syy? Kun on ns. ulkoistettu näitä palvelun tarjonnat niin on olemassa nykyään kunnan sosiaalipalveluja ja sekä myös yksityis sosiaalipalveluja.
"Yksityisten sosiaalipalvelutoimintayksiköiden määrä on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 toimintayksiköitä oli vajaa 2 700 ja vuonna 2004 lähes 3 300, kun niitä nyt on jo lähes 4 100."
Yksityiset sosiaalipalvelut 2008
Yksityisiä sosiaalipalvelutoimintayksiköitä oli 4 064 vuonna 2008. Yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa on palvelutalot ja ryhmäkodit, joka vuonna 2008 oli pääpalveluna yli kolmasosalla toimintayksiköistä (1 470 toimintayksikköä). Toiseksi eniten oli lasten päivähoidon tarjoajia (667). Seuraavaksi yleisimpiä toimialoja olivat kotipalvelut (645 toimintayksikköä) ja lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito (607 toimintayksikköä). Lisäksi yksityiset palveluntuottajat tuottavat muun muassa päihdehuollon palveluja, työ- ja päivätoimintaa, ensi- ja turvakotitoimintaa sekä ikääntyneiden ja vammaisten laitoshoitoa.
Toimintayksiköiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 155:llä (4 %). Toimintayksiköitä on tullut eniten lisää palveluasumiseen, lasten ja nuorten laitos- ja perhehoitoon sekä kotipalveluihin. Yksityisten sosiaalipalvelutoimintayksiköiden määrä on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 toimintayksiköitä oli vajaa 2 700 ja vuonna 2004 lähes 3 300, kun niitä nyt on jo lähes 4 100.
http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Sosiaalipalvelut/yksityisetsosiaalipalvelut.htm
Yksityisiä terveyspalveluja ostavat puolestaan eniten kotitaloudet, työnantajat ja Kela. Myös Valtiokonttori, työeläkelaitokset ja vakuutusyhtiöt ostavat näitä palveluja. Samoin kunnat ja kuntayhtymät ostavat yksityisiä terveyspalveluja, mutta suhteessa huomattavasti vähemmän kuin sosiaalipalveluja.
Kunnat rahoittavat yksityisiltä ostamat palvelut (kuten itse tuottamansa ja toisilta julkisilta palveluntuottajilta ostamansa palvelutkin) verotuloilla, valtionosuuksilla ja asiakasmaksuilla.
Lisäksi on olemassa tukia ja avustuksia yksityisten palveluntuottajien toimintaan, investointeihin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Avustuksia myöntävät mm. Raha-automaattiyhdistys, kunnat ja TE-keskukset.
http://info.stakes.fi/yksityinenpalvelutuotanto/FI/rahoitus/index.htm
"Yksityisten sosiaalipalvelutoimintayksiköiden määrä on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 toimintayksiköitä oli vajaa 2 700 ja vuonna 2004 lähes 3 300, kun niitä nyt on jo lähes 4 100."
Yksityiset sosiaalipalvelut 2008
Yksityisiä sosiaalipalvelutoimintayksiköitä oli 4 064 vuonna 2008. Yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa on palvelutalot ja ryhmäkodit, joka vuonna 2008 oli pääpalveluna yli kolmasosalla toimintayksiköistä (1 470 toimintayksikköä). Toiseksi eniten oli lasten päivähoidon tarjoajia (667). Seuraavaksi yleisimpiä toimialoja olivat kotipalvelut (645 toimintayksikköä) ja lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito (607 toimintayksikköä). Lisäksi yksityiset palveluntuottajat tuottavat muun muassa päihdehuollon palveluja, työ- ja päivätoimintaa, ensi- ja turvakotitoimintaa sekä ikääntyneiden ja vammaisten laitoshoitoa.
Toimintayksiköiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 155:llä (4 %). Toimintayksiköitä on tullut eniten lisää palveluasumiseen, lasten ja nuorten laitos- ja perhehoitoon sekä kotipalveluihin. Yksityisten sosiaalipalvelutoimintayksiköiden määrä on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 toimintayksiköitä oli vajaa 2 700 ja vuonna 2004 lähes 3 300, kun niitä nyt on jo lähes 4 100.
http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Sosiaalipalvelut/yksityisetsosiaalipalvelut.htm
Yksityisiä terveyspalveluja ostavat puolestaan eniten kotitaloudet, työnantajat ja Kela. Myös Valtiokonttori, työeläkelaitokset ja vakuutusyhtiöt ostavat näitä palveluja. Samoin kunnat ja kuntayhtymät ostavat yksityisiä terveyspalveluja, mutta suhteessa huomattavasti vähemmän kuin sosiaalipalveluja.
