Miniä kohtelee eriarvoisesti lapsiaan.
Kuopuksen syntyessä esikoinen lopetti olemasta. Esikoinen on kiusankappale aina tiellä, häiritsee kertoo "satuja" = lapsen näkemys asiasta..
Olen kuitenkin seurannut asiaa kaikessa hiljaisuudessa ja olen varma ei sitä savua ilman tulta.
Ihmettelen, koska esikoinen on päiväkodissa klo 8.00–16.00, joten äiskällä on laatu aikaa kuopuksen kanssa. Esikoinen on kuitenkin hyvin "kilttilapsi". Muutamia oireita on käytöksessä, ei halua lähteä kotiin itkee ja menee piiloon kotiin lähtiessä, kun tietää että iskä ei ole vielä kotona. Kuopus on kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta nuorempi.
Esikoinen on muutaman kerran karannut, äiskän kanssa ulkona ollessaan, ollut kateissa lähtenyt muualle.
Keskusteltuamme tapahtumasta on sanonut, ettei äiti huomaa puhuu puhelimeen. Tiedän. Olen nähnyt ulkoilemassa ja miniä puhuu puhelimeen päätoimisesti, kun yksi puhelu loppuu soittaa heti toista. Tiedän päivät kotiäitinä ovat melko yksinäisiä, kaipaa vertaistaan keskustelua ja aikuista seuraa.
Iskä mene siitä missä aita on matalin, tekee "osansa" ei ota pulttia, eikä anna äiskän ja lasten häiritä. Tosin työaika liukuva klo n. 09.00-19.00
Äiti taas työntää kuopuksen iskän syliin, heti kun hän astuu kotikynnyksen yli, töistä tullessa. (Olin ollut leikkimässä esikoisen kanssa neljä tuntia, tämä oli kipeänä, ehdin jo ihmetellä kuopuksen hiljaisuutta miniälle.) Iskä tuli töistä, kysyen kuin on mennyt; miniä vei kuopuksen iskälle valittaen: on rutissut koko ajan. ????????????????????
Esikoisen ja äidin kanssa käyminen on tylyä kurnuttavaa käskyttömistä. Miniä uhkailee ihan avoimesti tulevilla rangaistuksilla, tavaroiden ja lelujen pois ottamisella. Rähinässä on kyse ajasta joka lapsi tarvitsee eri tapahtumien väliin.. Eli leikin lopetus siirtyminen ..
Minulla on epäily esikoisen tarkoituksellisesta lievästä fyysisestä pahoinpitelystä, havaittuani asian kysyin tilannetta, epäily vain vahvistui, miniän ilmeistä ja käytöksestä.
Kuopuksen syntyessä esikoinen lopetti olemasta. Esikoinen on kiusankappale aina tiellä, häiritsee kertoo "satuja" = lapsen näkemys asiasta..
Olen kuitenkin seurannut asiaa kaikessa hiljaisuudessa ja olen varma ei sitä savua ilman tulta.
Ihmettelen, koska esikoinen on päiväkodissa klo 8.00–16.00, joten äiskällä on laatu aikaa kuopuksen kanssa. Esikoinen on kuitenkin hyvin "kilttilapsi". Muutamia oireita on käytöksessä, ei halua lähteä kotiin itkee ja menee piiloon kotiin lähtiessä, kun tietää että iskä ei ole vielä kotona. Kuopus on kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta nuorempi.
Esikoinen on muutaman kerran karannut, äiskän kanssa ulkona ollessaan, ollut kateissa lähtenyt muualle.
Keskusteltuamme tapahtumasta on sanonut, ettei äiti huomaa puhuu puhelimeen. Tiedän. Olen nähnyt ulkoilemassa ja miniä puhuu puhelimeen päätoimisesti, kun yksi puhelu loppuu soittaa heti toista. Tiedän päivät kotiäitinä ovat melko yksinäisiä, kaipaa vertaistaan keskustelua ja aikuista seuraa.
Iskä mene siitä missä aita on matalin, tekee "osansa" ei ota pulttia, eikä anna äiskän ja lasten häiritä. Tosin työaika liukuva klo n. 09.00-19.00
Äiti taas työntää kuopuksen iskän syliin, heti kun hän astuu kotikynnyksen yli, töistä tullessa. (Olin ollut leikkimässä esikoisen kanssa neljä tuntia, tämä oli kipeänä, ehdin jo ihmetellä kuopuksen hiljaisuutta miniälle.) Iskä tuli töistä, kysyen kuin on mennyt; miniä vei kuopuksen iskälle valittaen: on rutissut koko ajan. ????????????????????
Esikoisen ja äidin kanssa käyminen on tylyä kurnuttavaa käskyttömistä. Miniä uhkailee ihan avoimesti tulevilla rangaistuksilla, tavaroiden ja lelujen pois ottamisella. Rähinässä on kyse ajasta joka lapsi tarvitsee eri tapahtumien väliin.. Eli leikin lopetus siirtyminen ..
Minulla on epäily esikoisen tarkoituksellisesta lievästä fyysisestä pahoinpitelystä, havaittuani asian kysyin tilannetta, epäily vain vahvistui, miniän ilmeistä ja käytöksestä.
Vastaukset 72
Vanhimmat
riepua, millaisen anopin on saanut. Sinä nuriset tyhjästä.. onneksi minulla ei ole tuollaista anoppia.
minulla ei ole alkuperäisen miniän eikä sinun kaltaistasi miniää.
Ei tosiaankaan ole tyhjästä narisemista, jos on huolissana lapsen laiminlyönnistä/pahoinpitelemisestä.
Pyydä esikoinen välillä kylään ja keksikään jotain sopivaa kahdenkeskistä puuhaa. Varmasti autat miniääsikin tällä tavoin, koska joskus on aika raskasta hoitaa kahta pientä päivästä toiseen. 4-vuotias kaipaa jo erilaista puuhaa kuin vauvaikäinen ja siinä sinäkin voit olla joskus auttavana osapuolena, etkä vain arvostelevana tapettina taustalla. Meillä ainakin pelaa hyvin, että otan vuorotellen joskus jommankumman pienokaisen hoiviini ja äiti saa rentoutua ja mennä toisen lapsen kanssa vaikka kauppareissulle.
aoitus uudelleen.
