Tutkimuksen mukaan kulut ovat kunnissa lisääntyneet, että kuinkas nyt arvoisat Jämsän yksityistämispäättäjät suu pannaan, taitaa mennä aikalailla mutrulle, muutenkin niin pers-aukisessa kunnassa. JA TÄÄ ON IHAN FAKTAA
tutkimus; /julkaisu ylen uutistet
Kuntien terveydenhuollon ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole tuoneet kunnille säästöjä, vaan jopa lisänneet kuluja. Kilpailutus ei ole myöskään laskenut kustannuksia, vaan lähinnä nostanut hintoja.
Hiljattain ilmestyneiden tutkimusten mukaan kuntien ulkoistamat terveysasemat myös tuottavat vähemmän terveyspalveluita kuin kuntien omat terveysasemat.
- Ainakaan kuntien johtavien ylilääkärien mielestä ulkoistaminen ei ole tuonut säästöjä, vaan osan mielestä jonkin verran lisäkustannuksia. Noin kolmanneksen mukaan siitä on tullut huomattavia lisäkustannuksia, kertoo Kelan terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola.
tutkimus; /julkaisu ylen uutistet
Kuntien terveydenhuollon ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole tuoneet kunnille säästöjä, vaan jopa lisänneet kuluja. Kilpailutus ei ole myöskään laskenut kustannuksia, vaan lähinnä nostanut hintoja.
Hiljattain ilmestyneiden tutkimusten mukaan kuntien ulkoistamat terveysasemat myös tuottavat vähemmän terveyspalveluita kuin kuntien omat terveysasemat.
- Ainakaan kuntien johtavien ylilääkärien mielestä ulkoistaminen ei ole tuonut säästöjä, vaan osan mielestä jonkin verran lisäkustannuksia. Noin kolmanneksen mukaan siitä on tullut huomattavia lisäkustannuksia, kertoo Kelan terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Samahan se on koulujen lakkauttamisen kanssa.
Alkuvaiheessa lakkautus tuottaa aivan selvästi lisäkustannuksia, kun kyläkoulun kaikki oppilaat muuttuvat kuljetusoppilaiksi, koulurakennusta on edelleen ylläpidettävä kun sitä ei saa järkevään hintaan kaupaksi, eikä muuttokuormien kuljettelukaan ilmaista ole. Myöhemmin voidaan olettaa säästöjä syntyvän, jos siirrettyjen oppilaiden oppilaskohtainen kustannus laskee alemmaksi, kuin se kyläkoulussa oli.
Jämsän tapauksissa kyläkoulujen oppilaskohtaiset kustannukset ovat olleet Partalan ja Ruotsulan kohdalla jopa 15 - 20 % Jokivarren oppilaskohtaisia kustannuksia halvempia. Miten kuvitellaan, että ennestään Jokivartta halvemmat oppilaat tulevat vielä entistäkin halvemmaksi sillä, että heitä kaikkia kuskataan taksilla joka päivä pahimmassa tapauksessa 40 - 50 km päivittäin?
Jos oletetaan, että koulupäiviä on vuodessa 200 ja joka päivä oppilas tuodaan Jokivarteen taksilla ja viedään kotiinsa 20 km päähän, syntyy lisäkustannusta oppilasta kohden 3.600 euroa vuodessa, jos taksi ottaa vain verottoman kilometrikorvauksen määrän per oppilas (200 x 40 x 0,45). Mahtaako noin halpoja takseja ollakaan? Jos oppilas on ennestään kuljetusoppilas, matka todennäköisesti kuitnekin pitenee helposti tuon 20 km.
Jos keskimääräinen oppilaskohtainen kustannus Jokivarressa on 6.400 euroa/vuosi, ja vaikka Partalassa 5.500 euroa/vuosi (näin se karkeati menee) niin Partalan lakkautuksen jälkeen tämä Partalasta tuotu oppilas maksaa Jokivarteen tuotuna 3.600 euroa vuodessa aikaisempaa enemmän. Vaikka tämä laskelma on pelkkä arvio, ei se kovin paljon metsässä voine olla. Missä on säästö?
