Nopealla selaamisella en huomannut tästä aiheesta keskustelua. Eli miten päädyitte rotuunne? Mikä oli se ratkaiseva syy valintaanne ja oliko valinta vaikeaa?
Mielenkiinnosta vielä kysäisen, mitä harrastatte koiranne/koirienne kanssa? Mihin tarkoitukseen alunperin koiranne otitte (seurakoira, harrastuksiin, metsästykseen..)?
Mistä haitte koiranne ja mitä siitä maksoitte?
Minä olen vasta valitsemassa itselleni rotua ja itselleni tärkeimpänä kriteerinä on terveys (fyysinen sekä henkinen). Tässä itselläni suurin ongelma, miellyttäviä rotuja on maailma pullollaan, mutta monien rotujen terveystilanne ei näytä mitenkään kehuttavalta. Sitten on tietysti omat unelmarodut, joita en halua ensikertalaisena ottaa, kun eivät ole välttämättä sieltä helpoimmasta päästä (eivätkä välttämättä terveimmästä).
Haen itselleni koiraa seuraksi ja lenkkikaveriksi. Toko kiinnostaa samoin agility, mutta en tiedä harrastaisinko oikeasti mitään. Tässäkin on sitten ne omat ongelmat (vai onko se ongelma vain oman pään sisällä, en tiedä :D). Monet koirat miellyttävät, mutta riittääkö sille sitten ihan vaan lenkkeily ja kotitokoilu on eri asia.
Mutta nyt sana teille! :)
Mielenkiinnosta vielä kysäisen, mitä harrastatte koiranne/koirienne kanssa? Mihin tarkoitukseen alunperin koiranne otitte (seurakoira, harrastuksiin, metsästykseen..)?
Mistä haitte koiranne ja mitä siitä maksoitte?
Minä olen vasta valitsemassa itselleni rotua ja itselleni tärkeimpänä kriteerinä on terveys (fyysinen sekä henkinen). Tässä itselläni suurin ongelma, miellyttäviä rotuja on maailma pullollaan, mutta monien rotujen terveystilanne ei näytä mitenkään kehuttavalta. Sitten on tietysti omat unelmarodut, joita en halua ensikertalaisena ottaa, kun eivät ole välttämättä sieltä helpoimmasta päästä (eivätkä välttämättä terveimmästä).
Haen itselleni koiraa seuraksi ja lenkkikaveriksi. Toko kiinnostaa samoin agility, mutta en tiedä harrastaisinko oikeasti mitään. Tässäkin on sitten ne omat ongelmat (vai onko se ongelma vain oman pään sisällä, en tiedä :D). Monet koirat miellyttävät, mutta riittääkö sille sitten ihan vaan lenkkeily ja kotitokoilu on eri asia.
Mutta nyt sana teille! :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
amerikanakita.
Ensin kiinnitin huomiota ulkonäköön. Viehätyin sen liioittelemattomaan ulkonäköön ja kokoon. Turkkikin oli juuri minulle sopiva. Ei mikään ns. turkkirotu, mutta ei myöskään tarvitse pukea talvisin.
Luonnekin oli sopiva. Halusin koiran, jota ei tarvitse aktivoida harva se päivä. Sen pää kestää olla ihan tavis kotikoira ilman mitään tokoilua, agilityä tms. Tässä vaiheessa sanon, että tietysti perustottelevaisuus pitää koiralle opettaa.
Miellyttämisenhalu on yksilökohtaista. Koira ei toimi niin sanotusti sormia napsauttamalla. Tämän kanssa täytyy olla päättäväinen, looginen, mutta silti koiraa kunnioittava asenne ja rakkautta rajattomasti. Koiran temppuiluihin ei pidä lähteä mukaan. Paras keino on jättää sen temppuilut huomioitta. Se pian tajuaa, että siitä ei ole mitään hyötyä.
Rotu on laumaa rakastava ja melko pehmeä luonteeltaan. Kovin ottein ja voimaa käyttäen tätä rotua ei kasvateta. Tällä rodulla on taistelukoiratausta melko vahvasti vielä perimässään. Paras rangaistus on laumasta erottaminen, jos rangaistukseen asti joutuu lähtemään. Koira on herkkä luonteeltaan, vaikka ego olisikin pilvissä.
Ehkä miinus puolena voisi mainita vieraskoira-agressiivisuuden. Itse olen asennoitunut niin, että ei meille ole väliä, vaikka meillä ei niitä koirakavereita ole. Ei ole välttis tarpeellista. Toki ohikulkevat koirat tulee sietää, mutta iholle tulevia koiria am.akita ei tule sietämään. Siihen ei mitkään koulutukset pysty.
Rotu mielletään vaikeaksi. Mielestäni tämän on ihan ihmisestä kiinni. Joillekin kun am.akita sopii ensimmäiseksi koiraksi, mutta joillekin ei taas ikinä.
Am.akita osaa ajatella itsekin. Se ei todellakaan hyppää kaivoon, jos sä sen käsket sinne. Saat vaan halveksivia katseita "Hyppää ite"-tyyliin.
Minä olen monet kerrat saanut nauraa maha kippurassa, kun koira ei nyt ihan välttis haluaisi totella. Ne temppuilut ja "kiemurtelemiset" ovat hauskoja. Se on uskomatonta mitä ne voi keksiä.
On vaikea kirjoittaa lyhyesti, mutta pintaa raapaisemalla kerrottuna am.akita on pitkälti tuollainen.
tästä oli aiemmin kyselyä..ja vastauksiakin paljon..mut vastaan nyt sitten vielä oman valintani kautta :)
eli hankin foxin karkkarin..syyt oli selkeät näppärä koko ja suht rohkea sopeutuva luonne menee busseissa kun en omaa autoa. Sen kanssa voi harrastaa melkein mitä vaan itse tokoilen ihan omaksi iloksemme emme kilpaile mutta rodun harrastajissa on niitäkin. Hyvä avoin sosiaalinen luonne (hyvin ohjattuna) eli menee kivasti muidenkin koirien kanssa joka on tarpeen koska tutuilla koiria myös ja olen sosiaalinen luonne eli kohtaamme paljon koiria koirapuistoissakin.
pidän ulkonäöstä; kaunis katsella ja luonteen osallistuvaisuudesta ja uteliaisuudesta..nenä joka paikassa missä touhutaan ja tykkää lenkkeillä eli energinen. Aina valmis kuin sotapoika. :)
turkki kiva kun ei päästä karvaa..ainakaan kovin paljon.
voi pitää vapaanakin eli ei niin hallitseva metsästysvietti että jättäisi jos komennan. Tosin uteliaisuus ja tavat kun ottaa niin mokoma käy kyllä naapurissa kahvipullalla ja mökillä ollessa pakko mennä katsomaan naapurin koiraa..grr eli aivan satavarma ei ole tuttujensa lähellä vaikka maalla pysyy pihassa vapaana vahtimatta ;)
haittapuolia on noi samat ihastuttavat piirteet..kun tuut väsyneenä kotiin niin sotapoikamme on valmiina seikkailemaan jaksoit tai et.. poing poing mennääks jo ;)