Äidin kanssa tässä pitää sitä laatuaikaa saada, myös isomman lapsen, tämä isompi lapsi on jo päivät päiväkodissa ja äiti pienemmän kanssa kotona!
Kyllä tasapuolisuus perheessä on kaiken a ja o, sama kohtelu kaikille tai sitten lapsia hankitaan vain se yksi jos rakkautta ei pystytä jakamaan tasapuolisesti.
Kyllä aloittaja on huolissaan aivan syystä!
tyttölapsiaan hyväksi käyttänyt ÄITI, jäi kiinni, kun lapset viimein osasivat puhua isovanhemmille asiasta.
Väitän kyllä, että lapsiin kohdistuva väkivalta saisi aivan uudet mittasuhteet, jos se ymmärettäisiin ja todettaisiin. Neljän seinän sisällä kärsii pienet lapset, joilla ei ole kykyä puhua eikä lähteä pois.
Mutta ihan hyvin näköjään sen ymmärrät.
Lapsille naapuriapu sukulaisuusapu ja päiväkotien tarkkaavaisuus on ainoa pelastus, silloin kun väkivaltainen on ÄITI.
Lapsen karkaaminen ei ole ongelma, se on oire.
Naapurin 5-vuotias poika ei saa vastausta äidiltä, vaikka kuinka kauniisti pyytää. Kesällä oli pakko mennä pois pihalta, kun lapsi yritti ja yritti saada äidin huomion, mutta äiti hoivasi siskoa, johon hänellä omien sanojensa mukaan on "uskomattoman läheinen suhde". Oli tuskastuttavaa kuunnella pojan yrityksiä ja äidin tiuskaisuja, vauvalle lepertelemisen ohessa. Lopulta poika pissasi hiekkalaatikkoon, ja kyllä äitiin sitten liikettä tuli.
Samoin toisena päivänä poika yritti ja yritti, mutta meni sitten kotoa hakeman jonkun esineen, en oikein tiedä edes minkä, sillä äiti sai taas kamalan hepulin, riipi tavaran lapselta ja huusi ja kirosi.
Olen sanonut äidille, että lapselle pitää vastata, kun hän kysyy tai hänellä on asiaa, mutta äidin mielestä poika on vain häirikkö, eikä hänen juttujaan kukaan jaksa.
Tällä vauhdilla pojasta tulee todella häirikkö, sillä hänet huomataan vain kun hän saa äidin suuttumaan.
Et kai sinä ole se äiti? Pidät pojan tarpeita tyhjinä?
Jos esikoinen on hoidossa päivässä 8 tuntia olisi hyvin kohtuulista, ettei olisi näkymätön tai ärtymyksen kohde kotona ollessaan ensisijaisena äidille.
On todella hyvä että esikoinen on päivähoidossa, muuten esikoinen olisi "apuhoitaja" joka päivä rytmittyisi pikkusiskoksen mukaan. Siis ihan käytännössä, koska vauvaa on hoidettava: ruokinta, vaipan vaito, nukkutaminen jne.
Esikoinen varmasti nukkuu vuorokaudesta 9-10 tuntia ja päivähoito matkat yli tuon 8 tuntia. Vanhempien on kyettävä sietämään alle 6 tuntia vuorokauteen myös esikoista.
Isoäidin piikkiin ei asiaa voi laittaa. Uskon nykyään yhä harvemman kykenevä tekemään työtään tarkasti työtuntien puitteissa. Jos isä on kotona jälkeen klo 19.00 lapset ovat jo nukkuman menossa ja niin pitää ollakin.
Olisiko asiassa lapsellisuutta?
Lue uudelleen.
Ihmeellistä päättelyä aloittajan kirjoituksen perusteella!
Päiväkodin työntekijänä tiedän, monesti herää epäilyjä lasten mustelmien alkuperän syystä.
Kuitenkaa ei voi joka epäilystä vetää vanhempia tilille, hyvä selitys on uskottava VALITETTAVASTI.
samassa korttelissa. Olen vuorotyössä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010031711310863_uu.shtml
Vanhemmat pahoinpitelevät jollain tavoin arviolta yli 50 000:ta lasta vuosittain.
Tuohon ei ole lisättävää.
Pahoin pitelyissä kuolee siis 8,3 lasta vuosittain.
61 prosenttia surmatöistä oli naisten tekemiä. Tutkimusprojektin päätutkija, lastenpsykiatri Anne Kauppi kertoo, että naiset ja miehet surmaavat lapsiaan eri syistä.
Tuo 61 % on viisilasta joka vuosi?
Kaupilta on valmistumassa vuoden kuluessa tutkimus lasten väkivaltaisista kuolemista.
Keskiviikkona julkisuudessa oli vääriä tietoja, joiden mukaan toistakymmentä lasta kuolisi vuosittain vanhempien pahoinpitelyn seurauksena. Tämä ei pidä paikkaansa.
Äiti on selvästi katsellut noita amerikkalaisia ja englantilaisia lapsen pahoinpitelyohjelmia. Ihan hirveää katsoa, miten lapsia alistetaan ja nujerretaan jos millaisilla rangaistuksilla ja kiristyksillä, ja selvällä fyysisellä pahoinpitelyllä.
Ymmärtämättömät vanhemmat sitten uskovat mitä noissa "lastenkasvatus" -ohjelmissa opetetaan. Koiriakin kohdellaan paremmin, kuin miten opettavat lapsia kohtelemaan.
Onneksi esikoisella on sentään päiväkoti henkireikänään ja myöhemmin eskari ja sitten koulu. Jos näet selvää pahoinpitelyä, niin ilmoitus vain lastensuojeluun, niin jokohan äiti huomaa miten pahaa tekee lapselleen.
annat oman poikasi mennä siitä mistä aita on matalin? Eihän miniä saa nyt apua mistään ja yritää yksin selvitä arjesta! Mene itse auttamaan ja käske poikasi aikuistua ja huomata, että että hänellä on perhe josta PITÄISI huolehtia! Kummasti miniänkin voimavarat ja jaksaminen olisi toista, jos isäkin osallistuisi oman perheensä arkeen! Ei töitä tartte tehdä aamusta iltaan.
lapsi on pitkät päivät päiväkodissa, isä pitkät päivät ansiotyössä. Kyllä äidin pitäisi selviytyä vauvan kanssa, kun vielä anoppikin auttaa parhaansa mukaan. Monet äidit selviytyvät useammankin lapsen kanssa, jopa minä pärjäsin kolmen kotona olevan vaippaikäisen kanssa ilman autoa ja aluksi ilman puhelintakin. Puhumattakaan omasta äidistäni, joka hoiti neljä pientä lasta ja karjan ilman vesijohtoa ja sähköä.
