Olen huolissani isosiskostani, mikä on nyt 41v. mutta näyttää yli 50 vuotiaalta. En tiedä, onko hänellä anoreksiaa, tai mitään muutakaan sairautta, mutta todella hoikka hän on aina ollut ja nyt 2 vuoden aikana laihtunut entisestään. Kaikki vaatteet roikkuu hänen päällään kamalasti, iho on veltto, rinnat vain roikkuvat nahat, kasvot ryppyiset ja veltot ja hiukset täysin elottomat, kuivat ja kuolleet.
Silti hän nytkin laihduttaa.
Hän on 2 lapsen äiti ja minusta syöttää lapsiansa vähän liikaa. Puhuu kokoajan lasten verensokerin laskusta ja ei voi lastensa kanssa olla missään pitkää, kun pitää äkkiä mennä kotiin ruokkimaan ne. Lapset on 8v. ja 6v. vanhempi lapsi on jopa aina silloin pois koulusta, kun on puuroa tai hernekeittoa, koska lapsi ei syö niitä ja hän pelkää, että lapselle tulee heikko olo.
Oma ruoka hänellä näyttää olevan lusikallinen kanaa ja yksi maissi (tämän määrän hän söi omalla pihalla juhannuksena kun grillattiin)
On ollut vuosia, kun hän on ollut meistä siskoista se kaikkein kaunein. Hän on myös osanut käyttää ulkonäköään häikälemättömästi hyväksi ja vienyt ystäviltä ja myös minulta surutta miesystävät. Hän vaan sanoo, että: " sä olet komee mies, mäkin voisin ottaa sinut." ja miehet ovat olleet myytyjä.
Toki olen ollut katkera, vihainen ja kateellinen vielä senkin jälkeen, kun menin naimisiin ja vaikka rakastan miestäni ja hän minua, eikä siskoani, olen epäillyt... ja minun on ollut vaikea lähteä siskoni kanssa mihinkään, koska kaikki pyöri hänen ympärillä ja naisetkin ylisti häntä minulle: "Sinulla on niin kaunis sisko!"
Pari vuotta sitten asiat muuttui ja kuten yleensä aina, siskoni kysyy vierailta ihmisiltä: "Arvatkaa, kumpi meistä on vanhempi?" ja vastaus on ollut aina, että minä, niin nyt ihmiset ovat arvanneet toisin päin ja jopa niin, että minua ollaan luultu 5-10 vuotta nuoremmaksi ja häntä 10 vuotta vanhemmaksi.
Aluksi se tuntui tosi hyvältä, mutta ei enää. Minua ihan pelottaa nähdä siskoni ulkonäön rappeutuminen. Myös vanhempi siskomme (52v.) on huolissaan hänestä.
Kuitenkin hänelle on vaikeaa mennä sanomaan, että on liian laiha. Ollaan yritetty, myös hänen miehensä, sekä isoveljemme on sen sanonut hänelle, mutta hän ei usko. Samalla hän kääntää asian niin, että me muut ollaan ylipainoisia ja eräät ovat sairaalloisen lihavia, mistä hänellä näyttää olevan ihan stressi. Hän ei voi siis sietää ylipainoisia ihmisiä ja hän saattaa haukkua lihavia ihmisiä tunti tolkulla.
Onko kenelläkään mitään neuvoa antaa, että tämä ihminen voisi edes muutaman kilon lihottaa itseään tai että edes lopettaisi laihduttamisen.
Käsittääkseni hän painaa nyt 45kg ja on 163cm pitkä.
Hän on ammatiltaan sairaanhoitaja ja luonteeltaan tietää kaiken muita paremmin. Ja muut me ollaan vaan helvetin kateellisia ja hän edelleen kaikkein kaunein. Pelkään, miten hän reagoi, kun huomaa, että hänen aikansa on ohi.
16v. jätkä (tyttäreni ystävä) näki hänet ja luuli häntä jonkun mummuksi.
Silti hän nytkin laihduttaa.
