Olen nyt tilanteessa, jossa nainen saa minut hulluksi, jollen tee jotain. Hän kuuluu tuttavapiiriini ja välillämme on ollut melkoista sähköä jo pitkän aikaa. Kumpikaan ei vain ole tehnyt mitään. Miten minä lähestyn naista niin, että hän ymmärtäisi minun olevan kiinnostunut enemmänkin kuin kaverina??? Voisinhan vain sanoa suoraan, että olen hulluna sinuun, mitäs sanot? Mutta en pysty niin tekemään, koska pelkään liikaa että hän torjuu minut. Mutta miten asiaa voisi ensin tuoda esille, että hän ymmärtäisi minun olevan kiinnostunut?
Miten aloite
Elämäni halogeeni
131265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Riippuu naisesta kuinka tuot tunteesi hänelle tietoon,jos tunnet hänet jo pidemmältä ajalta niin voihan tietysti suoraankin sanoa kuin asiat ovat,ja jos tulee turpaan niin sitten tulee,tai sitten suukko ja halaus,
Uskallusta tietenkin vaatii,mutta semppii sulle(ei kannata tietenkään päälle heti käydä..)...
Mitäs sit? Se voi olla kiusallista, mut ei se tapa. Parempi sanoa suoraan kuin vihjailla, kun saattaa käydä niinkin, ettei hän ymmärräkkään mitä asiaa oikeasti sulla olikaan. Tai sitten torjuu jotenkin yhtä vaivihkaa sut ja sä et ymmärrä sitä torjumiseksi ja jatkat yrittämistä ja sekös lopulta sit noloa kun asia tuleekin pitkän ajan päästä ilmi, että tätähän minä olen kaiken aikaa koettanut kertoa...
Voihan siinä joutua luopumaan kaverista mutta mitä väliä silläkään? Elämä on riski ja lopulta sit kuolee.
Kirjoitit että pelkäät liikaa että hän torjuu sinut.
Oletko miettinyt mikä torjutuksi tulemisessa olisi niin pelottavaa? Jos välillänne selvästi kipinöi niin ei lähestymisesi hänelle yllätyksenä tule. Ennemminkin hänestä tuntuisi vaivaannuttavalta torjua sinut täysin koska on kerran lähtenyt leikkiin mukaan. Ja vaikka rukkaset saisitkin, niin elämä jatkuu, ihmisiä on kuusi miljardia, toiset ovat kiinnostuneita toisista ja toiset muista, lähestymisyrityksiä on aina ollut ja tulee aina olemaan.
Tiedän, en antanut vinkkejä lähestymiseen. En itsekään keksi hyvää sellaista.
Mut jos elämä olisi noin yksinkertaista, tälläisiä palstojakaan ei tarvittaisi. Ihmiset eivät viruisi huonoissa suhteissa ja heti uuden ihmisen tullessa vastaan kaappaisivat hänet kainaloonsa ja sanoisivat suoraan, että oletpa sä seksikäs, lähdetkö mun matkaan. Jos hän olisi kiinnostunut, menisi kotiin ja pakkaisi laukkunsa. Sanoisi että löytyi parempi. Niin, kaikki on vain elämää ja sitä tapahtuu jatkuvasti. Kunpa kaikki ajattelisivat noin.. Mutta ihmiset ovat tehneet elämästä paaaljon vaikeampaa.. Pitää ajatella omia tunteita, toisen tunteita, kaikkien tunteita. Ei saa tehdä näin, kun pitää tehdä niin kuin oikein on. Mikä on oikein? Joku aataminaikainen käsitys kaikesta. Jos lähestyy ihastuksen kohdetta, niin ajatukset pyörii ympyrää. Jos mä sanon sille että olen kiinnostunut, nii nauraakohan se mulle. Sen lisäksi, että pelkää häpäisevänsä itsensä (ja että se juoksee koko maailmalle kertomaan että se idiootti luuli että meillä on jotain), niin pelkää menettävänsä sen toisen. Ei siinä mitään, jos ei tunne sitä kohtaan "vaan" ystävyyttä, koska sen jälkeen kun saa pakit, niin ei se ihminen anna sulle enää mitään. Mutta jos kyse onkin kaverista tai ystävästä, joka on sulle tärkeä ihminen? Että sä salaa toivot, että teillä voisi olla muutakin kuin ystävyyttä, mutta jos toinen osapuoli ei olekaan kiinnostunut siinä mielessä, niin pelkäähän sitä että sen ihmisen menettää kokonaan. Kun ei välttämättä ole valmis luopumaan ihmisestä kokonaan. Nämä asiat alkavat jo tekemään elämästä vaikeaa.