Äiti on tässä se, joka kaipaa asenteenmuutosta. Ikävä kyllä anoppi eikä kukaan mukaan voi häntä siihen pakottaa. Ja lapset kärsivät.
ja hiihdetty 50 km kesät talvet kouluun -40 asteen pakkasessa...
Siis, toki sitä venyy kaikenlaiseen, mutta MIKSI PERHEEN ISÄ EI OTA OSAA PERHEENSEENSÄ? Ei nykyaikana ole pakko isänkään olla koko ajan töissä, nykyään on ihan lakisääteistä juttua, kuten työaika ja työehtosopimukset.
Totta, lapset kärsii, mutta miksi ei lasten isä tai lasten mummo oikeastikaan auta kun kerta tietävät tilanteen?! Onko mukavampi seurata sivusta kun sekä lapset että äiti kärsii? Sairasta nautintoa, sanon minä!
saanut käsityksen, ettei lasten isä eikä isoäiti auta? Minä sain alkuperäisestä viestistä aivan toisen käsityksen.
Päävastuu vauvan hoidosta on ja täytyy olla äitiyslomalla olevalla äidillä. Siitähän hänelle maksetaan.
poikani hoitaa kodin siivouksen ihan kokonaan, pyykin pesu, sekä tekee pääsääntöisesti ruoan. Miniä ei osaa tehdä ruokaa eikä häntä se kiinnosta. Iskä myös kylvettää molemmat lapset.
Aita on matalin äiskän ja lasten välisessä suhteessa... Miniä käy iltaisin lenkillä, kun iskä on tullut kotiin.
Jokainen vastaa omalla asenteella ja mielikuvituksellaan näin ollen..Mitä se tasa-arvo on?
hoitaa kotonaan neljä lasta eri ikäisiä se on työ, kyllä hänelläkin on Perhe ja koti.
Kumma jos ei omaa lastaan kykene hoitamaan päivää??? Varsinkin kun toinen viedään hoitoon koko päiväksi. Sairaanhoito kuuluu ihan muihin aihepiireihin, vaikka täällä tuo yksi mielenterveys ongelmainen mitä sanoo.
Voi poikarukka! Ihanko joutuu pyykkiä pesemään ja ruokaa laittamaan! :D Onko miniä niin julma nainen, että pakottaa poikaparan jopa RIPUSTAMAAN pyykit narulle?!
On se ihan järkyttävää kun pieni mammanpoika joutuu hoitamaan talouttaan ja ihan omia lapsiaan, jotka on ihan itse alulle laittanut. Ja perheen äiti KEHTAA käydä illalla lenkillä, enpä ole noin törkeästä akasta vielä kuullutkaan!
Huh huh. Onneksi oma anoppi on mukava.
jännä homma, kun anoppi kertoo tarinansa joka varmasti totuudenmukainen täällä tulee heti kovaa kritiikkiä anoppia kohtaan vaikka totuus varmaankin se että äidillä ei kaikki kohdallaan. Ehkä koet omakohtasesti pitäväsi enemmän jostian lapsestasi kuin taas toisesta kun tähän näin koppavasti otat kantaa vaikka neuvot olisivat enemmän tarpeen.
Muistakaa että perheen sisällä voi tapahtua vaikka mitä ja pieni lapsi ei voi kertoa pahaa oloaan muuten kuin esim karkaamalla tai vaikkapa huonolla käytöksellä. Miettikää minkä riskin ihmiset ottaa kun eivät ota tosissaan tämmöstä tilannetta. Eikö se lapsi ole tärkein asia tässä sopassa, lapsen ei kuulu olla pelinappulana. Tiedän pienen lapsen äitinä että ei se äitiys todellakaan helppoa ole, mutta ei sekään niin voi mennä että sen jälkeen kun mies tulee töistä niin äidillä alkaa "iltaloma". Työssäkäynti myös yhtälailla raskasta. Yhdessä pitäisi tai vuorotellen ne ruoat,siivoamiset,pyykit hoitaa. Tasavertasessa Suomessahan me asutaan.
Kuhan iso-äiti hakee sääliä.
Normaalia käytöstä tuo on 3vuotiaaksi kun uhmataan.
noin että miniän ja pojan suhde ei alunperinkään kelvannut?Miksi arvostelet vain toista?
se on normaalia että jos ei osaa leikkiä lelulla niinkuin kuuluu tai siirtyä asiasta toiseen, kerrotaan että tavara otetaan pois joko hän itse tai sitten minä.
minä itse jos tietäisin millainen isoäiti siinä on niin en pitäisi minkäälaista yhteyttä enään.
näyttäväst,i et tajua että olet tukena kun sinulle puhutaan ja toivoisin että helpottaisit miniäsi oloa etkä syyttele.
minulla on myös saman ikäiset ja vanhempi on päiväkodissa mutta siellä on kaverit, opitaan sosiaalisia vuorovaikutuksia ja kehitykseen tukeen(neuvolassa on suositeltu)
minulla ei ole oikein ystäviä ja itse vielä jos näen lapsia ja vanhempia leikkikentällä, menen mielummin lasten kanssa sellaiseen paikkaan, jossa minun ei tarvii heihin kohdata ja olla silmätikkuna.
hankala luonteesi tulle todella hyvin esille. Ei ystäviä ole ristinä kuten sinä olisit.
minulla oisi ystäviä jos en oisi masentunut mutta en ole pystynyt vain pitämään yhteyttä.
sinä olet erittäin paskamainen ja tuollaista ihmistä ei pidä kuin sättiä kun paskaa yrittää kääntää toiseen niskaa.
sinun on turha kuvitella kaikenlaista paskaa, syytellä viatonta.
kuusi viestiäsi kertovat vain sinusta. Hakeudu hoitoon ja pyydä lapsiasi väliaikaiseen sijoitukseen lastenhuollolta. Jos et tee asioillesi nyt mitään, on tulevaisuus melko tuhoisa.
