmistä.

Totuuden torvi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa, ettei suomeksi muka olisi saanut painattaa. Esimerkiksi 1700-luvulla julkaistiin suomenkielisiä runoja. Kirjoittajat olivat kaksikielisiä pappeja, jotka nykyään kai luokiteltaisiin suomenruotsalaisiksi, vaikka monien suvut olivat suomesta kotoisin. Eli viittaan siis keinotekoiseen jakoon kieliryhmien välillä, joka on myöhempää perua.

Lue lisää

Kerroppa mitä suomenkielisiä runoja ja missä painettu.? Osviitat mielellään mukaan.! Mutta kiitos ei yhtään "hoopo akademiin " ruotsinkielistä hutkimusta .

Totuuden torvi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa, ettei suomeksi muka olisi saanut painattaa. Esimerkiksi 1700-luvulla julkaistiin suomenkielisiä runoja. Kirjoittajat olivat kaksikielisiä pappeja, jotka nykyään kai luokiteltaisiin suomenruotsalaisiksi, vaikka monien suvut olivat suomesta kotoisin. Eli viittaan siis keinotekoiseen jakoon kieliryhmien välillä, joka on myöhempää perua.

Lue lisää

Suomalaiset joutuivat kärsimään alistetusta asemasta maassaan koska maa toimi ruotsin kielellä eikä edes koulutusta saanut suomeksi. Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot onnistuivat estämään suomen kielisten julkaisujen painamisen, joiden painaminen vihdoin vapautui Venäjän avulla.

Raamattu käännettiin ruotsiksi vaivaiset 20 vuotta ennen kuin suomeksi uusi testamentti. Sitä ennen kirjallista ruotsin kieltä ei ollut sen enempää kuin suomeakaan.

Ruotsin kielisen Raamatun kansansivistävä vaikutus ei ollut oleellisesti ollut korkeampi kuin suomen kielisen Uuden testamentin vaikutus suomen kielelle. Ruotsi ei ole ollut mikään sivistyksen kehto josta kaikki hyvä olisi tullut suomalaiseen identiteettiin.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti

" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "

- Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella. Täällä silti hekumoidaan kuinka paljon hitaammin suomen kansa onnistui sivistämään itsenä.

Ruotsinkielisten härskiys jatkuu. Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas epäsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.

Täällä kohtaa jatkuvasti kuin ruotsinkieliset tahot tahallaan vähättelevät suomalaista identiteettiä. Suomessa oli estetty suomenkielellä menestyminen ja koko sivistyneistö oli pakkoruotsitettu, kuten vielä nykyäänkin tehdään. Vieläkään ei voi valmistua koulusta ilman ruotsin kieltä. Siihen kuulu väite että sivistykseen kuuluu pakkoruotsi. Väite vähättelee suomalaista sivistystä ja identiteettiä.

Monet sivistyneet suomenkieliset joutuivat tuolloin toimimaan ruotsinkielellä ja ruotsalaistuivat. Ruotsinkieliset eivät ole edistäneet suomenkielisten lukutaitoa sitä vastoin ruotsinkielinen sivistyneistö oli aktiivisesti yrittänyt estää suomenkielisen sivistyneistön syntymisen mm. kieltämällä suomenkielisen kirjallisuuden 1860 asti. M.m maailman ensimmäinen suomenkielen professuuri oli Tarton yliopistossa ei Suomessa.

Tämä on jatkokommentti kirjoittajalle "Pakkoruotsia ei ole 20.6.2011 10:56"


P. näin: "Homofobia ja islamofobia syntyvät samoin mekanismein."

Vaivaako Ruotsia fennofobia, koska siellä ei ole kaiken kansan pakkosuomea?

P. näin: "Eli häpeää siitä, ettei hallitse ruotsin kieltä."

Tätä häpeäkorttia vähemmistömme kellokkaat häpeämättömästi yrittävät käyttää pakkoruotsin vipuna. Se kortti on jo menettänyt merkityksensä. Sivistyskortti on keppihevosena yhtä huonoissa kantimissa. Eivät fennot eivätkä svekot osaa enää Euroopan, Ruotsin ja niiden mukana Suomenkaan sivistyksen peruspilarina olevaa kieltä: latinaa. Käännökset latinasta kelpaavat mainiosti sivistykseksi "sivistyneille". Sitä suuremmalla syyllä kännösten ruotsista pitää tulevaisuudessakin kelvata.

Häpeävätkö fennot tai svekot sivistyksensä historiallisen peruskielen, latinan, osaamattomuutta? Eivät taida hävetä. Miksi sitten ruotsi kielen osaamattomuutta pitäisi hävetä?

P. näin: "Kuva ruotsin kielestä eliitin yksinoikeutena ja eliittiin kuulumisen edellytyksenä, elää sitkeästi ja katkeroittavasti kielen vastustajissa."

Kirjoittaja on ilmeisen katkeroitunut siitä, että Suomessa onkin tullut "eliittiin" kuulumisen edellytykseksi jonkin suuren maailmankielen kunnollinen osaaminen. Katkeruus muutoksesta paistaa kätketysti virkkeen rakenteesta.

P. näin: "Monipuolinen kielitaito on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa."

Juuri siksi suomalaisten enemmistö vaatii vapaata kielivalintaa koulutuksessa. Se vaan on niin sietämätön ja vastenmielinen ajatus pakkoruotsittajien itsetunnolle ja elitistisen herkälle hipiälle, yhtä vastenmielinen kuin pakkoruotsi enemmistölle. Jos maassa demokratia edes jotenkin toimii, nimenomaan enemmistön ääni ja hipiän tuntemukset on asianmukaisesti otettava huomioon.

