Täällä on jatkuva huoli syntyykö lapsi terveenä/elävänä :( Raskaus mennyt hyvin ja rakenneultrassa kaikki vaikutti hyvältä.. Tällä hetkellä viikkoja kasassa 34. Onko ketään muita ketkä ei osaa olla murehtimatta? Kai sekin tulevaan äitiyteen liittyy, kaikenlainen huoli. Inhoittaa vaan kun tuntuu ettei muuta osaa ajatellakaan JOS se pieni ei olisikaan terve tai jotain muuta ikävää tapahtuu.. :( En tiedä miten kestäisin sen jos vauvalle jotain tapahtuisi... Ikävää miettiä päivät pitkät tälläisiä. Tyhmäkö?
Vauvan terveys..
HöPeRö84
5297
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
vaan realistista.
Täälä kans yks joka ei osaa edes kunnolla iloita raskaudesta, kun kokoajan on mielessä että entäs jos kaikki ei menekään niinku pitäis... Ennen rakenneultraa kun vauvan liikkeitä en ollut vielä juurikaan tuntenut, olin jo melkein varma että nyt on joku pielessä. Kaikki olikin hyvin ja pikkuinen voi kuulemma mainiosti. Silti vielä kalvaa välillä mielessä että entä jos...
Aikaisempi sanoi : "ei tyhmää, vaan realistista". Onhan se noinkin, mutta ette te voi itse vaikuttaa siihen jos jotakin tapahtuu. Se vaan on niin ja teidän on se hyväksyttävä. Ja enemmän realistista kyllä on se että kaikki on hyvin, jos rakenneultrassakin käyty jo?
On hyvä olla realistinen tiettyyn pisteeseen, siis muistaa että aina _pieni_ mahdollisuus vauvan sairatumiseen tms mutta, jos siintä tulee ihan joka päiväistä pyörittelyä niin..
Unohtakaa jossittelu. Ja muistattehan että sressi ja huono mielikin vaikuttavat vauvaan? :D Ihan vaan kannustukseksi mainitsen, vaikka varmasti olette jo kuulleet.
Tsemppiä teille ajattelijoille ja aurinkoista kevättä! 8)
Ja ps, itsekkin olin vielä hetki sitten kova stressaamaan vauvan voinnista.. siis melkein revin hiuksia päästäni! Mutta sitten tuli isompia murheita elämässä eteen ja minun piti vain oppia elämään ilman stressiä ja asioiden pyörittelyä ja olen aina ollut sellainen jossittelija. Tiedän ettei se ole helppoa ja teitä varmasti sitten myöhemmin naurattaa tai jopa kaduttaa turhat murheenne vauvan voinnista ;)
Ja et ole tyhmä, et todellakaan.. Sinun vaan pitää oppia ettet pääse noilla ajatuksillasi vaikuttamaan mihinkään/keneenkään, eli se ajattelu noista asioista on turhaaaaa :)
Nyt kun tarkemmin ajattelee, niin ihmisellä vaan taitaa olla luontainen tarve murehtia tulevasta, joillakin menneestä. Oli se sitten pieni murhe, tai iso murhe :D Mutta sitten on niitä kunnon stressikimppuja, jotka hyppivät seinille siintä, jos on pölyä lattialla ja he itkevät vuosia sitten tapahtuneita virheitään tai onnettomuuksia. Siinä pitää olla jo jotakin kunnon stressiä/ongelmaa sisimmässään.
Oletko työssä käyvä vai työtön? Harrastatko mitään?
Ehkä sinulla on liikaa aikaa ajattelulle, mutta kyllä pitää osata olla muutenkin turhia murehtimatta :)
Niinhän se on ettei turha murehtiminen auta mitään kun itse ei voi asiaan vaikutttaa. Olen tällä hetkellä äitiyslomalla ja harrastukset on jääneet selän ja supistelujen vuoksi. Joten aika lailla tässä neljän seinän sisällä odotetaan, että viikot tulisi täyteen :)
Täytyy vaan toivoa, että kaikki menisi hyvin. Iloista odotusta kaikille!!