Hän on 2 lapsen äiti ja minusta syöttää lapsiansa vähän liikaa. Puhuu kokoajan lasten verensokerin laskusta ja ei voi lastensa kanssa olla missään pitkää, kun pitää äkkiä mennä kotiin ruokkimaan ne. Lapset on 8v. ja 6v. vanhempi lapsi on jopa aina silloin pois koulusta, kun on puuroa tai hernekeittoa, koska lapsi ei syö niitä ja hän pelkää, että lapselle tulee heikko olo.
Oma ruoka hänellä näyttää olevan lusikallinen kanaa ja yksi maissi (tämän määrän hän söi omalla pihalla juhannuksena kun grillattiin)
On ollut vuosia, kun hän on ollut meistä siskoista se kaikkein kaunein. Hän on myös osanut käyttää ulkonäköään häikälemättömästi hyväksi ja vienyt ystäviltä ja myös minulta surutta miesystävät. Hän vaan sanoo, että: " sä olet komee mies, mäkin voisin ottaa sinut." ja miehet ovat olleet myytyjä.
Toki olen ollut katkera, vihainen ja kateellinen vielä senkin jälkeen, kun menin naimisiin ja vaikka rakastan miestäni ja hän minua, eikä siskoani, olen epäillyt... ja minun on ollut vaikea lähteä siskoni kanssa mihinkään, koska kaikki pyöri hänen ympärillä ja naisetkin ylisti häntä minulle: "Sinulla on niin kaunis sisko!"
Pari vuotta sitten asiat muuttui ja kuten yleensä aina, siskoni kysyy vierailta ihmisiltä: "Arvatkaa, kumpi meistä on vanhempi?" ja vastaus on ollut aina, että minä, niin nyt ihmiset ovat arvanneet toisin päin ja jopa niin, että minua ollaan luultu 5-10 vuotta nuoremmaksi ja häntä 10 vuotta vanhemmaksi.
Aluksi se tuntui tosi hyvältä, mutta ei enää. Minua ihan pelottaa nähdä siskoni ulkonäön rappeutuminen. Myös vanhempi siskomme (52v.) on huolissaan hänestä.
Kuitenkin hänelle on vaikeaa mennä sanomaan, että on liian laiha. Ollaan yritetty, myös hänen miehensä, sekä isoveljemme on sen sanonut hänelle, mutta hän ei usko. Samalla hän kääntää asian niin, että me muut ollaan ylipainoisia ja eräät ovat sairaalloisen lihavia, mistä hänellä näyttää olevan ihan stressi. Hän ei voi siis sietää ylipainoisia ihmisiä ja hän saattaa haukkua lihavia ihmisiä tunti tolkulla.
Onko kenelläkään mitään neuvoa antaa, että tämä ihminen voisi edes muutaman kilon lihottaa itseään tai että edes lopettaisi laihduttamisen.
Käsittääkseni hän painaa nyt 45kg ja on 163cm pitkä.
Hän on ammatiltaan sairaanhoitaja ja luonteeltaan tietää kaiken muita paremmin. Ja muut me ollaan vaan helvetin kateellisia ja hän edelleen kaikkein kaunein. Pelkään, miten hän reagoi, kun huomaa, että hänen aikansa on ohi.
16v. jätkä (tyttäreni ystävä) näki hänet ja luuli häntä jonkun mummuksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hieman tunnen vahingoniloa. Nää anorektikot on NIIN TOIVOTTOMIA TAPAUKSIA, ettei niille kukaan
mitään mahda. Hyvä kumminkin, kun tämä Kerro Kerro Kuvastin -leikki saa ehkä sisaresi hieman
ajattelemaan. Mutta vakavasti puhuen, sairaus on kamala, eikä sille voi mitään, joten parempi olisi,
kun että vaivaisi päätänne asialla. Aika tekee ratkaisun....joskus
Mjaaha kielioppivirheistä yms päätellen aloittaja lienee jonkin sortin provo,
kyllä tuon ikäisellä luulisi olevan jo kieli hallussa. Toisaalta mielenkiintoinen sepustus, vaikkei kieliopin puolesta kirjailijan uraa irtoaiskaan.