Kunnat rahoittavat yksityisiltä ostamat palvelut (kuten itse tuottamansa ja toisilta julkisilta palveluntuottajilta ostamansa palvelutkin) verotuloilla, valtionosuuksilla ja asiakasmaksuilla.
Lisäksi on olemassa tukia ja avustuksia yksityisten palveluntuottajien toimintaan, investointeihin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Avustuksia myöntävät mm. Raha-automaattiyhdistys, kunnat ja TE-keskukset.
http://info.stakes.fi/yksityinenpalvelutuotanto/FI/rahoitus/index.htm
Vastaukset 9
Vanhimmat
LUJA RY
Suomalainen lastensuojelu ja lastensuojelun parissa toimivat henkilöt tarvitsevat omaa järjestöä . Suurissa linjakysymyksissä ja pienissä käytännön asioissa lastensuojelualan ammattilaisia tulee kuulla ja heidän mielipiteilleen tulee antaa niille kuuluva arvo.
Lainsäädäntöhankkeet, perhekotien kilpailuttaminen ja monet käytännön hankkeet ovat tähän asti tapahtuneet ilman asianmukaista edunvalvontaa. Tämä aika on ohi. Tuki ja turva löytyy nyt omasta järjestöstä; LUJAsta.
Perhekotien ja lastensuojelulaitosten lisäksi LUJA ry on avoin kaikille lastensuojelusta kiinnostuneille ihmisille ja yhteisöille. Yhdessä olemme voimakkaita.
LUJA RY:n TAUSTAA
Viime vuodet ovat tarjonneet suomalaiselle yhteiskunnalle paljon aineellista hyvinvointia, jonka pohjana on toimiva koulutus ja nuorten sijoittuminen yhteiskuntaan. Hyvinvointiyhteiskunnassa toiset ovat kuitenkin jäämässä vähemmälle ja eivätkä he pysty selviytymään omin avuin. Heikoimmassa asemassa tällä hetkellä ovat lapset ja nuoret. On syytä miettiä, kuka hoitaa ja kasvattaa, jos isä tai äiti ei kykene tähän tehtävään. Lastensuojelutyöllä on tärkeä ja merkittävä rooli.
Perhekotikenttä on tällä hetkellä kirjava ja lastensuojelun alalla on hyvin monenlaisia toimijoita. Perhekotityö on raskainta lastensuojelutyötä. Vastuullisesti hoidetun perhekotityön motiivina voi olla vain ja ainoastaan pyyteetön halu tehdä lastensuojelu- ja kasvatustyötä. Valitettavasti tällainen perhekotitoiminnan perusajatus ei ole enää kaikille alalla toimiville ja sinne pyrkiville selvää, vaan koko perhekotityö on saanut ikävän leiman rahastamisesta.
Perhekotityön kehittäminen vaatii erilaisia toimijoita. Valtiovalta pyrkii ohjaamaan toimialuetta lainsäädännön kautta ja sijoittajakunnat tekevät päätöksensä omien periaatteidensa perusteella. Ikävä kyllä monessa kunnassa täällä hetkellä ainoastaan raha sanelee lasten ja nuorten sijoituspaikan, ei hoidon ja kasvatuksen laatu. Kilpailuttaminen on päivän sana.
Lujaa perustamassa 30.1.2004 Lamujärvellä
Tarpeesta tehdä hyvää ja saada hyvää aikaan. Tarpeesta auttaa pienimpiä, niitä jotka eniten apua tarvitsevat. Lapset ja nuoret, siinä on tulevaisuutemme. Näistä aineksista syntyi Luja; Yksityisten Perhekotien ja Lastensuojelulaitosten yhdistys.