P. näin: "Pohjoismainen arvopohja ja yhteiskuntamalli on osoittautunut parhaaksi maailmassa."

Sitä arvopohjaa Ruotsi imee ja välittää maailmalle englannin kielellä, tanskalaisillekin. Pakkoruotsittajat haluavat pitää Suomen siinä suhteessa Pohjoismaista erillään ja poikkeuksena.

P. näin: "Voimmeko edelleen edes kuvitella yhteiskuntaamme ilman suomenruotsalaisten vahvaa antia taiteissa, tieteissä, politiikassa ja mediassa."

Emme voi, kuten emme voi kuvitella Euroopan menneisyyttä - tämä taas toistaen - ilman latinan kielen vahvaa antia kaikessa inhimillisessä sivistyksessä. Siitä huolimatta latinan osaaminen on saanut mennä menojaan. Samoin tulee käymään ruotsin kielelle suomenkielisten keskuudessa. Siitä tulee latinan tavoin vain hyvin pienen joukon herkkua.

Humen giljotiinin mukaan siitä, miten asiat ovat joskus olleet, ei voi päätellä, miten niiden juuri nyt ja tulevaisuudessa pitäisi olla. Perusteet on etsittävä muin tavoin.

"Koko ongelman ydin on suomenruotsalaisten asennevamma. Osataan käytännössä täydellisesti suomea, mutta vaaditaan palvelua ruotsiksi."

Sama asennevamma on ollut perustuslakimme laatijoilla koska myös heidän mielestään lain yhdenvertasuusperiaatteeseen sisältyy että sekä sinulla että minulla on yhtäläiset oikeudet saada yhteiskunnalliset palvelut äidinkielillämme, sinä omallasi ja minä omallani.

Perusoikeudet:

- vapausoikeudet ja oikeusturva (esim. kotirauhan suoja, uskonnon vapaus)
- osallistumisoikeudet eli poliittiset oikeudet (esim. äänestäminen vaaleissa)
- yhdenvertaisuusoikeudet (esim. oikeus kieleen ja kulttuuriin)
- hyvinvointioikeudet (esim. oikeus välttämättömään toimentuloon)

Minusta se asennevamma on sinulla joka et halua hyväksyä minua, maanmiestäsi, yhdenvertaiseksi ja täysvaltaiseksi Suomen kansalaiseksi rinnallesi. Sinä vaadit erityisetuja minuun nähden ja samalla syytä minua asennevammasta. Aika vammainen asenne sinulla sanoisin!

Ankdam kirjoitti:

"Koko ongelman ydin on suomenruotsalaisten asennevamma. Osataan käytännössä täydellisesti suomea, mutta vaaditaan palvelua ruotsiksi."

Sama asennevamma on ollut perustuslakimme laatijoilla koska myös heidän mielestään lain yhdenvertasuusperiaatteeseen sisältyy että sekä sinulla että minulla on yhtäläiset oikeudet saada yhteiskunnalliset palvelut äidinkielillämme, sinä omallasi ja minä omallani.

Perusoikeudet:

- vapausoikeudet ja oikeusturva (esim. kotirauhan suoja, uskonnon vapaus)
- osallistumisoikeudet eli poliittiset oikeudet (esim. äänestäminen vaaleissa)
- yhdenvertaisuusoikeudet (esim. oikeus kieleen ja kulttuuriin)
- hyvinvointioikeudet (esim. oikeus välttämättömään toimentuloon)

Minusta se asennevamma on sinulla joka et halua hyväksyä minua, maanmiestäsi, yhdenvertaiseksi ja täysvaltaiseksi Suomen kansalaiseksi rinnallesi. Sinä vaadit erityisetuja minuun nähden ja samalla syytä minua asennevammasta. Aika vammainen asenne sinulla sanoisin!

Lue lisää

Niin, asennevammaisten RKPläisten toimesta lakiinkin on saatu kirjattua tuo vamma. Ei 5% kielivähemmistöä voi kielipalvelujen suhteen asettaa samalle viivalle suuren enemmistön kanssa. Eihän muitakaan vähemmistöjä aseteta.

Sinäkin lukuisten muiden suomenruotsalaisten tavoin osaat hyvin suomea. Mitä palvelua ja piikomista sinä oikeasti _tarvitset_ omalla kielelläsi? Vastaus: Et mitään.

Kyllä sinä esim. osaat lääkärillekin selittää suomeksi, jos polveen koskee. (edellyttäen tietysti, ettei pukkaa akuuttia asennevammaa oikein toden teolla, eikä lääkärikään osaa auttaa)

Ja jos et osaa, niin sitten on ainakin syytä opetella. Vähemmistöt opettelevat valtakielen ja käyttävät sitä. Niin se menee muuallakin maailmassa.

Tämä on kertakaikkiaan älytöntä pelleilyä. Teikäläiset osaavat täydellisesti suomea - niin kuin kuuluukin osata - ja samalla koko suomenkielistä enemmistöä simputetaan täysin perusteettomilla ruotsinosaamisvaatimuksilla, vedoten velvollisuuteen palvella tätä pientä pilalle hemmoteltua vähemmistöä...

fdhsdfhh kirjoitti:

Niin, asennevammaisten RKPläisten toimesta lakiinkin on saatu kirjattua tuo vamma. Ei 5% kielivähemmistöä voi kielipalvelujen suhteen asettaa samalle viivalle suuren enemmistön kanssa. Eihän muitakaan vähemmistöjä aseteta.