Suoraan höläyttäisi päin näköä jos en tietäisi,että toinenkin tuntee samoin.. On se vähän nolo molemmille jos toinen pitää vain kaverina tai ystävänä? Mieti vähän. Voithan vaikka kokeilla kehua esinm.jtk. Ja katsoa miten hän siihen suhtautuu ? Pyytää kahville. lenkille..tms.
No jos hän pitää vain kaverina niin miksi heidän välillään on sähköä? Sellaisen tuntee kyllä molemmat, ja on typerää harrastaa sellaista jollei ole yhtään lämpimiä ajatuksia toisesta.
No hei mulle on aivan sama että miten noloa asia voisi olla. ! Ei kun kertomaan tunteistaan. Herätkää sen noloutenne kanssa.
"välillämme on ollut sähköä" kertoo jo sen, että jotain ajatuksia sillä toisellakin varmaan on. ..Ja jos on tuntenut kauan, niin eihän kaiken tarvitse päättyä siihen, vaikka tunteet eivät olisikaan samat. Mutta, jos häntäkin voisi kiinnostaa, kuten kuvauksestasi ajattelisin, niin voisihan sitä ehdottaa jotain ihan tavallista. Joku tämän jo keksikin. Se kävely olisi varmaan hyvä.
sun kannattaa tehdä jotain, ennen kuin tulet hulluksi.
Ei se välttämättä ole kiusallista se pakkien saaminen ja antaminen. Joskus yksi puolituttu jätkä pyysi kahville ja kysyin, että missä mielessä? "No tutustua frendipohjalta ja katsoa mitä siitä tulee." (Jotenkin noin voisit itsekin tässä tapauksessa tehdä aloitteen...) Tyyppi ei kiinnostanut minua pätkääkään joten en halunnut lähteä kahvillekaan, olisi ollut turha vaiva ja ajantuhlausta molempien puolelta. Hän oli minusta tylsä, ei pätkääkään tyyppiäni, meillä ei ollut mitään yhteistä ja tiesin että siitä tulisi kiusallista kun ei olisi mitään puhuttavaa kuin korkeintaan väkinäistä paskanjauhantaa. Joten ystävällisesti kerroin olevani varattu vaikka en olekaan. Kiitin kysymästä ja sanoin että ainahan kannattaa kuitenkin yrittää eli annoin hänelle tunnustusta rohkeudestaan. Olin hyvin ystävällinen ja yhtä hymyä. Ei tullut yhtään kiusallinen olo, tuskin hänellekään. Luulen että vain piristi molempien päivää.
Kolme kertaa eri kaveripoika on ollut kiinnostunut ja joka kerta annoin pakit. Millään kerralla ei tullut kiusallista tunnelmaa, ainakaan minulle ja kaveruus jatkui samanlaisena paitsi yhdessä tapauksessa kun tyyppi taisi olla tosi ihastunut eikä enää kyennytkään kaveruuteen vaan tuntui jollain lailla katkeroituvan ja valitsevan selviytymiskeinokseen tunteidensa kääntämisen vihaksi minua kohtaan.
Jos haluat saada naisen kunnioituksen, niin sano pitämisesi niin suoraan, että toinen sen varmaan ymmärtää. On paljon helpompaa, kun asiat puhutaan suoraa.Silloin naisenkin on helpompaa olla suora sinulle, kun olet sitä itsekkin. t. nainen
Missä tapaatte? Kuinka hyvin tunnette vai onko välillänne vain silmäpeliä? Nimien etukirjaimet?
Täysin samaa mieltä...Niin suoraan, että toinenkin sen varmasti ymmärtää...