Kaikki ei alkanut perustamisesta. Ajatus ja tarve oli kypsynyt pitkän aikaa. Yhteiskunnan kasvava hätä, huostaanottojen lisääntyminen ja lieveilmiöt, pahimpana perhekotien ja lastensuojelutyön muuttuminen tavaksi tehdä rahaa, saivat aikaan keskustelua ja syviä ajatuksia. Mitä hyvää voisimme tehdä ja miten epätervettä kehitystä voitaisiin estää.
Myös perhekotien turvallisuuteen liittyvät asiat, perhekotiyrittäjien ja perhekotityöntekijöiden jaksamiseen kuuluvat kysymykset ovat olleet asioita, joihin ei ole paljon aiemmin kiinnitetty huomiota. Perhekoti-ihmiset ovat myös jääneet pääsääntöisesti julkisen kiitoksen ulkopuolelle. Heitä on mahdollisesti huomioitu ansioituneina yrittäjinä, mutta ei arvostettuina lastensuojelualan ammattilaisina.
Tammikuun 30. päivänä 2004 joukko asiasta kiinnostuneita ja pääasian osalta samanhenkisiä ihmisiä kokoontui Ojantakasen perhekodin mökille Lamujärvelle. Ilmassa oli odotuksen, suuren sellaisen tuntua. Historiallisessa tilaisuudessa Lujaa olivat perustamassa Kari ja Terttu Röntynen, Erkki ja Leena Väisänen, Juha ja Sirpa Ronkainen, Tapio ja Auli Siekkinen, Juhani Kaimio, Kari Eriksson, Jaana Korva, Sirpa Kansanaho, Jori R. Rissanen ja Lujan tuleva puheenjohtaja Tuomo Vilppola. Paikalla olleet perustajat olivat saaneet kukin taholtaan evästystä ja hyviä neuvoja siitä, millaiseksi tuleva yhdistys tulisi muodostaa.
Keskustelua käytiin alustavien sääntöjen perusteella, välillä kiivaastikin. Vaikka ydinajatus oli selvä, säännöt ja perusasiat käytiin tarkasti läpi. Lastensuojelun ja nuorisotyön välillä käytiin ehkä kiivain kamppailu. Loppujen lopuksi päädyttiin siihen, että lastensuojelutyö laajassa merkityksessä pitää sisällään paljon ja antaa mahdollisuuksia monenlaiseen auttamiseen.
Perhekotien kaikkinaisen hyvinvoinnin parantaminen, suomalaisen lastensuojelutyön edistäminen kaikilla eri alueilla, lastensuojelun toimijoiden yhteistyön kehittäminen ja lasten ja nuorten edun ajaminen olivat kokouksessa esille nousseita pääaiheita. Tärkeitä ja painavia asioita kaikki.
Illan vanhetessa yksimielisyys oli saavutettu. Yhdistys, sen perusteet ja esitys säännöiksi olivat valmiit. Siirryimme nauttimaan retki-illallista pihalla olevaan kotaan. Pakkasen paukkuessa ja revontulten valossa sai alkunsa Luja, Lamujärvellä 30.1.2004.
Tämä kaikki on jo historiaa. Säännöt on hyväksytty virallisesti ja Luja on rekisteröity. Lujan perusajatukset ovat saaneet kannatusta ja Luja paljon uusia jäseniä. Suomalainen lastensuojelutyö on saanut oman etujärjestönsä.
http://www.luja.org/
"Perhekotityön kehittäminen vaatii erilaisia toimijoita. Valtiovalta pyrkii ohjaamaan toimialuetta lainsäädännön kautta ja sijoittajakunnat tekevät päätöksensä omien periaatteidensa perusteella. Ikävä kyllä monessa kunnassa täällä hetkellä ainoastaan raha sanelee lasten ja nuorten sijoituspaikan, ei hoidon ja kasvatuksen laatu. Kilpailuttaminen on päivän sana."
"Kaikki ei alkanut perustamisesta. Ajatus ja tarve oli kypsynyt pitkän aikaa. Yhteiskunnan kasvava hätä, huostaanottojen lisääntyminen ja lieveilmiöt, pahimpana perhekotien ja lastensuojelutyön muuttuminen tavaksi tehdä rahaa, saivat aikaan keskustelua ja syviä ajatuksia. Mitä hyvää voisimme tehdä ja miten epätervettä kehitystä voitaisiin estää."
Vaikka onhan tuo tiedetty.
