Tuleeko suomen paimen-sana kreikan kielestä? Kreikan sana ποιμήν (poimen) 'paimen' muistuttaa paljon suomen vastaavaa sanaa. Yhdenmuotoisuus on ainakin häkellyttävä!..
Tuleeko paimen kreikasta?
3
492
Vastaukset
- Lekman
En ole opiskellut nykykreikkaa enkä antiikin kreikkaa saati suorittanut edes alempaa pastoraalitutkintoa. Minut on konfirmoitu mutta ei pastöroitu. En siis valitettavasti osaa kysymykseesi vastata.
Minusta vain on kovin hupaisaa, että me auktoriteettiuskoiset suomalaiset olemme muokanneet ruotsin kirkonpaimenesta (kyrkoherde) psyykeemme paremmin istuvan kirkkoherran! Merkitys on joltisestakin äänteellisestä yhdenmukaisuudesta huolimatta aika kaukana alkuperäisestä.
Toisaalta: aikamoisia vallankäyttäjiähän monet menneiden sukupolvien kirkkoherroistamme pakkasivat olemaan... Ei kai siis savua ilman tulta!Tarinaa, jonka mukaan ”kirkkoherra” perustuisi ruotsin sanan ”kyrkoherre” väärinkuulemiseen tai johonkin vastaavaan, kerrotaan kyllä yleisesti. Ja tarinahan sopii hyvin pyrkimyksiin selittää kirkko tasa-arvoiseksi samalla kuin säilytetään vanhat nimitykset, joista tosin ”kirkkoherra” on ilmeisesti suojeltu paljon vahvemmin kuin ”suntio” oli.
Tarina vain ei taida olla tosi. Ainakin jos uskomme Ruotsin akatemian sanakirjaa ( http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ ), ruotsissa vanha sana on ”kyrkoherre” tai oikeammin sanottuna sen muinaisruotsin muoto ”kirkio härra”. Tämä sana lainautui suomeen muodossa ”kirkkoherra” luultavasti viimeistään joskus 1500-luvun alkupuolella. Myöhemmin Ruotsissa ilmeisesti koettiin herra-sana vältettäväksi (ehkä joku jopa huomasi raamantunkohdan, jossa sellaiset nimitykset kielletään) ja sepitettiin sana ”kyrkoherde”. Paimenta tarkoittavan sanan käyttö tietysti perustuu siihen, että Raamatussa puhutaan kristittyjen ryhmien johtohenkilöistä paimenina. Kreikkaa senaikaiset papitkin taisivat osata melko huonosti, mutta latina oli käyttökieli ja latinankielisessä Raamatussakin puhutaan samaan tapaan metaforisesti paimenista (pastor).
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla ”paimen” on vastineita kaikissa lähisukukielissä, ja se on selitetty balttilaiseksi lainaksi, jota verrataan nykyliettuan sanaan ”piemuō”. Tällainen lainaselitys on kulttuurisesti uskottava, koska olisi luonnollista, että esi-isämme olisivat omaksuneet paimenta tarkoittavan sanankin naapurikansoilta kuten karjanhoidon ja paimentamisen. Sen sijaan kreikasta lainaamiseen olisi tarvittu jotain aika erikoista. Levinnyisyys lähisukukielissä viittaa siihen, että sana on tullut kieleemme paljon ennen kristillistä vaikutusta, joten siihen kaatuu sekin muutoinkin kyseenalainen selitysyritys, että kreikkaa jossain määrin osannut papisto olisi opettanut sanan rahvaalle. Mainittu sanakirja mainitsee erikseen: ”Paimenta merkitsevä kreikan sana poiḿēn on eri lähtöä.”- Lekman
Yucca kirjoitti:
Tarinaa, jonka mukaan ”kirkkoherra” perustuisi ruotsin sanan ”kyrkoherre” väärinkuulemiseen tai johonkin vastaavaan, kerrotaan kyllä yleisesti. Ja tarinahan sopii hyvin pyrkimyksiin selittää kirkko tasa-arvoiseksi samalla kuin säilytetään vanhat nimitykset, joista tosin ”kirkkoherra” on ilmeisesti suojeltu paljon vahvemmin kuin ”suntio” oli.
Tarina vain ei taida olla tosi. Ainakin jos uskomme Ruotsin akatemian sanakirjaa ( http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ ), ruotsissa vanha sana on ”kyrkoherre” tai oikeammin sanottuna sen muinaisruotsin muoto ”kirkio härra”. Tämä sana lainautui suomeen muodossa ”kirkkoherra” luultavasti viimeistään joskus 1500-luvun alkupuolella. Myöhemmin Ruotsissa ilmeisesti koettiin herra-sana vältettäväksi (ehkä joku jopa huomasi raamantunkohdan, jossa sellaiset nimitykset kielletään) ja sepitettiin sana ”kyrkoherde”. Paimenta tarkoittavan sanan käyttö tietysti perustuu siihen, että Raamatussa puhutaan kristittyjen ryhmien johtohenkilöistä paimenina. Kreikkaa senaikaiset papitkin taisivat osata melko huonosti, mutta latina oli käyttökieli ja latinankielisessä Raamatussakin puhutaan samaan tapaan metaforisesti paimenista (pastor).
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla ”paimen” on vastineita kaikissa lähisukukielissä, ja se on selitetty balttilaiseksi lainaksi, jota verrataan nykyliettuan sanaan ”piemuō”. Tällainen lainaselitys on kulttuurisesti uskottava, koska olisi luonnollista, että esi-isämme olisivat omaksuneet paimenta tarkoittavan sanankin naapurikansoilta kuten karjanhoidon ja paimentamisen. Sen sijaan kreikasta lainaamiseen olisi tarvittu jotain aika erikoista. Levinnyisyys lähisukukielissä viittaa siihen, että sana on tullut kieleemme paljon ennen kristillistä vaikutusta, joten siihen kaatuu sekin muutoinkin kyseenalainen selitysyritys, että kreikkaa jossain määrin osannut papisto olisi opettanut sanan rahvaalle. Mainittu sanakirja mainitsee erikseen: ”Paimenta merkitsevä kreikan sana poiḿēn on eri lähtöä.”Nyt, kun aloittajan esittämään kysymykseen on saatu jokseenkin tyhjentävä (?) vastaus, sopinee ottaa framille juttua eräästä paimenpojasta:
http://radiohistoria.fi/beta/yabb/YaBB.pl?num=1246285647
Paimenen ammatti ei ole ollut meidän aikoinamme Suomessa enää kovinkaan arvostettu:
http://hannuvapaavuori.fi/?p=68
Paimennettavina lienee varsinaisilla ammattipaimenilla ollut aikojen saatossa elikoita jos toisiakin. Lammas on kuitenkin listalla vahvasti esillä, ainakin jos uskomme englantia puhuvia kanssaihmisiämme (”shepherd”).
Ja miksipäs emme uskoisi!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad951503- 541043
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että399905- 163880
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän124737- 56733
- 51678
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38645- 57641
- 76632