Ottakaapa ao. asiat huomioon, kun mietitte, kuinka voidaan arvioida terveysvaaraa asunnossa ja muissa tiloissa. Selvittäkää testaajalta perusteluita, kuinka heidän testissään nämä asiat on huomioituna. Pyytäkää myös tieteellistä faktaa.
Biologisten ja kemiallisten altisteiden terveysvaaran arvioinnissa on oltava seuraavat asiat kunnossa:
1. Näytteenotto (mitä, mistä, milloin, miten)
2. Näytteen vaarallisuus (mittaaminen ja arviointi)
3. Altistuminen (mittaaminen ja arviointi)
Jos jokin näistä asioista ei ole kunnossa, on terveysvaaran arviointi yhtä tyhjän kanssa.
Esimerkkejä ja lisäselvitystä:
1. Näytteenotto
Jos näyte otetaan naapurista, ei se korreloi sinun terveytesi kanssa. (mistä)
Jos mitataan hiilidioksidia, niin sillä ei ole merkitystä, jos häkä tappoi. (mitä)
Jos altisteet aiheuttavat ongelmia aamulla, mitatkaa aamulla. (milloin)
Lapiolla ei saa kiinni pienhiukkasia kovin helposti. (miten)
2. Näytteen vaarallisuus
Jos näyte ei ole vaarallinen, miksi mitata. Jos näyte ei ole vaarallinen, ei se voi myöskään sairastuttaa (pl. ääritapaukset). Kuinka testisi ottaa huomioon vaarallisuuden. Solutestit ovat yksi tapa, mutta solutesteillä on hirmuisia eroja. Ihmiskokeet ovat nykyään yleisesti, mutta hallitsemattomasti käytetty tapa. Ihmiskokeiden dokumentointi on puutteellista, joka estää tai haittaa tulosten käyttöä. Ihmiskokeiden virallinen termi on "verrataan vallitsevaan tilanteeseen".
3. Altistuminen
Kemiallisten ja biologisten aseiden kehittelyssä on havaittu, että 1/100 - 1/1000 altiasteen määrästä riittää kehkojen kautta saatuna samaan vaikutukseen kuin ihon tai ruuansulatuskanaviston kautta saatuna. Eli voisi huomioida mahdollisen keuhkoaltistuksen, vaikka ongelma olisi neurologinen.
Tässäpä on asiallisille keskusteluille pohjaa. Huomioikaa em. asiat, kun ideoitta uusia, halvempia ja täydellisiä testejä. Ideointia ja kilpailua tarvitaan. Markkinoilla on tietääkseni yksi ainoa testi, joka edes yrittää vastata kaikkiin em. asioihin. Sekään ei ole täydellinen ja tieteellisiä tuloksia odotellaan kuumeisesti julkaistavaksi.
Sisäilmastoseminaari on keskiviikkona 17.3. klo 8:30 alkaen. Jos et ole ilmoittautunut, sisään kyllä pääsee, mutta materiaalia ei saa. Lisätietoja ao. linkistä:
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/sisailmastoseminaarit/sisailmastoseminaari_2010/
Biologisten ja kemiallisten altisteiden terveysvaaran arvioinnissa on oltava seuraavat asiat kunnossa:
1. Näytteenotto (mitä, mistä, milloin, miten)
2. Näytteen vaarallisuus (mittaaminen ja arviointi)
3. Altistuminen (mittaaminen ja arviointi)
Jos jokin näistä asioista ei ole kunnossa, on terveysvaaran arviointi yhtä tyhjän kanssa.
Esimerkkejä ja lisäselvitystä:
1. Näytteenotto
Jos näyte otetaan naapurista, ei se korreloi sinun terveytesi kanssa. (mistä)
Jos mitataan hiilidioksidia, niin sillä ei ole merkitystä, jos häkä tappoi. (mitä)
Jos altisteet aiheuttavat ongelmia aamulla, mitatkaa aamulla. (milloin)
Lapiolla ei saa kiinni pienhiukkasia kovin helposti. (miten)
2. Näytteen vaarallisuus
Jos näyte ei ole vaarallinen, miksi mitata. Jos näyte ei ole vaarallinen, ei se voi myöskään sairastuttaa (pl. ääritapaukset). Kuinka testisi ottaa huomioon vaarallisuuden. Solutestit ovat yksi tapa, mutta solutesteillä on hirmuisia eroja. Ihmiskokeet ovat nykyään yleisesti, mutta hallitsemattomasti käytetty tapa. Ihmiskokeiden dokumentointi on puutteellista, joka estää tai haittaa tulosten käyttöä. Ihmiskokeiden virallinen termi on "verrataan vallitsevaan tilanteeseen".
3. Altistuminen
Kemiallisten ja biologisten aseiden kehittelyssä on havaittu, että 1/100 - 1/1000 altiasteen määrästä riittää kehkojen kautta saatuna samaan vaikutukseen kuin ihon tai ruuansulatuskanaviston kautta saatuna. Eli voisi huomioida mahdollisen keuhkoaltistuksen, vaikka ongelma olisi neurologinen.
Tässäpä on asiallisille keskusteluille pohjaa. Huomioikaa em. asiat, kun ideoitta uusia, halvempia ja täydellisiä testejä. Ideointia ja kilpailua tarvitaan. Markkinoilla on tietääkseni yksi ainoa testi, joka edes yrittää vastata kaikkiin em. asioihin. Sekään ei ole täydellinen ja tieteellisiä tuloksia odotellaan kuumeisesti julkaistavaksi.
Sisäilmastoseminaari on keskiviikkona 17.3. klo 8:30 alkaen. Jos et ole ilmoittautunut, sisään kyllä pääsee, mutta materiaalia ei saa. Lisätietoja ao. linkistä:
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/sisailmastoseminaarit/sisailmastoseminaari_2010/
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kiitos asiallisuudessa pysyvästä viestistä. Voisikin tulla pyörähtämään siellä.
Kylläpä kyllä, monenlaista testiä ja tutkimusta on tarjolla samoin niiden tekijöitäkin.Mistä maallikko voi olla varma mikä olisi parhain testi tai tutkimus oman ongelman selvittämiseksi.On mm tuo biofactonkin testi
"UUTUUS kotipikatestit, kun haluat selvittää hengitysilmassa olevien homeitiöiden määrän itse. Helpompaa tapaa lähteä liikkeelle sisäilmatutkimuksissa ei ole! Näytteenotto vie aikaa 2 tuntia ja pikatestin tulos valmistuu 1-5 vrk. Tuotteen mukana selkeät ja helpot näytteenotto-ohjeet. Tuote saapuu postilaatikkoosi ja voit tehdä / tulkita näytteen itse."
Tuo ihmetyttää,voit tulkita näytteen itse??? Kuinka maallikko voisikaan tehdä luotettavan näytteenoton ja vielä luotettavasti tulkita sitä?? Ei ymmärrä alkuunkaan.
Kerrankin saa käyttää maalaisjärkeä...