"Ikävä kyllä monessa kunnassa täällä hetkellä ainoastaan raha sanelee lasten ja nuorten sijoituspaikan, ei hoidon ja kasvatuksen laatu. Kilpailuttaminen on päivän sana."
Sitten vielä joku ilkesi varsinkin aiemmin mainostaa täällä jatkuvasti "sijaishuollon hellää huomaa".
Kyllä se hellä huoma monesti tiedetään. Lapsi joutuu käymään terapiassa vuosia huostatraumoista toipuakseen. Eikä silloin ole nimenomaan kyse huonosta kodista, kun rikos lasta kohtaan on tapahtunut lakisääteisten palvelujen puuttumisen takia.
Ls:n alkuperäinen tehtävä on nimenomaan tarjota turvallinen paikka silloin, kun oma koti ei sitä lapselle ole, mitään muita syitä ei huostaanottoihin olisi ikinä pitänyt käyttääkään. Kun heitä lisäksi on sijoitettu kotia huonompiin oloihin, ei koko touhussa ole järjen hiventäkään. Hävetkööt lasten kustannuksella rahastajat, sekä ne tahot, jotka tämän rikollisuuden Suomessa sallivat.
Tuo Terttu Röntynen ainakin näyttää olevan Kiuruveden opetuslautakunnan puheenjohtaja.
-Kytköksiä on takuulla kaikilla, mutta kuka noita alkaa etsiä?!
Himaharju työllistää halvalla paikallisia. Siellä on kasvattajina sähköasentajia,lähihoitajia ja esim. kiinteistönhoitajia. Joo, mutta että kasvattajina. Valvooko Himaharjua kukaan?
Epäilyttävä paikka se vaikuttaa olevan!
Samalla tavalla lienee valvomatta, kuin kaikki muutkin paikat.
Mietin vielä tuota Luja ry:tä ja heidän mottojaan. Ettei vaan ole raha heilläkin mielessä, sillä kuka yrittäjä nyt tunnustautuisi rahan perässä juoksijaksi. Ehkä ovat itse niitä ja rakentavat nyt kulissia. Kulissien rakentaminen on in.
Keskisuomalainen 30.1.2010.
Terveydenhuolto. Eduskunnan Sitra ( Suomen itsenäisyyden rahasto) rahastaa terveydellä.
Sitran johtama terveysrahaston sijioitus Jämsään 40-kertaistui reilussa vuodessa. Sitra omisti Mehiläisestä 15 prosenttia ja teki yhtiön osakkeilla ison tilin
- Sitra ei paljasta maksamiaan palkkioita.
-Sitrasta olisi hyvä käydä avoin keskustelu. Sitran asemamasta Suomen terveydenhuollon ja julkishallinnon kehittäjänä olisi hyvä käydä esuskunnassa perusteellinen keskustelu
Katson, jos löydän linkin uutiseen, liitän ketjuun.
Mitenkä se vanha sanonta kuului,kaan? Ennen maa rapee, kuin h**** häpee.
Olisiko sama päivittenynä . Ennen maa repee,ennekuin politikko häpee?
************
Poimin tuolle edelläolevasta linkisä sivun aiheena Rahoitus ja rahavirrat.
Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa on kolme näkökulmaa.
1. mitkä tahot ostavat palveluja yksityisiltä.
2. miten asiakkkaita tuetaan, kun ne ostavat ykstyisiä palveluja.
3. miten yksityistä palvelutuotantoa tuetaan julkisista varoista.
Lisäksi on olemassa tukia ja avustuksia yksityisten palveluntuottajien toimintaan, investointeihin sekä tutkimuksen kehtitämiseen. Avustuksia myöntävät mm. Raha-automaattiyhdisty, kunnat ja TE keskukset. Kelan tuki on ollut merkittävä.
************
Biovanhemmat foorumilla oli eräänä aiheena Lastensuojelusta tuli kasvubisnes.
Päivän kysymys. Ovatko lapset, nuoret ja perheet "kauppatavaraa tässä eduskunnan ja yksityisten palveluntuottajien bisneksessä"?
Oletteko muuten sattuneet huomaamaan, että useasta keskustelusta löytyy Perhekotien. Sijaiskotien. Poliittisten puolueiden mainoksia.
Poliittiset puolueet ovat tarjoamassa pelveluitaan ja pyytävät ottamaan kanta lapsi ja perhepolitiikkaan.
