Hei!
Harkitsemme puutaloasunnon ostamista taloyhtiöstä, josta on yhden asunnon kohdalla korjattu lahovaurio. Kyseessä siis rivitalomainen puutaloyhtiö, jonka käyttöönottovuosi 1928. Onko tällaisen asunnon ostaminen kuinka suuri riski? Jos yhdessä puutalon asunnossa on ollut lahovauriota, onko todennäköistä, että lahovauriota/hometta löytyy muistakin asunnoista? Ja miten kallista tuollaisten vaurioiden korjaaminen yleensä on?
Harkitsemme puutaloasunnon ostamista taloyhtiöstä, josta on yhden asunnon kohdalla korjattu lahovaurio. Kyseessä siis rivitalomainen puutaloyhtiö, jonka käyttöönottovuosi 1928. Onko tällaisen asunnon ostaminen kuinka suuri riski? Jos yhdessä puutalon asunnossa on ollut lahovauriota, onko todennäköistä, että lahovauriota/hometta löytyy muistakin asunnoista? Ja miten kallista tuollaisten vaurioiden korjaaminen yleensä on?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kannattaa selvittää mikä on ollut yhden asunnon osalta löytyneen lahovaurion aiheuttaja. Jos kosteutta on päässyt putkivuodon tms osalta vain kyseisen asunnon kohdalla rakenteisiin ja vauriot on nyt asianmukaisesti korjattu niin silloinhan rakenteiden muutoin pitäisi olla kunnossa jos esim vesikate ja sadevesien ohjaus on aina pidetty kunnossa, eikä alapuolinen kosteus pääse rakenteisiin. Onko taloon tehty kuntotarkastusta ? Onko alapuoli mahdollinen tarkistaa jne.
Lisäksi kannattaa tarkistaa isännöitsijältä mitä peruskorjauksia on tehty ja milloin. Mitä peruskorjauksia on suunnittelilla lähiaikoina ja mitkä ovat niiden kustannusarviot.
Lahovaurioita jos on koko rakennuksessa niin niiden korjaamisen hintaa on vaikea arvioida, koska korjaamisessa edetään sen mukaan mitä vaurioita löytyy ja lahonneet rakenteet on uusittava. Samalla menee tietty pintoja uusiksi sisä -ja ulkopuolelta, koska muutoin korjauksia ei pysty tekemään.
Jos koko rakennuksessa on laajalti pahoja lahovaurioita niin silloin uuden rakentaminen tulee helposti halvemmaksi kuin vanhan korjaaminen. Juuri siksi että pintarakenteet menevät myös uusiksi, samoin usein putki ja sähkötyöt, riippuen niiden iästä ja siitä miten korjaukset on mahdollinen tehdä ilman niiden purkamista.
Selvitä siis kuntotarkastus, tehdyt peruskorjaukset ja suunnittelilla olevat. Jos huoltohistoria vaikuttaa huonolta ja remontteja on suunnittelilla niin riski on olemassa. Jos taloyhtiö on teettänyt remontit ennakoivasti ajallaan niin rakenteiden pitäisi olla kunnossa, edellyttäen että mahdolliset vesivahingot on kaikki asianmukaisesti kuivattu ja korjattu.
Ei noihin ole mitään sääntöjä. Kaikki riippuu aikalailla siitä kuinka hyvin yhtiötä hoidetaan. Lahoa on varmasti kaikissa tuo ikäisissä taloissa ja vauriot pitäisi aina korjata. Vastikkeista sen yleensä vanhan talon tunnistaa eli kyllä niissä korjaamista piisaa...
Niin ja kuntotarkastus on täysin riittämätön tuon ikäisen kiinteistön kunnon määrittelemiseksi. Ainoa oikea toimenpide on ammattitaitoisen kuntotutkijan tekemä kuntotutkimus.Mutta siihen pitää saada taloyhtiön lupa, koska taloyhtiö omistaa rakenteet, joten kun tehdään kuntotutkimusta siinä mennään "kajoamaan toisen omaisuuteen" koska osakkeiden omistaja ei omista asuntoaan. Noissa kannattaa olla erityisen tarkkana, usein isännöitsijät ovat pihalla totaalisesti, mitä tulee rakennusten kuntoon. Itse en noin vanhaan koskisi tikullakaan.
Mitä, jos jatkaisitte etsimistä....
Paljon puhuttu noista tekninen käyttöikä jutuista ja talo jos on rakennettu 1928 niin silloin perustuksetkin on jo 82 vuotiaat. Olisi hyvä tietää missä kyseinen rakennus sijaitsee. Monissa kaupunkien vanhoissa puutalo alueissa on talot ainakin paljon hyväkuntoisia taloja. Vankoille Kiviladelmasokkeleille rakennettujen puutalojen käyttöikähän on vaikka kuinka pitkä edellyttäen että tarvittavat korjaukset tehdään ajallaan ja oikein. RT 18-10922 122 mukaan Kallioon perustettu betonisokkeli kestää rakennuksen iän, Anturaperustus, harkko tai betonisokkeli kestää myös normaaliolosuhteissa rakennuksen iän, samoin kiviladelmasokkeli.
Silmämääräiset tarkastukset vuositellaan 5 vuoden välein ja huoltoväli, eli halkeamien ja sortumien korjaaminen 20 vuoden välein.
Puurakenteisen rossipohjan käyttöiät ovat rasitusluokkien mukaan normaalissa 50 vuotta ja kevyessä 80 vuotta. tarkastusväli 5 vuotta. Tarkistusten yhteydessä suoritetut korjaukset tehtynä käyttöikähän jatkuu kunnes tarkistusten mukaan todetaan muuta.
Tosiaankin kuntotutkimus on ehdoton edellytys ennen ostopäätöstä mutta sellainen saattaa ollakkin olemassa, etenkin jos kohde on suojelukohde. Jos alue on ostajalle sopiva ja tuo kuntotutkimus on tehty, eikä suunnitteilla ole isoja remontteja niin ok. Jos remontteja on tulossa niin sen pitäisi näkyä myös hinnassa.
A) En ikinä ostaisi rivi- tai paritaloasuntoa
B) En ikinä ostaisi liki satavuotta vanhaa puutaloa
Tietysti jos saa riittävän halvalla, niin tietysti sitten ostaisin, mutta en muuttaisi itse asumaan, vaan vuokraisin.
Mutta sinä teet kuten sinusta tuntuu oikealta.