tuntuu, että olen vähän elämääni kyllästynyt.. ei saisi olla, pidän elämää pyhänä ja uskon että on kunnia-asia yrittää olla jotenkin hyödyksi muille ihmisille
mutta mua on sanottu hyväksikäytettäväksi ja tiedänkin että olen taipuvainen sellaiseen.. antaudun liikaa, palvon ihmistä jota rakastan.
mutta miksi tämän pitää olla niin helvetin raskasta? miksi en syntynyt vähän tunteettomammaksi ja ennen kaikkea, miksi tapasin sinut? mulle sä olet ns. perfect match, kaikki mitä sussa on osuu kuin joku iskisi tikarin avoimeen haavaan.
olen odottanut koko elämäni että joku sellainen kuin sinä rakastaisi mua... mutta nyt - ei ole olemassa toista sellaista kuin sinä, ja sä et halua mua. ajattelen sitä koko ajan, mikään ei tunnu miltään, silmissäni sumenee...
mutta mua on sanottu hyväksikäytettäväksi ja tiedänkin että olen taipuvainen sellaiseen.. antaudun liikaa, palvon ihmistä jota rakastan.
mutta miksi tämän pitää olla niin helvetin raskasta? miksi en syntynyt vähän tunteettomammaksi ja ennen kaikkea, miksi tapasin sinut? mulle sä olet ns. perfect match, kaikki mitä sussa on osuu kuin joku iskisi tikarin avoimeen haavaan.
olen odottanut koko elämäni että joku sellainen kuin sinä rakastaisi mua... mutta nyt - ei ole olemassa toista sellaista kuin sinä, ja sä et halua mua. ajattelen sitä koko ajan, mikään ei tunnu miltään, silmissäni sumenee...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tässähän ei ole kyse siitä haluaako vai ei, vaan siitä, ettei juttua saada käyntiin. Suomeksi sanottuna kumpikaan ei tee aloitetta.
Oletko selvittänyt tunteesi hänen kanssaan oikeessa elämässä
jos olet saanut vastauksen ,on parempi unohtaa
' ja mennä elämässä eteenpäin
Näihin kirjoituksiin pitäisi suhtautua kuitenkin varovasti
koska sinulla on taipuvaisuutta että joudut hyväksikäytettäväksi
hyvää kevättä kuitenkin.
tiedän kyllä että elän mielikuvituselämää näiden viestien kautta palstoilla. en nyt jaksa siitä niin itseäni syyttää, koska se helpottaa edes vähän, sillä asioista haaveileminen ja niiden kuvitteleminen alkaa käydä aina vain vaikeammaksi oikeassa elämässä. liian paljon pettymyksiä, luottamukseni elämän onneen ja ihmisiin on hävinnyt kokonaan.
olen kahdesti aiemmin elämässäni tehnyt sen virheen, että yritin ns. mennä eteenpäin. niin päädyin yhteen ihmisen kanssa, jota en todella rakastanut eikä hän minua. alkuperäinen rakkaus säilyi koko ajan, tuhlasin elämääni ja myös toisen ihmisen aikaa.
en voi millään uskoa että kukaan voisi rakastua muhun, olen jollain tavalla viallinen, koska vaikka joku olisi niin tehnytkin niin kukaan ei ole uskaltanut tulla sanomaan sitä. olen itse aina ollut se joka on tehnyt aloitteet, ja sitä on myös käytetty minua vastaan, sitten kun riitojen aika tulee. ehkä kaikille ei ole olemassa rakastavaa kumppania.
kiitos ja anteeksi vuodatus.
kenelle menee.
luettavaa.. Nämähän ovat nimenomaan mielipidepalstoja, eli vuodatukseen sopivia.
Ihmiset ovat erilaisia, mutta ei se tarkoita, että kukaan olisi viallinen. Tai sittenhän kaikki olisivat viallisia, omalla tavallaan.
Toivottavasti asiat paranevat vielä paljon tuosta.