Orgasmivaikeuksia? Kovaa kipua yhdynnässä? Vaikeuksia kiihottua? Tunnetta roskista emättimessä tai klitoriksessa? Haavan-tunnetta koko alueella? Sinulla saattaa olla vulvodynia. Sitä ei voi parantaa, mutta voit saada apua. Vaikeimmissa tapauksissa hoitona on leikkaus (harvinaista), lievemmissä penslaushoito, jossa alueen kipupisteitä turrutetaan ja puudutetaan ruiskuttamalla niihin puuduttavaa ainetta. Huom! Tämä ei auta niitä, joilla kipu tuntuu eniten klitoriksessa, sillä sitä ei voi puuduttaa tai leikata pois kuten muut kipupisteet voidaan (koska kaikki tunto lähtee).
Yhdyntäkipu vain joissakin asennoissa on täysin normaalia. Jos sattuu aina -> gynelle! Ehdottomasti! Kärsin 20 vuotta yliherkästä klitoriksesta (kaikki kosketus, hipaisukin, sattui silmittömästi, en pystynyt edes pesemään aluetta), kipeistä häpyhuulista, VALTAVAN kivuliaista yhdynnöistä (tuntui kuin virtsaputki, kohtu, emätin, kaikki mitä siellä on, räjähtää. Kamala kipu. Viiltää.), hiekantunteesta klitoriksessa ja limakalvoilla, seksiarkuudesta ja frigidiydestä (kaikki seksiin liittyvä oli vain kipua, kosketus, kaikki). Gyne ei tiennyt, lähetti VALTAVAN kalliille erikoisgynekologille, joka sanoi että se on vulvodyniaa. En tahtoisi pahimmalle vihollisellenikaan. Tekee niin kauniin asian kuin seksuaalisuus yhdeksi helvetiksi ja häpeän aiheeksi. Lisäksi mulla on vielä krooninen hiivatulehdus, joka pahentaa oireita entisestään. Kaikki joilla on yhdyntäkipuja vain silloin tällöin, olkaa helvetin onnellisia! Ihanaa että seksi tuntuu teistä hyvältä edes joskus! En tiedä miltä orgasmi tuntuu! En kiihotu koskaan.
Ei ole tarkoitus pelotella. Tämä on harvinainen tauti. Ja jos sulla on se, sen tietää (tai siis ei välttämättä osaa nimetä, mutta tietää, että jotain on pahasti vialla). Kävin lääkärillä useinkin "Ei sussa mikään oo vikana. Mee kotiis ja nauti elämästä." -tyylisiä vastauksia sain joka kerta. Itse tiesin, etten ole hullu tai valita turhasta. Vasta aikuisena uskalsin etsiä apua. Törkeää, että teini ei saa apua Suomessa, ellei ole valtavaa rohkeutta. En mä ainakaan uskaltanut puhua seksistä 12-vuotiaana (silloin hakeuduin ensimmäistä kertaa tutkimuksiin) sen rohkeammin kuin muutkaan sen ikäiset. Kerroin oireeni (mikä sekin on aikamoista rohkeutta vaativaa esiteiniltä) ja jos mulle sanottiin että oot kunnossa niin en mä uskaltanut vastaankaan väittää. Olisi pitänyt.
Endometrioosia epäilen myös. Sekin mulla saattaisi olla. Epäilin sitä jo lapsena. Kuukautiset ei kuitenkaan ole kivuliaat. Jos joku haluaa tietää enemmän tai pelkää että vois olla vulvodynia niin voi laittaa mulle viestiä [email protected]. Tiedän siitä paljon ja autan mielelläni. En halua, että muut joutuu kärsimään samaa kuin itse kärsin.