Sinäkin lukuisten muiden suomenruotsalaisten tavoin osaat hyvin suomea. Mitä palvelua ja piikomista sinä oikeasti _tarvitset_ omalla kielelläsi? Vastaus: Et mitään.

Kyllä sinä esim. osaat lääkärillekin selittää suomeksi, jos polveen koskee. (edellyttäen tietysti, ettei pukkaa akuuttia asennevammaa oikein toden teolla, eikä lääkärikään osaa auttaa)

Ja jos et osaa, niin sitten on ainakin syytä opetella. Vähemmistöt opettelevat valtakielen ja käyttävät sitä. Niin se menee muuallakin maailmassa.

Tämä on kertakaikkiaan älytöntä pelleilyä. Teikäläiset osaavat täydellisesti suomea - niin kuin kuuluukin osata - ja samalla koko suomenkielistä enemmistöä simputetaan täysin perusteettomilla ruotsinosaamisvaatimuksilla, vedoten velvollisuuteen palvella tätä pientä pilalle hemmoteltua vähemmistöä...

Lue lisää

Näin kirjoittaa Ruotsin kouluviranomaiset äidinkielen opetuksesta. (suomeksi)

http://modersmal.skolverket.se/finska/index.php/tuki-ja-valvonta/kielenopetus

Ankdam kirjoitti:

Näin kirjoittaa Ruotsin kouluviranomaiset äidinkielen opetuksesta. (suomeksi)

http://modersmal.skolverket.se/finska/index.php/tuki-ja-valvonta/kielenopetus

Lue lisää

Niin näkyy kirjoittavan. Mitä sitten?s

fdhsdfhh kirjoitti:

Niin, asennevammaisten RKPläisten toimesta lakiinkin on saatu kirjattua tuo vamma. Ei 5% kielivähemmistöä voi kielipalvelujen suhteen asettaa samalle viivalle suuren enemmistön kanssa. Eihän muitakaan vähemmistöjä aseteta.

Sinäkin lukuisten muiden suomenruotsalaisten tavoin osaat hyvin suomea. Mitä palvelua ja piikomista sinä oikeasti _tarvitset_ omalla kielelläsi? Vastaus: Et mitään.

Kyllä sinä esim. osaat lääkärillekin selittää suomeksi, jos polveen koskee. (edellyttäen tietysti, ettei pukkaa akuuttia asennevammaa oikein toden teolla, eikä lääkärikään osaa auttaa)

Ja jos et osaa, niin sitten on ainakin syytä opetella. Vähemmistöt opettelevat valtakielen ja käyttävät sitä. Niin se menee muuallakin maailmassa.

Tämä on kertakaikkiaan älytöntä pelleilyä. Teikäläiset osaavat täydellisesti suomea - niin kuin kuuluukin osata - ja samalla koko suomenkielistä enemmistöä simputetaan täysin perusteettomilla ruotsinosaamisvaatimuksilla, vedoten velvollisuuteen palvella tätä pientä pilalle hemmoteltua vähemmistöä...

Lue lisää

"- yhdenvertaisuusoikeudet (esim. oikeus kieleen ja kulttuuriin)"

Minulla suomalaisena on oikeus omassa maassani omaan kieleen ja kulttuuriin, eikä minulle pidä Suomen ruotsalaisuutta pakottaa kun se ei identiteettiini kuulu.

jokkex kirjoitti:

"- yhdenvertaisuusoikeudet (esim. oikeus kieleen ja kulttuuriin)"

Minulla suomalaisena on oikeus omassa maassani omaan kieleen ja kulttuuriin, eikä minulle pidä Suomen ruotsalaisuutta pakottaa kun se ei identiteettiini kuulu.

Lue lisää

Uhkaako myös englanninkielen opetus identiteettiäsi?

Minä puhun äidinkieleni ruotsin lisäksi kolmea muuta kieltä täysin sujuvasti enkä ole huomannut niiden vaikuttaneen identiteettiini ainakaan negatiivisesti tai uhanneen kultturiani.

Kielitaitoni on toki parantanut ja syventänyt tuntemustani myös niistä muista kulttuureista joiden kieltä puhun mutta ei kielitaitoni ja ne muut hyvin tuntemani kulttuurit mitenkään ole omaa suomenruotsalaista identiteettiäni tai kulttuuritaustaani muuttaneet tai horjuttaneet.
Oletpa sinä hauras ja vaikutteille altis kun tuollaista pelkäät!

Ankdam kirjoitti:

Uhkaako myös englanninkielen opetus identiteettiäsi?

Minä puhun äidinkieleni ruotsin lisäksi kolmea muuta kieltä täysin sujuvasti enkä ole huomannut niiden vaikuttaneen identiteettiini ainakaan negatiivisesti tai uhanneen kultturiani.

Kielitaitoni on toki parantanut ja syventänyt tuntemustani myös niistä muista kulttuureista joiden kieltä puhun mutta ei kielitaitoni ja ne muut hyvin tuntemani kulttuurit mitenkään ole omaa suomenruotsalaista identiteettiäni tai kulttuuritaustaani muuttaneet tai horjuttaneet.
Oletpa sinä hauras ja vaikutteille altis kun tuollaista pelkäät!

Lue lisää

"Uhkaako myös englanninkielen opetus identiteettiäsi?"

Taas meni ankalta päin honkia. Kukaan ei ole väittänyt englannin kuuluvan identiteettiini, mutta ruotsi siihen kuulemma kuuluu, ainakin svekottajien mielestä. Ruotsi ei identiteettiäni uhkaa, mutta koen silti moiset typerät väitteet loukkaavina ja hyökkäävinä.