tarhassa joka päivä tuntuu erikoiselta, onhan noita kerhojaksi keksitty joita esim olisi 2krtaa viikko. En ainakaan ite laittaisi omaa lastani täysipäiväisesti tarhaan kun itse olen kotona. Veisit vaikka lasta johonkin puolipäiväseen tarhaan jos pakko. 8-16 on pitkä aika 3v ikäiselle olla tarhassa, aikuisen työpäivän pituinen.
siirtymä tilanne on jos pukemaan poika laitetaan tai jos syömään pyydetään, nukkumaan meno.
niissä meillä uhmataan mutta uhman mukaan.
miksi pitäisi toista pakottaa vaihtaa leikkiä jos leikki on tavanomainen, en minä nyt koko päivää anna poikanikaan pelata tai alkaan rajuihin leikkeihin.
noh meillä on 8-15 ja kyselin itse perhepäivähoitajalta suositteli 8-16.
kuule äiti ei saa helposti päiväkoti paikkaa jos on kaikki hyvin, äidin jaksaminen kanssa.
EPÄILET PAHOINPITELYÄ NIIN LUURI KÄTEEN JA SOITTO LASTENSUOJELUUN!!! Mitä ihmettä enää odottelet ja ihmettelet!!
Vai poikaasiko suojelet????????????????????
Minä ainakin mummona auttaisin miniääni. Kahden pienokaisen hoito voi olla välillä tosi raskastakin. Turha puhua entisaikojen mummojen ja äitien jaksamisesta - nyt on aika toinen. Elämä on paljon hektisempää kuin 'silloin ennen'. Ja todellakin kyllä aviomiehen on tasapuolisesti osallistuttava perheen töihin, vaikka kuinka olisi ansiotyössä pitkät päivät. Eihän ne pienokaiset opi tuntemaan isäänsä ja ei hän aina ole töissä. - Nuorilla äideillä voi olla myös synnytyksen jälkeistä masennusta ym., joten ainakin minä mummona olen auttanut lapsiani lastenlastenhoidossa, vaikka äiti onkin äitiyslomalla. Enkä ensisijaisesti vain arvostele vierestä toisen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä.
kertoo auttavansa miniäänsä. Tietysti myös mummot elävät nykyistä hektistä aikaa ja heilläkin on omat kiireensä. Aloittajamummo kertoo myös, että miniä työntää lapsen sen isän syliin heti tämän tultua töistä, joten isäkin joutuu tekemään osansa, eli sen, mitä ansiotyöltään kerkiää. Isän on oltava töissä silloin kun esimies määrää ja työsopimus säätää. Ei perheen elättäjän tarvitse irtisanoutua töistä lastenhoidon takia, jos kerran lasten äiti on äitiyslomalla. Isompi lapsi on lisäksi kokopäiväisessä päivähoidossa.
Kerropa, mikä tekee nykyajasta niin tavattoman hektisen ja mikä saattaa miniää väsyttää niin kovasti, ettei pysty huolehtimaan vauvastaan?
Vakuutan, että jos nykyäidit ryhdistäytyisivät hiukan, ei yhden vauvan hoitaminen olisi heille ylivoimainen ponnistus.
Itse asuin 200 km päässä suvustani. Kaksi lasta siunautui 1,5 vuoden ikäerolla molemmat allergisia kerta käyttövaipoille.
Ei ollut pölyimuria, pyykin pesin Pulsaatoripesukoneella, ei ollut autoa, eikä puhelinta.
Äitiysloma oli 6kk. Tein kahta työtä
ei ole musta-valkoinen eikä se mustavalkoisuudella muutu.
lapsia kun heitäkään ei voi auttaa ja tuskin he sinua hoitaa, jos et pysty irtoon auttamaan.
esitä viatonta, lapset olet tehnyt ja nyt valitat kun et ole kasvattanut miestä joka osaisi huolehtia muksuistaa kun isoäiti on vaan valittaja muttei auta miniää..
KUULE SE ON RASKASTA HOITAA PIENTÄ VAUVAA YKSIN KUN YÖLLÄKÄÄN EI SAA NUKKUTUA KUNNOLLA.
LISÄKSI PITÄÄ HOITAA HUUSSOLLI JA KATSOA PERÄSSÄ, MIHIN SE NYT KARKASI!
isompikin lapsi tuntuu raskaalta jos on vähän välin kitinää..
ja tota päivästä toiseen.
mutta hakeudu hoitoon.
Lapsesi eivät kasva ilman tervettä aikuista.
ei ole mitään syytä valittaa enkä valita, mutta vastailen silti.
Jokainen, jolla on ollut lapsi, tietää, että sen hoitaminen tuntuu joskus raskaalta. Suurin osa ihmisistä siitä silti selviytyy. Monilla on useita lapsia, jotkut taas hoitavat sairasta lastaan aikuiseksi asti. Huusollin joutuu hoitamaan, olipa lapsia tai ei, ja totta kai pienen lapsen perään pitää katsoa.
Luettelemasi asiat ovat aivan normaaleja elämään kuuluvia asioita, joista selviytyy, kunhan vähän ryhdistäytyy. Haudassa sitten saa maata. Sitä ennen on vielä paljon muutakin tekemistä kuin lapsenhoito. Kyllä ihan ansiotyökin työstä käy.
Edellisten polvien äidit eivät ole kuulleekaan lastenhoidosta.
Hyvä kun kerroit, ja kuuluvalla äänellä.