Säästöä voi saada aikaan vain se, että kuljetuksista ei synny lisäkuluja, ja sen lisäksi vastaanottavassa koulussa samat opettajat opettavat entistä suurepia oppilasryhmiä, mikä taas on palvelun heikentämistä ja säästämistä lasten kustannuksella.
Tämä on päinvänselvä asia ihan ilman tämän enempiä tutkimuksiakin, ettei säästöä VOI syntyä muulla tavalla, se on matematiikan lakien vastaista, mutta kun se ei Kilpeläisen eikä Mattilan kalloon mene vaikka minkälaiset laskelmat lyödään eteen.
Jos systeemissä on niin paljon löysää, että 14 - 15 miljoonan hankkeesta voidaan ottaa 800 000 euroa ulos noin vain, ja sen jälkeenkin oletetaan vielä voittoa tulevan, ei ole mikään yllätys, että kustannukset nousee.
että sästöjä haetaam,nythän on poliitinen oikea aika jolloin voidaan siirtää hallitusti meidän yhteinen omaisuus määrättyjen rahastojen ja yleishyödyllisten tahojen hallintaan jotka sitten voi tietenkin kun on ensin kunnallisesti päätetty ja ...............................
Minä laittaisin kuitenkin lähinnä vesoja ja paseja hyödyttävän tahon "yleishyödyllisyyden" lainausmerkkeihin...
Kun täällä osataan esittää näin hienoa kritiikkiä, niin varmaan osaatte kertoa myös sen vaihtoehdon kuinka Jämsän sairaala kyettäisiin säilyttämään ja palveluja parantamaan ilman yhtiöittämistä. Jään odottamaan suurella mielenkiinnolla.
Ilman yhtiöittämistä? Siitä ei ollut ollenkaan kysymys. Eiköhän kuitenkin pidetä puurot yhdessä ja vellit toisessa kupissa. Etteivät mene sekaisin.
Täällä on puurot ja vellit sekaisin ihan joka ketjussa. Ja monneen kertaan.
sairaalan olemassa olevaa organisaatiota kehitämään sairaalaa,ylempänä kyseltiin vaihtoehtoja.
Niin että onks se mahdoton ajatus että ne jotka on siellä meillä TÖISSÄ tekisivät sitä työtä mihin heidät on palkattu,vai tarvitaanko siihen capmanin rahoja erikseen että samat henkilöt pystyvät kehittämään parempaa sairaalaa,itse ainakin toivoisin että puhelimella pääsisi ajan varaamaan vaikka vakuutus tapahtumissa.
Kyllä onnistumis prosentti tänä päivänä on aika huono paikallisessa sairaalassa,itse kyllä en uskalla sinne mennä jos kipeäksi tulisin.
paskaa, kyllä meillä on pääsääntöisesti erinomainen palvelu sairaalassa, ihmettelen tämmöisiä onnistumisprosenttiheittoja, jotka ei voi perustua mihinkään! Ei edes sairaala itse tee tämmöisiä tilastoja, niin mistä sinä sen väännät?!
Sairaalan/Terveyskeskuksen lääkäreiden toiminta on ollut viimevuosina heikkotasoista joka saattaa johtua sielläkin olevista säästötoimista.
Jos potilaita hoidetaan keliagiapotilaina yli vuodenkin vaikka laboratoriokokeet ei siihen viittaa ja sitten kun hätä potilaalla kasvaa niin lääkärit sitten vasta ohjaavat jatkotutkimuksiin. Jatkotutkimuksissa todetaan vaikea vatsasyöpä.
On luonnollista ettei tällaiset henkilöt voi tämän jälkeen toimintaa kehua.
Vastaavia esimerkkitapauksia on varmaan hyvin paljon erilaisista sairauksista.