Englannin suhteen ei ole lain mukaan samanlaista poliittista pakkoa kuin ruotsin, vaan käytännön syistä se on muodostunut tärkeimmäksi vieraaksi kieleksi suomenkielisille.


"Minä puhun äidinkieleni ruotsin lisäksi kolmea muuta kieltä täysin sujuvasti enkä ole huomannut niiden vaikuttaneen identiteettiini ainakaan negatiivisesti tai uhanneen kultturiani."

Ei varmaankaan edes pakkosuomi, sillä sehän on vähän samanlainen pakko kuin englanti suomenkieliselle. Pakkosuomen suhteen tilanne on aivan eri kuin pakkoruotsin.


"Kielitaitoni on toki parantanut ja syventänyt tuntemustani myös niistä muista kulttuureista joiden kieltä puhun mutta ei kielitaitoni ja ne muut hyvin tuntemani kulttuurit mitenkään ole omaa suomenruotsalaista identiteettiäni tai kulttuuritaustaani muuttaneet tai horjuttaneet."

Pakkoruotsi on suorastaan vähentänyt kiinnostustani ruotsalaiseen kulttuuriin.


"Oletpa sinä hauras ja vaikutteille altis kun tuollaista pelkäät!"

Se oli vain sinun tulkintasi asiasta.

Asetetaanko ruotsinsuomalaiset kielipalvelun suhteen samalle viivalle kielienemmistön kanssa? Vastaus: ei aseteta. Ja se onkin aivan oikea linja.

Ei ole suomi virallinen kieli Ruotsissa, ei ole siellä pakkosuomea, virkamiesten suomenosaamisvelvoitteita yms. ja silti suomen kieli elää ja kukoistaa Ruotsissa ja suomea puhuville kyetään järjestämään omakielistä palvelua. Ottakaamme tässäkin asiassa Ruotsista mallia.

Te suomenruotsalaiset olette de facto kielivähemmistö tässä maassa. Ja tuo vähemmistöasema on oleellinen seikka huomioida, kun kyse on kielipolitiikasta, kielilainsäädännöstä.

"Miksiköhän Ruotsissa on aivan äskettäin maan ensimmäisen kielilain myötä virallistettu viiden suurimman kansallisen vähemmistön asema ja parannettu niiden kielellisiä oikeuksia?"

Älä ankka naurata. Päätarkoitus on ollut virallistaa ruotsin kielen asema ainoana pääkielenä. Suomen kieli on samassa hässäkässä saanut vähemmistökielen aseman, koska puhujia on paljon. Syy suomen kielen aseman parantamiseen löytyy siitä, ettei sillä ole virallisesti mitään asemaa ollutkaan ja lieenee EU:n taholtakin tullut painetta siihen suuntaan. Onhan suomen asema Ruotsissa silti suorastaan surkea verrattuna ruotsin asemaan Suomessa.

dsfgsdfhh kirjoitti:

Asetetaanko ruotsinsuomalaiset kielipalvelun suhteen samalle viivalle kielienemmistön kanssa? Vastaus: ei aseteta. Ja se onkin aivan oikea linja.

Ei ole suomi virallinen kieli Ruotsissa, ei ole siellä pakkosuomea, virkamiesten suomenosaamisvelvoitteita yms. ja silti suomen kieli elää ja kukoistaa Ruotsissa ja suomea puhuville kyetään järjestämään omakielistä palvelua. Ottakaamme tässäkin asiassa Ruotsista mallia.

Te suomenruotsalaiset olette de facto kielivähemmistö tässä maassa. Ja tuo vähemmistöasema on oleellinen seikka huomioida, kun kyse on kielipolitiikasta, kielilainsäädännöstä.

Lue lisää

"Te suomenruotsalaiset olette de facto kielivähemmistö tässä maassa. Ja tuo vähemmistöasema on oleellinen seikka huomioida, kun kyse on kielipolitiikasta, kielilainsäädännöstä. "

Niinhän se onkin huomioitu, erittäin hyvin jopa. Kielilainsäädännössä suomen kieli ja ruotsin kieli ovat Suomessa yhdenvertaiset kielet ja meillä niiden puhujilla samat oikeudet käyttää kieltämme.

Me suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset emme ole kiellisinä vähemmistöinä toinen toistemme peilikuvia ja siitä johtuu ettei maittemme kielilainsäädäntökään ole yhtenevä.
Ruotsinsuomalaiset ovat omassa asuinmaassaan kohtalaisen tuoreita maahanmuuttajia kun me suomenruotsalaiset sen sijaan olemme täällä kotimaassamme ihan suomalaisia siinä missä suomenkielisetkin suomalaiset.

Ankdam kirjoitti:

"Te suomenruotsalaiset olette de facto kielivähemmistö tässä maassa. Ja tuo vähemmistöasema on oleellinen seikka huomioida, kun kyse on kielipolitiikasta, kielilainsäädännöstä. "

Niinhän se onkin huomioitu, erittäin hyvin jopa. Kielilainsäädännössä suomen kieli ja ruotsin kieli ovat Suomessa yhdenvertaiset kielet ja meillä niiden puhujilla samat oikeudet käyttää kieltämme.

Me suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset emme ole kiellisinä vähemmistöinä toinen toistemme peilikuvia ja siitä johtuu ettei maittemme kielilainsäädäntökään ole yhtenevä.
Ruotsinsuomalaiset ovat omassa asuinmaassaan kohtalaisen tuoreita maahanmuuttajia kun me suomenruotsalaiset sen sijaan olemme täällä kotimaassamme ihan suomalaisia siinä missä suomenkielisetkin suomalaiset.