Uutta minulle, että isoäiti tekee lapset ja valittaa sitten ettei miniä hoida.
isoäiti on tehnyt lapset(niin paljon kun on kerennyt ja halunnut) eli mennyt aika.. ja kuinka hän kehuu lasten isän eli isoäidin pojan menneen ain,a mistä aita on matalin kotona(nykyaikana) .
mutta nykyään saa ulkopuolistakin apua, miksi valittaa "isoäiti"jos ei tee asialle mitään.
perhetyöntekijä(ent.kodinhoitaja) saa tarvittaessa..
ennen vanhaa oli kuri erillaisempaa ja nykyään uusilla vanhemmilla on sormikeskellä suuta.
lapsi on uhma iässä, niin totta kai raskaampia aikoja esiintyy ja vauva 8 ikäinen(kiipeämis ja seisoma harjoituksia), yleensä silloin sukulaisista saa apua. ennen oli häpeä jos oma lapsi ei pärjännyt niin mummot autto, niin paljon kuin jaksoi ja ennen vanhaan vahempien sisarien piti huolehtia nuoremmistaa.
ja niin edelleen..
aikas hyvin, kasvatuksista.. pidän huolta, miten poikaanikin käsitellään.
esikoiseni(vauvana) kanssa öisi oli tissi suuhun ja yö oli yhtä putkee nukkumista..
mutta nyt aloin odottaa kolmatta jouduin lopettaan rinnan syötön öisin, niin se vaikuttaa sairaasti päivään herätä laittaa pullo on kuin kärsis seuraavankin päivän unenpuutteesta.
lapset ovat tärkeimmät koko elämässä, eikä minulla ole aikaa kauheasti raapustaa täälläkään.
jos kysytään koska olen saanut vapaan illan niin vastaisin 2 viikkoa, olin yön mukana kun ukko oli yö- työssä.
ja siitä aikaisemmin oli vuonna 2009 toukokuussa lähin riitelyn jälkeen istuin baarissa nauttien alkoholittomista juomista
en juo, en polta, enkä käytä muutakaan. otan lapseni mukaan mihin aina voin ja piste
tullut ajatelleeksi, että olet ehkä tulkinnut väärin aloittajan viestin? Luepa se nyt uudestaan ns. ajatuksen kanssa ja mieti, mitä hän tarkoittaa sillä, että poika menee siitä, mistä aita on matalin.
Takerrut yhteen kielikuvaan, jota et ole ymmärtänyt. Noloa.
isukkinsa hoitaa "osansa" kiikun kaakun , äiti on aikamoisessa pinteessä.
"poikani hoitaa kodin siivouksen ihan kokonaan, pyykin pesu, sekä tekee pääsääntöisesti ruoan. Miniä ei osaa tehdä ruokaa eikä häntä se kiinnosta. Iskä myös kylvettää molemmat lapset."
sitä epäilinkin että olet vaikeuksissa.
Pyydä apua ota aikalisä ja pyydä lapsille väkiaikinen sijoitus että saat nollattua tilanteesi. Eikö ole aivan hirveää käsitellä kaikkea kuin omina vaikeuksinaan.
sitä apua.
Ja olet sitä mieltä, että äiti ei selviydy taloudesta, jos hänellä on 8 kk ikäinen lapsi, joka opettelee seisomaan. ?!
Tarvitset todellakin apua. Siihen ei vanhan mummun voimat riitä, tarvitset useamman ihmisen paikalle. Riuskoja renkejä ja piikoja, joita oli ennen vanhaan taloissa ja kartanoissa.
Mummu ei jaksa tehdä sinun kotisi töitä, jos sinulla menee koko aika lapsen pystyssä pitämiseen. Vanhemman lapsen voisi antaa kasvatiksi, sillä hänestä ei tällaisissa ympyröissä voi tulla ihmistä. Ennen kuopuksen syntymää häntä varmaankin oli pidelty pystyssä aamusta iltaan. Ja nyt äkkiä hylätty.
Ehkä hänelle onneksikin. Jokaisella on jalat, joita opitaan käyttämään.
vaan pitää olla katsomassa, mitä lapsi tekee.
ensinnäkin jos on valvottavia öitä ja kodin siivous on kontollasi, niin lapsen kanssa on raskasta.
lapsi ei ole minulle koskaan ollut puntti jalassa päin vastoin, ilomielelle jonka seurauksena olen kohta kolmen lapsen äiti.
minä en tarvitse kenenkään apua, muuta kuin pakko asionti, mihin lapsia ei saa ottaa mukaan.
mutta masennukselle äidille se on raskasta, minä olin tukena kun siskolleni syntyi poika ja hänelle tuli masennus olin lapsen(vanhempien) ja kodin pystyssä pitämässä ja hän aina lähti kun ei jaksanut olla/ei pystynyt.
minulla ei ollut vielä pikku perhettäni kun olin 17v kävin työharjoittelussa.
siitä pojasta tuli kultainen poika ja vielä tänäkin päivänä sitä.
en hyljennyt niinkuin tässä nähään ongelma mutta ei apua heru isoäidiltä.
mutta eiköhän hänen poika ole onnellinen jos äitinsä laittaa asian virelle lastensuojeluun, niin kyllä uskon ettei siedä ajatusta.
epäillykset on epäilyksiä ja mummoilla on vilkas mielikuvitus jos hänen lapsuudessa/avioliitossa on väkivaltaa.
kuvitellaan pahinta.
on puppua kuhan joskus taitaa olla kankkuuaan nostamassa.
*sitä epäilinkin että olet vaikeuksissa.
Pyydä apua ota aikalisä ja pyydä lapsille väkiaikinen sijoitus että saat nollattua tilanteesi. Eikö ole aivan hirveää käsitellä kaikkea kuin omina vaikeuksinaan.*
minulla ei ole mitään vaikeuksia, onko vaikeaa käsittää että jollakin voi mennä hyvin 8D
väsyneitä jaksoja on ja minun mieheni jaksaa auttaa, eikä ole kiikun kaakun olemista.
minä en käy viihteellä ja minulle on lapset tärkeimpiä.
kaivon myrkyttäjä.
"Kaivon myrkyttäminen tarkoittaa henkilöön kohdistuvaa argumentointia, jossa vasta-argumentti esitetään vihjailevalla tai ennakko asenteisella kielenkäytöllä; näin ikään kuin myrkytetään se kaivo, josta vastustaja ammentaa voimansa."
Uhkailemalla lasta, pyritään ylivaltaan. Käskytys ei onnistu, joten järeämpänä otetan uhkailu: jos teet näin, minä teen näin? Kasvattavaa ja rakentavaa! Äidillä ei ole enää arvoa lapsen silmissä.
Aviopareille muodostuu riitelyrituaali.
Rituaali toistuu joka riidassa, sen tarkoitus ei ole ratkaista ongelmaa eikä selvittää riidan alkusyytä.
Rituaaliin kuuluu erillaiset uhkailut. Kaivonmyrkytys.