Yhdyntäkipu vain joissakin asennoissa on täysin normaalia. Jos sattuu aina -> gynelle! Ehdottomasti! Kärsin 20 vuotta yliherkästä klitoriksesta (kaikki kosketus, hipaisukin, sattui silmittömästi, en pystynyt edes pesemään aluetta), kipeistä häpyhuulista, VALTAVAN kivuliaista yhdynnöistä (tuntui kuin virtsaputki, kohtu, emätin, kaikki mitä siellä on, räjähtää. Kamala kipu. Viiltää.), hiekantunteesta klitoriksessa ja limakalvoilla, seksiarkuudesta ja frigidiydestä (kaikki seksiin liittyvä oli vain kipua, kosketus, kaikki). Gyne ei tiennyt, lähetti VALTAVAN kalliille erikoisgynekologille, joka sanoi että se on vulvodyniaa. En tahtoisi pahimmalle vihollisellenikaan. Tekee niin kauniin asian kuin seksuaalisuus yhdeksi helvetiksi ja häpeän aiheeksi. Lisäksi mulla on vielä krooninen hiivatulehdus, joka pahentaa oireita entisestään. Kaikki joilla on yhdyntäkipuja vain silloin tällöin, olkaa helvetin onnellisia! Ihanaa että seksi tuntuu teistä hyvältä edes joskus! En tiedä miltä orgasmi tuntuu! En kiihotu koskaan.
Ei ole tarkoitus pelotella. Tämä on harvinainen tauti. Ja jos sulla on se, sen tietää (tai siis ei välttämättä osaa nimetä, mutta tietää, että jotain on pahasti vialla). Kävin lääkärillä useinkin "Ei sussa mikään oo vikana. Mee kotiis ja nauti elämästä." -tyylisiä vastauksia sain joka kerta. Itse tiesin, etten ole hullu tai valita turhasta. Vasta aikuisena uskalsin etsiä apua. Törkeää, että teini ei saa apua Suomessa, ellei ole valtavaa rohkeutta. En mä ainakaan uskaltanut puhua seksistä 12-vuotiaana (silloin hakeuduin ensimmäistä kertaa tutkimuksiin) sen rohkeammin kuin muutkaan sen ikäiset. Kerroin oireeni (mikä sekin on aikamoista rohkeutta vaativaa esiteiniltä) ja jos mulle sanottiin että oot kunnossa niin en mä uskaltanut vastaankaan väittää. Olisi pitänyt.
Endometrioosia epäilen myös. Sekin mulla saattaisi olla. Epäilin sitä jo lapsena. Kuukautiset ei kuitenkaan ole kivuliaat. Jos joku haluaa tietää enemmän tai pelkää että vois olla vulvodynia niin voi laittaa mulle viestiä [email protected]. Tiedän siitä paljon ja autan mielelläni. En halua, että muut joutuu kärsimään samaa kuin itse kärsin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
viestistäsi, sillä tuntuu että näillä palstoilla on paljon porukkaa joka kärsii tuosta ihan tietämättään. Itse kärsin kyllä vain satunnaisista yhdyntäkivuista, joten tuskin sairastan tuota, mutta hyvä että tuostakin sairaudesta tulee enemmän tietoa! Uskomatonta että lääkärit sanovat noin, käskevät mennä kotiin ja antaa olla, suuresta asiasta on kuitenkin kysymys.
Voimia ja jaksamisia kuitenkin sinulle ja aurinkosta kevättä!
Olen jo tottunut elämään tämän kanssa -ainakin jotenkuten. Ymmärrän kyllä niitäkin, jotka eivät totu koskaan. Vaatimus paremmasta (ja masennus kun on muita huonommassa asemassa) onkin hyvän itsetunnon merkki. Teininä tämän kanssa oli kamala elää, kun tajusi että muut nauttivat kosketuksesta ja seksistä ja että jään jostakin suuresta paitsi tässä ainoassa elämässäni kun en kykene nauttimaan. Lisäksi minua kiusattiin aseksuaalisuudestani. Mutta menneet on menneitä. Nyt tiedän mistä on kyse. Voi kunpa jokainen muukin tästä kärsivä tietäisi.