Lue lisää

Edelleen: vähemmistökieltä ei ole perusteltua asettaa samalle viivalle suuren enemmistökielen kanssa. Kielipolitiikan tulee perustua kieliryhmien kokoluokkaan.

Ruotsinsuomalaiset ovat aivan vastaavan suuruinen vähemmistö Ruotsissa kuin ovat suomenruotsalaiset Suomessa. Ja suomen kieli samalla tavoin historiallinen kieli Ruotsissa. Ruotsissa on puhuttu suomea jo kaaauan ennen 70-lukua.

Toisekseen, mitä merkitystä sillä nyt loppupeleissä on milloin jokin kieliryhmä on saavuttanut kokoluokan, jolloin ansaitsee tulla kielellisesti huomioiduksi. Kielipolitiikan tulee perustua sen hetkiseen tilanteeseen - ei historiaan.

Ankdam kirjoitti:

"Te suomenruotsalaiset olette de facto kielivähemmistö tässä maassa. Ja tuo vähemmistöasema on oleellinen seikka huomioida, kun kyse on kielipolitiikasta, kielilainsäädännöstä. "

Niinhän se onkin huomioitu, erittäin hyvin jopa. Kielilainsäädännössä suomen kieli ja ruotsin kieli ovat Suomessa yhdenvertaiset kielet ja meillä niiden puhujilla samat oikeudet käyttää kieltämme.

Me suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset emme ole kiellisinä vähemmistöinä toinen toistemme peilikuvia ja siitä johtuu ettei maittemme kielilainsäädäntökään ole yhtenevä.
Ruotsinsuomalaiset ovat omassa asuinmaassaan kohtalaisen tuoreita maahanmuuttajia kun me suomenruotsalaiset sen sijaan olemme täällä kotimaassamme ihan suomalaisia siinä missä suomenkielisetkin suomalaiset.

Lue lisää

Sieltä se tulikin sitten jo se vähemmistö-kortti!

Huomaatko itse, kuinka sukkelasti vaihtelette määritelmäänne vähemmistöryhmästä suomenkielisen enemmistön rinnalle samaan porukkaan kuuluviksi?

Välillä ollaan vähemmistöä ja välillä enemmistöä, riippuen siitä kumpaa asemaa korostamalla on helpompi perustella etuoikeuksiaan.

Ankdam kirjoitti:

"Te suomenruotsalaiset olette de facto kielivähemmistö tässä maassa. Ja tuo vähemmistöasema on oleellinen seikka huomioida, kun kyse on kielipolitiikasta, kielilainsäädännöstä. "

Niinhän se onkin huomioitu, erittäin hyvin jopa. Kielilainsäädännössä suomen kieli ja ruotsin kieli ovat Suomessa yhdenvertaiset kielet ja meillä niiden puhujilla samat oikeudet käyttää kieltämme.

Me suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset emme ole kiellisinä vähemmistöinä toinen toistemme peilikuvia ja siitä johtuu ettei maittemme kielilainsäädäntökään ole yhtenevä.
Ruotsinsuomalaiset ovat omassa asuinmaassaan kohtalaisen tuoreita maahanmuuttajia kun me suomenruotsalaiset sen sijaan olemme täällä kotimaassamme ihan suomalaisia siinä missä suomenkielisetkin suomalaiset.

Lue lisää

Ankdam=" Ruotsinsuomalaiset ovat omassa asuinmaassaan kohtalaisen tuoreita maahanmuuttajia kun me suomenruotsalaiset sen sijaan olemme täällä kotimaassamme ihan suomalaisia siinä missä suomenkielisetkin suomalaiset.""

Suomenkieliset ovat Saamelaisten jälkeen, vanhimmat tähän maahan muuttaneet. Suomenruotsinkieliset sekä ruotsinsuomalaiset ovat paljon tuoreempaa alkuperää. Minä kannatan ruotsalaista kielilainsäädäntöä tässä asiassa. Suomi on virallinen kieli, muut vähemmistökieliä. Vähemmistökielien käytöstä eri virastoissa, voi ottaa mallia myös Ruotsista.! Ne nimenomaan on vähemmistökieliä, eikä mitään muuta.! Näin on oltava myös Suomessa.

Ankdam kirjoitti:

"Te suomenruotsalaiset olette de facto kielivähemmistö tässä maassa. Ja tuo vähemmistöasema on oleellinen seikka huomioida, kun kyse on kielipolitiikasta, kielilainsäädännöstä. "

Niinhän se onkin huomioitu, erittäin hyvin jopa. Kielilainsäädännössä suomen kieli ja ruotsin kieli ovat Suomessa yhdenvertaiset kielet ja meillä niiden puhujilla samat oikeudet käyttää kieltämme.

Me suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset emme ole kiellisinä vähemmistöinä toinen toistemme peilikuvia ja siitä johtuu ettei maittemme kielilainsäädäntökään ole yhtenevä.
Ruotsinsuomalaiset ovat omassa asuinmaassaan kohtalaisen tuoreita maahanmuuttajia kun me suomenruotsalaiset sen sijaan olemme täällä kotimaassamme ihan suomalaisia siinä missä suomenkielisetkin suomalaiset.

Lue lisää

"Ruotsinsuomalaiset ovat omassa asuinmaassaan kohtalaisen tuoreita maahanmuuttajia kun me suomenruotsalaiset sen sijaan olemme täällä kotimaassamme ihan suomalaisia siinä missä suomenkielisetkin suomalaiset."