Mielestäni nämä riitelyrituaalit ovat henkilö käyttäytymistä ja kertova kykenemättömyydestä kuunnella vastapuolta ja hakea kompromissia konflikitiin.
Eri sukupolvet tarvitsevat sillanrakentajaa. Eiköhän mummon, anopin, isoisän, apen, nuoren äidin: miniän tai tyttären, nuoren isän: pojan tai vävyn kannattaisi pitää jollakin lailla kiinni sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta ja kaikkien toimia sillanrakentajana eri sukupolvien välillä. Olisi rakentavampaa kuin esim tuo ed. kirjoitus 'toukokuussa 35v. puo'.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010031711310863_uu.shtml
Ihan meillä Suomessa.
koska se on enemmän seuraus.
esim, joulupukki ei tuo lahjoja tuhmille.
tai jos et osaa leikkiä sillä kiltistä, niin joutuu kirjahyllylle.
lapsen ohjailu ei ole pahasta
rose18 on enemmän omia ongelmia kuin kykenee myöntämään.
Aika erikoinen ketju, syyntakeiseksi yritettään vääntää isoäiti, joka on vuorotyössä ja hoitaa silti lapsenlapsiaan.
"poikani hoitaa kodin siivouksen ihan kokonaan, pyykin pesu, sekä tekee pääsääntöisesti ruoan. Miniä ei osaa tehdä ruokaa eikä häntä se kiinnosta. Iskä myös kylvettää molemmat lapset.
Aita on matalin äiskän ja lasten välisessä suhteessa... Miniä käy iltaisin lenkillä, kun iskä on tullut kotiin."
Kyllä miniää, isoäidin sanoin, autetaan ihan riitävästi. En itsekään missään tapauksessa sekoaisin lasten ja heidän puolisoidensa välien setvimiseen. Ymmärrän myös, ettei puoliso tuon työmäärän jälkeen, ala kasvattamaan äitiä vastuuseen ja aikuisuuteen.
eipä hoida ainakaan tuon mukaan.
autetaan riittävästi ????? isoäidin tehtävä on auttaa sen minkä pystyy joko sanallisesti tai jos on töissä vapaanpäivinää(nämäkin kohtuudella)..mutta eipä minun silmääni ole tullut oliko työssä vai ei.
eiköhän mies ole tietoinen ollut toisen osamattomuudesta ruuan laitossa, jos asia on tosi.
miten muka äiti lapsensa ruokkii??
eiköhän heidän pitäisi päitten vaihtaa, nainen töihin ja mies lasten hoitoon.
kuule meillä vaihtui ukon työ perheen mukaan, eikä tulojen mukaan.
12-14 tuntisesta määrästä 4 tuntiin.
ja voin sanoa että tulin kovaa vastaa, toinen kävi vain kaatumassa sänkyyn, nyt hänestä on apua.
lapsen hyvinvointi on tärkeä.
ja kuka nyt ei mäkätä jostain että nyt teet ihan väärin jos en halu pitää lapsellani pissasia housuja päällä pitkään kun isoäidit kuvittelee tietävänsä kaiken tai että kun lapsella on maha kipeä ruokaa saanut ja vängertää valitetaan, mitä sitäkin huudatetaan nälässä.
lasta jota pahoinpidellään näkyy lapsesta selvästi. lapsi pidetään pois päiväkodista paljon, koska näkyy näkyviä jälkiä.
3v lapsi on uhma iässä, pitää muista vanhemman kohalla sekin ja isoäideillä on tapana kuvittelevansa hyvin tietävänsä kaiken.
lapsiensa isä varmasti tietää enemmän kuin sen isoäiti ja minun lapseni ei karkaile tahallisesti vaaan hakee rajoja, ei juokse karkuun.
sitä voi opastaa isoäitinä mutta kuullostaa siltä että yrittää vaan suunnitelee, miten siitä pääsee eroon miniästä.
esim auttaa:, päiväkodin piha on aidattu, miksi et vie sinne ulkoileen ettei pääse karkeileen.
jos lapsi uhmaa äitiänsä ja koettelee, silloin yleensä kaikki on hyvin koska lapsi kokeen sen turvalliseksi uhmata.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/rajojen_asettaminen/
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/vanhemmaksi_kasvu/lapsuuden_kokemukset/
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/3_4-vuotias/
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/0_1-vuotias/
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/3_4-vuotias/fyysinen_kehitys/
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/3_4-vuotias/sosiaaliset_taidot/
kertoa sinulle mikä on oikein tai väärin.
minulle iskee omat uskomukset asiasta, koska asiaa vältellään ja eikö muka huomata isoäiti puhuu, minun poikani tekee kaiken hyvin vielä, työpäivän jälkeen ja miniästä joka ainakin pitää huolta lapsen voinnista että pääsee purkaa itseään ulos,viemällä lapset ulos, niin minusta se on lapsensa kanssa olemista.
tuskin se siellä koko ajan känny korvalla on.
eipä isoäiti mitään maininnut mitä miniä tekee silloin kun hän oli leikittämässä vanhempaa lastaan.
Kovinpa koet läheiseksi ja tarvetta puolustaa tuota ap.n miniää? Taitaa tuntua ihan sielunsiskolta sinulle? Löysit ap.n kirjoituksesta itsesi miniänä?
Sinusta en tiedä, mutta sen voin kertoa että olen työssäni nähnyt niin laiskoja ja välinpitämättömiä nuoria äitejä ettei tosikaan. Kotona läsitään netin äärellä, huusholli on kuin kaatopaikka ja kun mies tulee väsyneenä töistä on hänen alettava oitis pyörittämään huushollia, ettei arvon rouva hermostu kun on niin väsynyt hoidettuaan kokopäivän YHTÄ lasta.
Ja sekin on tullut selväksi että taatusti näillä miniöillä on välit anoppiin erittäin huonot tai jopa kokonaan poikki. Anoppiparka kun on käydessään uskaltanut tarkastella asioita myös poikansa hyvinvoinnin kannalta.
laiskuus huipussaan, jos mies joutuu vähentämään ansiotyötään noin paljon siksi, että lapset tulisivat hoidetuiksi, vaikka lasten äiti on kotona! Älkää ainakaan vaatiko yhteiskuntaa eli meitä veronmaksajia kustantamaan moista vetelyyttä.