Kun sairaala- ja terveyskeskustoiminnat siirtyvät yksityisille nousee lääkäreiden kyky- ja halu nykyistä paremmalle tasolle. Olen varma, että kustannukset nousevat mutta tosi sairaat henkilöt tulevat muutosta kiittämään.
Kun tietää miten suuria ongelmia sairauksien toteamisessa on ollut niin tekee pahaa kun joku sanoo tätä tosiasiaa paskanjauhamiseksi. Ei mitään vastuuntuntoa sairaista lähiomaisista.
Vaikka itse en ole sairaaloissa joutunut paljon käymään, tiedän Jämsän sairaalasta viime vuosilta monta syöpätapausta, joita on hoidettu aluksi muina sairauksina. Monissa on kuvaan kuulunut, että potilaan mielenterveyttä on alettu epäillä, ennen kuin lopulta on laitettu jatkotutkimuksiin ja todellinen sairaus todettu. Valitettavasti useammassakin tietämässäni tapauksessa myös liian myöhään. Toivottavasti tutkimuksen taso paranee yksityistämisen myötä.
Vaikka diagnostiikka täällä kusisikin, syöpäsairaan hoito (jolla sairaat parannetaan) on kiinni sairaanhoitopiiristä. Eikä hoidon taso Keski-Suomessa ole se kaikkein korkein.
Oma kokemukseni on ollut tuolta vähän pohjoisemmasta, mutta K-S:n kunnasta se , että sielläkin syövän diagnoosi on ollut tuurikauppaa. Vahingossa löytyi serkultakin.
Serkkupoika meni kuolemaan, kun joutui jonottamaan tutkimuksiin, eikä kaikkea tarjolla olevaa lääkitystä edes annettu. Suosittelen pyytämään toisen mielipiteen hoitotoimenpiteistä eri shp:n alueelta. Saattaa hoitokin tehostua, kun syntyy painetta. Niin olen kuullut käyneen.
Talouselämä lehti.
Lastensuojelusta tuli kasvubisnestä
Jyrki Alkio
Yksityisiä terveyspalveluja tarjoava Mehiläinen ostaa itselleen uusia asiakkaita ja uutta osaamista. Mehiläinen kasvattaa julkisrahoitteisista palveluista uutta bisnestä lääkärikeskusten, sairaaloiden ja työterveyshuollon rinnalle.
Ensimmäisenä Mehiläinen iski lapsia ja nuoria, mielenterveyspotilaita sekä vanhuksia hoitavaan Leivoyhtiöt-ketjuun.
Leivoyhtiöt on Mehiläisen kuntapalveluista vastaavan Teemu Annalan mukaan ainutlaatuinen kokonaisuus, sillä ketju on osannut yhdistää lastensuojelun ja -psykiatrian. Kunnat ja julkinen sektori ovat yrittäneet samaa vuosikausia.
Annalan tehtävä on kasvattaa lastensuojelusta ja muista julkisrahoitteisista palveluista Mehiläiselle merkittävää liiketoimintaa.
Mehiläinen on jo avannut vanhusten hoivayksiköt Espoossa ja Turussa. Se myös voitti viime vuonna kilvan terveyskeskuksen ja kotihoidon palvelujen ulkoistuksesta Karjaalla. Lisäksi yhtiö etsii aktiivisesti uusia ostokohteita.
Mehiläinen itse siirtyi keväällä 2006 ulkomaiseen omistukseen, kun Capman ja Sitra myivät yhtiön ruotsalaiselle H-Care Holdingille. Ambeaksi nimensä muuttaneen yhtiön omistavat brittiläinen pääomasijoitusyhtiö 3i ja Singaporen valtion sijoitusyhtiö GIC.
Mehiläinen tavoittelee sekä lastensuojelusta, vanhusten hoivapalveluista, mielenterveyskuntoutuksesta että perusterveydenhuollon ulkoistuksista kustakin kymmenien miljoonien bisnestä. Jos tavoite toteutuu, julkisrahoitteiset palvelut lähes kaksinkertaistavat yhtiön liikevaihdon, jota viime vuonna syntyi 136 miljoonaa euroa.
