minä luulen olevani jotenkin masentunut, tai ainakin olleeni. olin lomalla, mutta Minua ei kiinnostanut mikään, ei ollut potentiaalia tehdä mitään, ystävien kanssa aikaani en viettänyt, koska niitä ei ollut.(ole)suutuin helposti ym.
kaksi parasta bestistäni pettivät molemmat ajallaan luottamukseni, puhuivat selän takana pahaa ym. koko kesäloman aikana en nähnyt ketään muuta kuin perhettäni.
kenellekkään en kertonut, vaan kätkin sen alle. esitin iloista, jota en todellakaan ollut. lopulta sellaiseen väsyy, tai sitä ei pysty peittämään. äitini sanoi, etää olin käyttäytynyt oudosti, ja suostuin valaisemaan. loppujen lopuksi hän taisi käsittää väärin. Sain kuulla vain; lopeta tuollainen itsesäälissä ryveskely! se ei johda mihinkään! ja kaikkea tuota rataa...tunsin itseni väärinymmärretyksi, oudoksi hylkiöksi. vihaan itseäni. nyt minulla on pari kaveria. he ovat bestiksiä keskenään, joten olen silti vähän ulkopuolinen.
Tuntuu etten näytä todellista luonnettani enää kenellekkään. minussa ei ole enää virtaa niin kuin ennen oli. pelkään pukeutuvani oudosti kouluun/työhön mennessäni. otan stressiä hirveästi siitä. Haluaisin aina viettää lomaa, pelaten hahmoilla netin kautta, jossa kukaan ei minua varsinaisesti nää. ovat vain sellaisia avattaria. minulla on siellä niin paljon hauskenpaa kuin oikeassa maailmassa.
pelkään hirveästi syöpää, ja kaikkia muitakin sairauksia yleensäkin. suuresti kuolemaa. se tuottaa ahdistuneisuutta ja tuskaa.
välttelen niitä, jotka minut pettivät. vihaan heitä. enkä jaksa opiskella heidän kanssaan. menen myöhään nukkumaan, välttyäkseni huomiselta pidempään.
olen pari kertaa viillellyt itseäni, ja se ikävä kyllä, tuntui jotenkin sairaalloisen kivalta. en tehnyt syviä haavoja, mutta pienet kuitenkin.
minua pelottaa mihin tämä on menossa. ajoittain on hyviäkin hetkiä perheeni/pelin kanssa enimmikseen, mutta kun joudun kouluun, niin kaikki muuttuu taas entistä harmaammaksi... listaa voisi jatkaa todella pitlään, mutta en nyt viitsi...
eli siis mitä tämä voisi olla? -
tai mitä pitäisi tehdä?
kiitos jos vastaatte.
kaksi parasta bestistäni pettivät molemmat ajallaan luottamukseni, puhuivat selän takana pahaa ym. koko kesäloman aikana en nähnyt ketään muuta kuin perhettäni.
kenellekkään en kertonut, vaan kätkin sen alle. esitin iloista, jota en todellakaan ollut. lopulta sellaiseen väsyy, tai sitä ei pysty peittämään. äitini sanoi, etää olin käyttäytynyt oudosti, ja suostuin valaisemaan. loppujen lopuksi hän taisi käsittää väärin. Sain kuulla vain; lopeta tuollainen itsesäälissä ryveskely! se ei johda mihinkään! ja kaikkea tuota rataa...tunsin itseni väärinymmärretyksi, oudoksi hylkiöksi. vihaan itseäni. nyt minulla on pari kaveria. he ovat bestiksiä keskenään, joten olen silti vähän ulkopuolinen.
Tuntuu etten näytä todellista luonnettani enää kenellekkään. minussa ei ole enää virtaa niin kuin ennen oli. pelkään pukeutuvani oudosti kouluun/työhön mennessäni. otan stressiä hirveästi siitä. Haluaisin aina viettää lomaa, pelaten hahmoilla netin kautta, jossa kukaan ei minua varsinaisesti nää. ovat vain sellaisia avattaria. minulla on siellä niin paljon hauskenpaa kuin oikeassa maailmassa.
pelkään hirveästi syöpää, ja kaikkia muitakin sairauksia yleensäkin. suuresti kuolemaa. se tuottaa ahdistuneisuutta ja tuskaa.
välttelen niitä, jotka minut pettivät. vihaan heitä. enkä jaksa opiskella heidän kanssaan. menen myöhään nukkumaan, välttyäkseni huomiselta pidempään.
olen pari kertaa viillellyt itseäni, ja se ikävä kyllä, tuntui jotenkin sairaalloisen kivalta. en tehnyt syviä haavoja, mutta pienet kuitenkin.
minua pelottaa mihin tämä on menossa. ajoittain on hyviäkin hetkiä perheeni/pelin kanssa enimmikseen, mutta kun joudun kouluun, niin kaikki muuttuu taas entistä harmaammaksi... listaa voisi jatkaa todella pitlään, mutta en nyt viitsi...
eli siis mitä tämä voisi olla? -
tai mitä pitäisi tehdä?
kiitos jos vastaatte.
Vastaukset 1
Vanhimmat
jos viiltely tuntuu kivalta! Sairaaloista se on. Mene kouluterkkarille tai työterveyslääkärille. Sieltä se alkaa selvitä.