Isoäidillä ei ole mitään tehtäviä lastenlastensa hoitamisessa, ellei häntä ole palkattu niiden hoitajaksi. Monet isoäidit toki auttavat ihan hyvän hyvyyttään silloin tällöin.
on yhteiskunnan palkkaama hoitaja = Äiti äityspäivärahalla.
Vaikka teksti on todella sekavaa, patoutuma on rose18 omaa, vaikka hänen lapsensa karkaa vain rajoja hakeakseen.. :D
Mielenterveysongelma ja vanhempien alkoholismi ovat rintarinnan lapsien tulevaisuutta tuhoovia.
*Kovinpa koet läheiseksi ja tarvetta puolustaa tuota ap.n miniää?* masennuksen polku on vaikea mutta ihmisten l'heisten jotka näkevät pitäisi auttaa eikä vain valittaa.
*Taitaa tuntua ihan sielunsiskolta sinulle? *
en ole kokki mutta kyllä minä ruuat vauvalle teen ihan perunoista, porkkanoista ja ruuat väsään(ne mitkä on ihan perus ja minulla on koko huussolli hoidettava ja mies kun oli yö töissä 12-14 tuntii niin jouduin kaupassakin käymään. nykyään 4 tuntia yössä mutta nyt hän saa harrastettua kavereitten kanssa.
lapset tarvii kumpaakin vanhempia minä turvaan lasteni elämän ja kun nuorimmainen saa sen 3v pääsen työ elämään.
minä en saa tukia isovanhemmilta päin vastoin anoppi sai lähtöpassit siinä tilassa kun väitti paskaa..
kuvittelee tietävänsä kaiken minun ja mieheni elämästä mutta antanut lasten isän hakata lapsiaan, ei edes eronnut elivät sossun rahoilla ukkonsa ja anoppi joi rahansa ja sitten vie kehtaa hakea omalle pojalle sossusta tukia harrastuksiin ja nekin meni juomisiin.
on muka uhri koko tilanteeseen mutta manipulointi tavat hän on löytänyt.
me emme juo, emmekä polta ja emmekä elä sossunrahoilla.
Löysit ap.n kirjoituksesta itsesi miniänä?
en vaan ihminen joka oisi noin väsynyt niin ja lasten isä tekee mukisematta asiota.
masennus on rakas taakka. koska kukaan ihminen ei minusta tekis lastensa eteen tarkoituksella pahaa.
masennuksesta pääsee eroo.
minä kyllä tunnistan perheistä pahoipidellyn kun olen nähnyt sitä, alkoholismin sitäkin nähnyt ja masennuksen koska itse olen kokenut.
koen läheisyyttä siinä että kun olin pahassa masennuksessa´, en jaksanut enään oikein kusellakaan käydä.
esikoiseni syntyvyys auttoi näkevään elämisen toivon.
anoppi on yleensä tuho miniälle kun pitää häntä poikansa viejänä.
toiset ei edes kerro olevansa sairas koska ihmiset leimaa. hulluksi.
*Anoppiparka kun on käydessään uskaltanut tarkastella asioita myös poikansa hyvinvoinnin kannalta.*
kuule kukaan ei elä ketjuissa, meillä on ihan omat valinnat itseämme kohtaa ja jos heillä oisi huonosti ja
kukaan ei pitäisi huolta, silloin oisi hätä.
ettekö ole huomannut nykypäivänä on mahollisuus turvautua apuihin.
niin mekin olemme tehneet käyn mielenterveystoimistossa, vanhemman lapsen tarkkaillaan psyykettä, varmuuden vuoksi, käyn kuntoutuksessa vauva äitikerhossa,tarvin kodinhoitajaa kun itse sairastan(eli tosi harvoin 1-2 v).mutta nykyään pitää utraan varata.
poikani käy puheterapiassa.
minun lasteni lapsuus tulee turvattua, vaikka minun lapsuuni ei ollut turvattua kuin ei miehenikään.
voisit hakea apua omiin patoutumiin, Mielenterveysongelmaa ja vanhemman alkoholismii.
lapsiluku ei kerro hyvästä äidistä.
............................
mutta lapsesta se näkyy jos ikä 3v.
Oho onpa täällä aggressiivista purkausta.
Täällä oli lämmön puolella, joten pesimme poikani kanssa heidän ikkunansa, pojan ehdotuksesta. Samalla imuroimme sängyt ja vaihdoimme lakanat pyöritimme pyykkin. Miniä oli soppailmassa, esikoinen päiväkodissa ja kuopus pyöri lattialla. (puimme vähän paremmin kuopukselle ylle koska ikkunoita oli ristiin auki pesun aikana)
Minulla on huomenna iltavuoro, jos sää sallii pesen omat ikkunat aamusella nyt ovat niskat ja hartiat vähän väsyneet.
Olen itse ensimmäisen polven kaupunkilaisia, lapsuuskotini oli 160 km päässä. Omien lasteni ollessa pieniä, vain yhteiskunta auttoi, lapsilla oli päivähoitopaikat. Esikoiselta sain pidettyä äitiyslomaa 6 viikkoa, kuopukselta 2,5 kk. Mies opiskeli toisella paikkakunnalla, tiedän todella mitä on olla yksin pienten vaippa ikäisten lasten kanssa.
Ketju on tarpeeton, koin hetkellistä turhautumista, mielestäni uhkailu asetti käyttäytymistä kuvioon / seuraavasi kun teet niin, minä teen näin jne.:D
Hyvää alkanutta viikoa.
puhumaan poikasi kanssa, jos on noin hyvät aina(eikä vain näyttääkseen). täältä ei koskaan tilanteisiin löydy oikeaan vastausta.
tue edes poikaasi , kerro olevasi huolissasi ja kysy onko huoletta koska ulkopuolinen, ei tiedä sisäisitä harvoin niin hyvin tilannetta.
minä en edes jaksa soppailla kun ei ole varaa ja nettistä tai viikonloppuna(joku kerta) perheen kanssa käydään kirpparilla.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010032311347902_ul.shtml
onko tuossa sen kolmannen lapsesi tulevaisuus?
kuule, ihan sama kehen luotat..