Sarjayrittäjä osaa työnsä
Leivoyhtiöille liikevaihtoa kertyi viime vuonna 8,7 miljoonaa euroa. Tämän vuoden odotus on 15 miljoonaa.
Leivoyhtiöt on yksittäisistä palveluyksiköistä koottu ketju, jonka taustalta löytyy terveysalan sarjayrittäjä Kari Niemi, 49. Perheineen Niemi omisti kokonaisuudesta 35 prosenttia.
Osto kiinnosti myös venäläissijoittajaa
Reilun 20 vuoden yrittäjäuransa aikana Niemi on myynyt toistakymmentä yhtiötä. Sarjayrittäjä oli muun muassa perustamassa yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavaa Mikevaa.
Nopeasti kasvavilla Leivoyhtiöillä on kymmenen yksikköä eri puolilla Suomea. Tämän vuoden aikana ketjuun tulee viisi uutta yksikköä, joista yksi, Suomen ensimmäinen yksityinen lastenpsykiatrinen sairaala, avautuu toukokuussa Hyvinkäällä.
”Usein mielletään, että tämä on puhdasta bisnestä. Jos niin ajattelee, on väärällä alalla”, Niemi sanoo. ”Ensisijaisesti me palvelemme asiakkaita.”
Aiheesta aiemmin
Raha ryntää vanhuksen luo
17.2.2009
Terveydenhoidon pelastajat ovat liian pieniä
19.9.2008
A Company lähti lastensuojeluun
19.6.2003
Mehiläinen neuvotteli Leivoyhtiöiden ostosta yhdeksän kuukautta. Muita kiinnostuneita olivat Niemen mukaan muun muassa Mikeva, Mainio Vire eli entinen Medivire Hoiva, Diakonissalaitoksen Hoiva sekä joukko pääomasijoittajia. Leivoyhtiöt kiinnostivat jopa yhtä venäläistä pääomasijoittajaa.
Ostajat piirittivätkin hoiva-alan yrityksiä todennäköisesti samalla tavalla kuin lääkärikeskuksia vielä joku vuosi sitten. Suomessa on satoja pieniä alan yrityksiä, joten järjesteltävää riittää.
**************************
Päivän kuumat keskusteluaiheet netissä. Googlaa.
> lastensuojelu bisnes < , > lastenkoti bisnes < , > huostaanotto bisnes < , > > kaisa ruokamo blogi < , > yksinhuoltaja äidin blogi päivi lipponen blogi
kuuntelin tänään. Useat kunnat pyrkivät systemaattisesti eroon reppulääkäreistä mm. JKL, ja ihan oikein, että lääkärille suoraan maksetaan sitten vaikka kunnolla reilummin, kuin joihinkin (kohta monikansallisiin) veroja kiertäviin lekurifirmoihin. Jää palkkaveroeurot palveluihin. Jotenkin aistin, tuo "henki" näyttäisi olevan kääntymässä kunnallisiin kunnolla palkattuihin, kilpailukykysiin kokeneisiin terveyskeskuslääkäreiden suuntaan ja useammin olen kuullut sekä lukenut sen tuovan selkeitä säästöjä, verrattuna noihin reppufirmojen kandeihin jotka passitavat lähetteillä potilaita (niinkuin täällä Jämsässäkin) helposti kalliiseen erikoissairaanhoitoon, kun oma kokematon lääkärin sormi menee suuhun?
On toimialoja ja toimialoja. Jotkut sopivat hoidettaviksi yksityisen busineksen voimin, jotkut kertakaikkiaan eivät.
Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia kansalaistensa terveydestä ja turvallisuudesta. Jos nämä perustehtävät yksityistetään ja annetaan kenttä vapaasti businessmiesten temmellettäviksi, ollaan ennen pitkää korvia myöten kusessa.
Sitten on myöhäistä rypistellä, kun suomalaisten asiat päätetään pääkonttorissa toisella puolen maapalloa, ilman että meillä on niihin vähäisintäkään sananvaltaa.