Naurettava väite. Ruotsi on kielenä suomea paljon nuorempi ja nykyisen Ruotsin alueella suomea on puhuttu kauemmin kuin ruotsia.

http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/europe_814_colbeck.jpg

adfsgadfgg kirjoitti:

Edelleen: vähemmistökieltä ei ole perusteltua asettaa samalle viivalle suuren enemmistökielen kanssa. Kielipolitiikan tulee perustua kieliryhmien kokoluokkaan.

Ruotsinsuomalaiset ovat aivan vastaavan suuruinen vähemmistö Ruotsissa kuin ovat suomenruotsalaiset Suomessa. Ja suomen kieli samalla tavoin historiallinen kieli Ruotsissa. Ruotsissa on puhuttu suomea jo kaaauan ennen 70-lukua.

Toisekseen, mitä merkitystä sillä nyt loppupeleissä on milloin jokin kieliryhmä on saavuttanut kokoluokan, jolloin ansaitsee tulla kielellisesti huomioiduksi. Kielipolitiikan tulee perustua sen hetkiseen tilanteeseen - ei historiaan.

Lue lisää

"Ruotsinsuomalaiset ovat aivan vastaavan suuruinen vähemmistö Ruotsissa kuin ovat suomenruotsalaiset Suomessa. Ja suomen kieli samalla tavoin historiallinen kieli Ruotsissa. Ruotsissa on puhuttu suomea jo kaaauan ennen 70-lukua."

Höpö höpö!

Nykyruosut ovat mamuja! Ensimmäisen tai toisen polven suomalaisia siirtolaisia!!

Ruotsissa toki on asunut suomenkielisiä kautta maittemme yhteisen ja erillisen historian mutta siellä ei ole vastaavaa vanhaa, satoja vuosia, ikäpolvesta toiseen, suomea puhunutta kansallista vähemmistöä.
Tornionjokilaakson meänkieliset ovat ainoa poikkeus jotka puhuvat suomensukuista murretta.

Karkeasti arvioiden noin neljäs osa nykyruosuista ja heidän jälkeläisistään on lisäksi alun perin suomenruotsalaisia joita on suhteessa muuttanut Ruotsiin huomattavasti enemmän kuin suomenkielisiä.

Ankdam kirjoitti:

"Ruotsinsuomalaiset ovat aivan vastaavan suuruinen vähemmistö Ruotsissa kuin ovat suomenruotsalaiset Suomessa. Ja suomen kieli samalla tavoin historiallinen kieli Ruotsissa. Ruotsissa on puhuttu suomea jo kaaauan ennen 70-lukua."

Höpö höpö!

Nykyruosut ovat mamuja! Ensimmäisen tai toisen polven suomalaisia siirtolaisia!!

Ruotsissa toki on asunut suomenkielisiä kautta maittemme yhteisen ja erillisen historian mutta siellä ei ole vastaavaa vanhaa, satoja vuosia, ikäpolvesta toiseen, suomea puhunutta kansallista vähemmistöä.
Tornionjokilaakson meänkieliset ovat ainoa poikkeus jotka puhuvat suomensukuista murretta.

Karkeasti arvioiden noin neljäs osa nykyruosuista ja heidän jälkeläisistään on lisäksi alun perin suomenruotsalaisia joita on suhteessa muuttanut Ruotsiin huomattavasti enemmän kuin suomenkielisiä.

Lue lisää

Wikipedia:

"Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia väestöryhmiä, kuten saamelaisten esivanhempia. Tukholman kaupunki houkutteli jo keskiajalla siirtolaisia Suomesta, sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta. Tukholmassa asui 1600-luvun lopulla lähes 3 000 suomalaista, kun koko Tukholman asukasluku oli vain noin 30 000 henkeä. Sata vuotta myöhemmin suhdeluku oli pysynyt lähes samana"

Eli suomalainen historia Ruotsissa juurtaa paljon pidemmälle kuin 70-luvulle.

Suomalaiset ovat olleet merkittävässä osassa Ruotsin historiaa. Meillähän on sitä yhteistä historiaa, kuten tietyissä tilanteissa surujen suusta kuulee hehkutettavan. (mutta ei tietenkään tässä tapauksessa, kun tarkoitus on taas kerran vähätellä suomalaisuutta ja sen historiaa. Ymmärrettävää toki siinä mielessä, että surujen vertailu ruotsinsuomalaisiin on kiusallista kielipoliittisessa kontekstissa)

Tänä päivänä suomalaiset ovatkin kansallinen vähemmistö Ruotsissa ja suomen kielellä virallisen vähemmistökielen asema. Status myönnettiin vihdoin vuonna 2000. Ilmeisesti erinäisten kansainvälisten instanssien painostuksesta.

Pientä yhteenvetoa: saat tällä argumenttiesi kanssa jatkuvasti about 6-0 pataasi. Yhä vain jaksat jatkaa epätoivoista rimpuiluasi?

:)

Ankdam kirjoitti:

"Ruotsinsuomalaiset ovat aivan vastaavan suuruinen vähemmistö Ruotsissa kuin ovat suomenruotsalaiset Suomessa. Ja suomen kieli samalla tavoin historiallinen kieli Ruotsissa. Ruotsissa on puhuttu suomea jo kaaauan ennen 70-lukua."

Höpö höpö!

Nykyruosut ovat mamuja! Ensimmäisen tai toisen polven suomalaisia siirtolaisia!!

Ruotsissa toki on asunut suomenkielisiä kautta maittemme yhteisen ja erillisen historian mutta siellä ei ole vastaavaa vanhaa, satoja vuosia, ikäpolvesta toiseen, suomea puhunutta kansallista vähemmistöä.
Tornionjokilaakson meänkieliset ovat ainoa poikkeus jotka puhuvat suomensukuista murretta.