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2009121510790693_ul.shtml
tässä on näköjään sinun lapsesi tulevaisuus tai tässä
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200804087492763_ul.shtml
lisäksi
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010032311345487_ul.shtml
vieläpä
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010020811078879_uu.shtml
kuule kehenkään on vaikea luottaa..
minulla on ollut ihana lapsuudenkodista, kodinhoitaja(joka oli enemmän kuin kukaan minun lapsuuden perheestäni) ja vielä tänäkin päivänä hän lähettää minulle synttärikortin ja lahjarahaa, nimipäiväkortin.
kukaan muu minua ei enään oikein muistakkaan, edes ei omat vanhemmat.
olla viimeinen, jolla olisi pohjaa neuvoa ketään.
Pari vuotta sitten kirjoittelit anoppi ja appi foorumilla nimitellen anoppiasi Norsunvitu''i. Puolisoasi Nyhveröksi mammanpojaksi ja vaikka miksi.
Oletin, että olisit saanut jo sen aikaisen tilanteesi ja terveydentilasi perusteella pitkäkestoista mielenterveyshoitoa. Mutta saman näkyy jatkuvan tyyli ei muutu, olet siis hankkinut lisää lapsen ja kolmas tulossa? Pistä nyt jo munatorvet solmuun.
Vaikka syntyvyys laskisi, on todella parempi tuoda MaMuja uusiksi kansalaisiksi.
kuule anoppi on perseestä, antanut hakata puolisonsa lapsiaa(ainakin poikaansa) ja poikansa juu on nyfverö mutta kovaa vauhtii on paranemassa lapsuuden traumoista, koska minulle pitää olla mies eikä valehdella.
riitojen välttely on pahasta koska aina ei voi olla samaa mieltä ja se puhdistaa ilmaa.
minä olen rehellinen ja se sinua ottaakin päähän, minä ajattelen lapsiani enkä kieroja anoppeja.
ja moni miniä on joutunut anopin kohteeksi.
jolloin neuvoin kyselemään sisältä perheestä ja mikään muu ei ole pahasta kun tietää tilanne.
minä kuule teen niin paljon kun haluan lapsia, koska olen tietoinen osaamisesta ja tiedätkö miksi ukkoni valitsi minut olisin hyvä äiti, rehellinen ja uskollinen.
tiedätkö miksi mies jaksaa uskoo minuun, koska en ole pettänyt luottamusta päin vastoin taistellut tehnyt asiat sellaiseksi ettei mene kaidalle tielle.
minä teen lapseni omasta halusta ja minun ukkoni toive.
"mamuista" tiedätkö kun ne tulee heikoista oloista, heidän mielensä on valmiina rikoksii, he tuo rikollisuutta ja lapsemme on silloin vaarassa.
uskontonsa sotii meidän lakeja ja uskontoa vastaan jolloin heillä on paremmat oltavat omiensa kanssa.
muutenkin lama pistää kolmannesta luokasta lapset matkustaa kaupunki seudulla,(yleisillä kulku neuvoiilla kouluun) jolloin kasvaa pienen lapsen tapaturva riski ja rikollisuuden nousussa. lapsen riski tapahtua on suurempi.
minä ajattelen vain lasteni parasta, en muitten.
kun taas kielellisyys ei ole tarpaaksi sujuvaa:
jolloin neuvoin kyselemään sisältä perheestä ja mikään muu ei ole pahasta kun tietää tilanteen osaa menetelläkkin oikein, ehkäpä suosittelen enempi perheen kesken. (koska kieroahan se oisi että kyseinen henkilö jätetään tietämättä syytöksistä).
minua kohtaan näin kävi ja jätettiin ulkopuoliseksi kaikki muut muka tiesi paremmin, muttei minusta löytynyt vikaan vaan sanojen sotimisesta eli hyvien moraalien opeista ääripäät koitteli toisia, jolloin meillä tilanne meni parisuhdeneuvontaan jolloin alkujaan halusinkin kun ei kunnioittu ja tuskan ääntä ei kuultu.
ihmisillä on pahe tietävänsä:miten menetellä oikein mutta kukaan ei suoraan puhu ja teorio ei aina toimi käytännössä.
nykyään on lapsen pitäminen kädestä, väkisin kieletty! miten menettelet kun ensi kertaa kävelette lähellä autotietä, kävelytiellä?
mutta sehän kyseenalaistaa lapsille tarkoitetut valjaat, köyttää kuin koiran.
eli käytänössä kukaan ei tiedä miten kasvattaa, kun kaikki fyysinen teko vaikka oisi lapsen parhaaksi kielletään ja lapsia henkinen puolta pitäisi osata rajoittaa ja eroittaa henkisestä väkivallasta.
juuri jokunen aika luin lehestä:pelätään, sitä kun lapsen ympäristö pienenee kun kaikesta ollaan huolissaa niin lasta pidetää mielummin sisällä tai aidatulla sisällä/pihalla kun sitten luonnostaa vilkkaita lapsia tai sairauden takia jota lapsi ei ymmärrä parhaansa näkemiksi.
lapsenkasvattaminen on aina myssyn alla..
jokainen kasvattaa lapsensa moraalinsa/oppien ja luonteen mukaan, lievän pahoinpitämisen ettimistä löytyy varmasti melki jokaisesta perheestä kun ei tiedetä, miten menetellä oikein.
minä kyseenalaistan mustavalkoisen pohjan koska lapsi ei opi antamaan periksikään.
liian tiukka kuri on pahasta lapselle.
jolloin neuvoin kyselemään sisältä perheestä ja mikään muu ei ole pahasta(kuin tehä hätäsiä päätöksiä) kun tietää tilanteen osaa menetelläkkin oikein, ehkäpä suosittelen enempi perheen kesken(koska kieroahan se oisi että kyseinen henkilö jätetään tietämättä syytöksistä).
Neuvolassa työskenneltyäni tämmöstä valitettavasti perheissä tapahtuu. Itse pienen pojan äitinä tämä tuntuu julmalta ja käsittämättömältä. Vaikka miniäsi ei edes lapseensa kajoaisi niin traumat lapsella kumminkin voivat olla suuria mikäli häntä henkisellä puolella laiminlyödään. Onneksi löytyy hyvä ja välittävä mummo, joka varmaan rakkauttaan lapsenlapselle antaa.