Olisiko kansalaisten aika herätä todellisuuteen ja vaikuttaa seuraavissa vaaleissa näiden "rikollisjärjestöjen toimintaan. Moni kakku on kaunis päältä, mutta usein silkkoa sisältä".
Linkki Rahoitus ja rahavirrat sivustolle.
Kuvio 4. Yhteenveto rahavirroista yksityisessä sosiaali ja terveydenhuollossa.
http://info.stakes.fi/yksityinenpalvelutuotanto/FI/rahoitus/index.htm
**************
luja ry;n keskustelupalstalle,
Kuka rahastaa terveydellä?
Keskisuomalainen 30.1.2010.
A A 25.6.2008 15:57
Jämsän seudun terveydenhuollossa ei ole mitään moitittavaa, päinvastoin. Kunnallinen terveydenhuoltomme ja Jokilaakson sairaala on seutukuntamme ylpeys. On ainakin ollut. Aluesairaala palvelee hyvin kuntalaisia ja sitä käytetään paljon. Terveydenhuollon suurista menoista puhutaan paljon, mutta tottahan ylityksiä tulee, kun talousarviot on rakennettu niin kuin ovat.
Toiveet entistä paremmasta ja tehokkaammasta terveydenhuollosta Jämsässä ovat toiveajattelua. Nykyiset palvelut ovat jo kustannustehokkaita ja aluesairaalalla on keskeinen rooli kunnallisten terveyspalvelujen tuottamisessa.
Kaupunginjohtaja Tapani Mattila ylistää, että yksityisiä tahoja ei kiinnosta vähemmistöosakkuus. Mattila "sivalsi sanan säilällä Suokasta ja Peltosta" ja totesi, että jos te onnistutte neuvottelemaan paremman sopimuksen, tehkää se. Kaupunginjohtaja ei taida olla vielä selvillä uudesta roolistaan. Hän on johtava neuvotteleva virkamies ja valtuutetut tekevät päätöksiä. Jos valtuutetut neuvottelisivat sopimuksista, mitä varten kaupunkiin on valittu johtaja 7 000-8 000 euron kuukausipalkalla?
Jämsän terveydenhuollon hoitaa tulevaisuudessa joko kunnallinen tai yksityinen taho. Kyse on siitä, rahastetaanko terveydenhuollolla. Sijoitusyhtiöt eivät tee terveydenhuoltoakaan lahjoituksena, vaan ne rahastavat kuntalaisten terveydellä.
Osakeyhtiöt haluavat osake-enemmistön. Se tarkoittaa, että heillä on päätösvalta ja osakkeet voidaan myydä vaikka ulkomaille. Sijoittajille tarjotaan myös optio-oikeuksia ainakin terveysrahaston omistusrakenteen mukaisesti.
On selvää, että vähemmistöosakkaalla on huonot mahdollisuudet turvata aluesairaalan alkuperäinen eli yleishyödyllinen käyttötarkoitus. Se saattaa jäädä kovien bisnespyrkimysten alle.
Toimitilojen muutostyöt ja korjausinvestoinnit tarvitsevat rahaa. Mitenhän ne rahoitetaan, ehkä Jämsän kaupungille maksettavasta vuokrasta.
Sekään ei ole täysin selvää, mitä nykyiselle ja tulevalle henkilökunnalle tapahtuu. Yritys voi käyttää omien tai Jämsän kaupungilta vuokrattavien työntekijöiden lisäksi tarvittaessa myös Pihlajalinna Oy:n työntekijöitä.
Tulipa kova kiire, kun ei maltettu odottaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päätöstä asiasta. Ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksikin on valmistunut. Sen tarkoituksena on madaltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitoja ja edistää alueellisesti niiden yhteistyötä. Ei haluttu odottaa sitäkään, mitä uusi laki tuo tullessaan.
Jämsässä on kokemusta siitä, miten osakkeita myydään. Kaupunki pystyi ennen estämään osakemäärällään sähkön hinnan nousut. Sähköosakkeiden myynnin jälkeen kaupungilla ei ole ollut mitään sanottavaa hintoihin.
Samat valtuutetut, jotka myivät innolla päätäntävallan sähköyhtiöstä, ovat nyt tekemässä Jämsän terveydenhuollosta osakeyhtiötä.
MATTI PELTONEN Jämsä