Karkeasti arvioiden noin neljäs osa nykyruosuista ja heidän jälkeläisistään on lisäksi alun perin suomenruotsalaisia joita on suhteessa muuttanut Ruotsiin huomattavasti enemmän kuin suomenkielisiä.

Lue lisää

Ruotsissa ja Tukholmassa on ollut aina suomenkielinen vähemmistö joka on todenäköisesti ollut suomenkielinen alkuperäiskansa. Aivan kuten mäenkieliset pohjoisessa.


Lainaus:

Tukholman suomalainen seurakunta
Seurakunnan historiaa ja nykypäivää

Tukholman Suomalainen seurakunta ei ole vain nykypäivää. Sillä on takanaan pitkä ja monivaiheinen historia. Tässä on katsaus seurakuntamme pitkään vaellukseen. Kun Tukholmalle alettiin rakentaa merestä lisää alaa, perustaa laskemassa oli varmasti valtakunnan itäosasta tulleita ahkeria työmiehiä, jotka maanmiestensä, kauppiaiden, merimiesten ja palveluammattien edustajien, kanssa loivat sen Tukholman suomalaisyhteisön, jonka seurakunta tämä on.

1533-1547
Uskonpuhdistuksen yllettyä Tukholmaan saivat suomalaiset dominikaaniluostarin kirkon omaksi jumalanpalveluspaikakseen. Luostarikirkko sijaitsi Järntorgetin kulmassa. ...."

http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=722896


Lainaus Wikipedia:

" Suomalainen kirkko (ruots. Finska kyrkan) on kirkkorakennus Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa. Se sijaitsee Tukholman vanhassakaupungissa, Södermalmin kaupunginosa-alueella, ja kuuluu Tukholman suomalaiselle seurakunnalle.

Suomalainen seurakunta osti vuosina 1648-1653 rakennetun rakennuksen kirkokseen vuonna 1725, ja se vihittiin käyttöön saman vuoden joulukuun 19. päivänä. Ostolle antoi suostumuksensa Ruotsin silloinen kuningas Fredrik I. Kirkko onkin viralliselta nimeltään Fredrikin kirkko (ruots. Fredriks kyrka). "

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_kirkko_(Tukholma)

huusianna kirjoitti:

Ruotsissa ja Tukholmassa on ollut aina suomenkielinen vähemmistö joka on todenäköisesti ollut suomenkielinen alkuperäiskansa. Aivan kuten mäenkieliset pohjoisessa.


Lainaus:

Tukholman suomalainen seurakunta
Seurakunnan historiaa ja nykypäivää

Tukholman Suomalainen seurakunta ei ole vain nykypäivää. Sillä on takanaan pitkä ja monivaiheinen historia. Tässä on katsaus seurakuntamme pitkään vaellukseen. Kun Tukholmalle alettiin rakentaa merestä lisää alaa, perustaa laskemassa oli varmasti valtakunnan itäosasta tulleita ahkeria työmiehiä, jotka maanmiestensä, kauppiaiden, merimiesten ja palveluammattien edustajien, kanssa loivat sen Tukholman suomalaisyhteisön, jonka seurakunta tämä on.

1533-1547
Uskonpuhdistuksen yllettyä Tukholmaan saivat suomalaiset dominikaaniluostarin kirkon omaksi jumalanpalveluspaikakseen. Luostarikirkko sijaitsi Järntorgetin kulmassa. ...."

http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=722896


Lainaus Wikipedia:

" Suomalainen kirkko (ruots. Finska kyrkan) on kirkkorakennus Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa. Se sijaitsee Tukholman vanhassakaupungissa, Södermalmin kaupunginosa-alueella, ja kuuluu Tukholman suomalaiselle seurakunnalle.

Suomalainen seurakunta osti vuosina 1648-1653 rakennetun rakennuksen kirkokseen vuonna 1725, ja se vihittiin käyttöön saman vuoden joulukuun 19. päivänä. Ostolle antoi suostumuksensa Ruotsin silloinen kuningas Fredrik I. Kirkko onkin viralliselta nimeltään Fredrikin kirkko (ruots. Fredriks kyrka). "

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_kirkko_(Tukholma)

Lue lisää

Ei ole ollut Ruotsiakaan kuin hetken. Tukholman alueella on ollut asutusta vasta 1000-luvun jälkeen. Ei ruotsalaiset ole Suomessa olleet kuin pienen tovin. Ruotsalaiset ovat maahanmuuttajia Pohjolassa ja erityisesti Suomessa.

Wikipediassa:
Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.[5]

1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki, ja sen suojaksi rakennettiin tuolloin muurit. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. Gamla Stan. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.[6] Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436.

1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta vuonna 1471 Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma

dsfgsfhsrh kirjoitti:

Wikipedia:

"Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia väestöryhmiä, kuten saamelaisten esivanhempia. Tukholman kaupunki houkutteli jo keskiajalla siirtolaisia Suomesta, sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta. Tukholmassa asui 1600-luvun lopulla lähes 3 000 suomalaista, kun koko Tukholman asukasluku oli vain noin 30 000 henkeä. Sata vuotta myöhemmin suhdeluku oli pysynyt lähes samana"

Eli suomalainen historia Ruotsissa juurtaa paljon pidemmälle kuin 70-luvulle.

Suomalaiset ovat olleet merkittävässä osassa Ruotsin historiaa. Meillähän on sitä yhteistä historiaa, kuten tietyissä tilanteissa surujen suusta kuulee hehkutettavan. (mutta ei tietenkään tässä tapauksessa, kun tarkoitus on taas kerran vähätellä suomalaisuutta ja sen historiaa. Ymmärrettävää toki siinä mielessä, että surujen vertailu ruotsinsuomalaisiin on kiusallista kielipoliittisessa kontekstissa)

Tänä päivänä suomalaiset ovatkin kansallinen vähemmistö Ruotsissa ja suomen kielellä virallisen vähemmistökielen asema. Status myönnettiin vihdoin vuonna 2000. Ilmeisesti erinäisten kansainvälisten instanssien painostuksesta.

Pientä yhteenvetoa: saat tällä argumenttiesi kanssa jatkuvasti about 6-0 pataasi. Yhä vain jaksat jatkaa epätoivoista rimpuiluasi?

:)

Lue lisää

"Eli suomalainen historia Ruotsissa juurtaa paljon pidemmälle kuin 70-luvulle."

Toki, eikä sitä kukaan kiistäkään muttaa Ruotsista ei löydy vastaavaa suomenkielistä vähemmistöä joka olisi asunut siellä vuosisatoja säilyttäen kielensä ja kulttuurinsa kuten me suomenruotsalaiset täällä meillä.

"Nykyään Värmlannin savolaismurre on kuollut. Viimeiset suomea hyvin taitaneet metsäsuomalaiset olivat Johannes Johansson-Oinoinen eli Niittahon Jussi sekä Karl Persson. He kuolivat 1965 ja 1969. Nykyisin metsäsuomalaisista on muistona enää suomalaisperäistä paikannimistöä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4suomalaiset

Nykyruosut ovat mamuja! Ensimmäisen tai toisen polven suomalaisia siirtolaisia!! Usein jo toisella ruosu-sukupolvella on vaikeuksia suomen kielen kanssa. Ruotsin valtio on jopa äskettäin antanut suuren avustuksen ruotsinsuomalaisten valtakunnalliselle nuorisojärjestölle suomen kelen elvyttämiseksi nuorison parissa.

Lähes puolet nykyruosuista on syntyneet Suomessa!

"Ruotsinsuomalaiset muodostavat suomea tai meänkieltä äidinkielenään puhuvan kansanryhmän Ruotsissa. Usein Tornionjokilaakson meänkieliset ja länsipohjalaiset kuitenkin katsotaan muista Ruotsin suomalaisista eroavaksi ryhmäksi, koska he eivät ole 1900-luvun suomalaisten maahanmuuttajien jälkeläisiä, vaan polveutuvat jo keskiajalla muodostuneesta Pohjois-Ruotsin suomenkielisestä väestöstä, joka jäi Haminan rauhan (1809) myötä Ruotsin puolelle.

Runsaat 200 000 Ruotsin kansalaista on syntynyt Suomessa ja noin 100 000 Suomen kansalaista asuu Ruotsissa. Suurin osa näistä henkilöistä lapsineen lukeutuu ruotsinsuomalaisiin. Ruotsinsuomalaisia pidetään Ruotsin vanhimpana siirtolaisryhmänä. Jälkiä ja tietoja vanhasta maahanmuutosta löytyy eri puolilta Keski- ja Pohjois-Ruotsia. Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät osaa ruotsia, mikä on aiheuttanut hankaluutta sopeutumisessa. Täytyy samalla todeta, että monet Ruotsiin muuttaneista suomalaisista ovat olleet suomenruotsalaisia - esim. 1950-luvulla jopa puolet, ja sen jälkeen noin 20 %.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsinsuomalaiset

Suomenruotsalaisten pitäisi jo vihdoin luopua kuninkaallisista kuvitelmistaan ja hyväksyä, että he ovat sittenkin vain "pelkkiä" suomalaisia. Suomalaisia, jotka puhuvat äidinkielenään hassulla aksentilla äännettyä ruotsia.

Jotenkin huvittavaa, kun he esittävät olevansa sivistynyt ylhäimistö ja tämän tönkköaksentilla äännetyn, suomenkielisiä sanoja vilisevän kielen olevan esim. ranskaan verrattavissa oleva sivistyskieli. Siis kysehän tässä showssa on tosiasiassa suomalaisuuden junttimaisuuden huipentumasta!

Kukanhan siihen sitten on syypää.ellette te vaatisi,milloin yhdenvertaisuusperiaatetta ja toisinaan vähemmistöasemaan vedoten
oikeuksianne,tuskin suomenkieliset poliitikot tätä puoltaisi.
Mutta nythän se on tullut selväksi,kuinka luihut kokkarit on taas ostettu
eliitin marioneteiksi.
Vaan paine kyllä taatusti tulee juuri teidän vaatimuksistanne.
Mahtaa olla tutkijoilla vielä ihmettelemistä,kuinka suomenruotsalaiset
ovat tehneet vuosisatojen ajan kaikkensa estääkseen suomenkielisten
koulutuksen ja viimeinen pisara vielä tämä pakkoruotsieste muiden
kielten oppismiselle.

Vähemmistö ei ota pannuun, vaan tiettyjen vähemmistöön kuuluvien _asenne kieliasiassa_, minkä takaa taas ylipäätään kurkkii ylimielisen alentava ja loukkaava _asenne_ suomea puhuvia suomalaisia kohtaan.

Vähän sama, jos joku syyttäisi sinua lapsesi vihaamisesta, jos joskus äidyt torumaan häntä jossakin asiassa, käyttäytymisessä yms. asiassa.

Koko tämän ns. kielikeskustelun ongelma on se, että tulette kehiin sillä etukäteen päätetyllä asenteella, että kyse on suomenruotsalaisten vihaamisesta ihmisinä, vähemmistönä. Vaan, kun ei ole, kuten edellä tuli todettua.