Aseista kieltäytyminen

lykkäsit, eli jos ei halua ampua niin siitä vaan kieltäytyy ja ei halua kantaa asetta, eikä halua käsitellä patruunoita, ei halua tökkiä vihollisen kylkiluita pistimellä..ei perkele, eihän tuossa mitään järkeä ole.
Eli ase pitäisi olla mutta jostain siihen liittyvästä voisi kieltäytyä jos mieli tekee..voisi esim puolustautua vihollista vastaan mutta ei halua käsitellä patruunoita..
No voishan sitä noinkin ajatella, armeijan voisi käydä ja kantaa siellä marsseilla sellaista puusta veistettyä pyssyä leikkipyssyä ja ampumaradalla voisi sillä vaan tähtäillä ja huutaa "laukaus, laukaus" mutta siitäkin voisi kieltäytyä.
Vähän niinkuin haluaisi sutia naista mutta ei halua seisottaa vehkeitään!

Monet aseistakieltäytyjistä ovat fanaatikkoja. Fanaattiset ihmiset käyttäytyvät asiaansa puolustaessaan varsin agressiivisesti, mikä on jotenkin aseistakieltäytymisen kanssa ristiriidassa. Asistakieltäytyjän tulisi olla pasifisti, joka välttää agressioita kaikissa tilanteissa. Oikeuden päätöksissä on vuosien mittaan tuomittu yllättävän paljon aseistakieltäytyjiä jonkin asteisesta väkivallasta joko ihmisiä tai esineitä kohtaan.

Käytännössähän termi aseistakieltäytyminen merkitsee nimenomaan asevelvollisuudesta kieltäytymistä. Eli henkilö kieltäytyy armeijan suorittamisesta esimerkiksi eettisistä tai uskonnollisista syistä. Itse olen totaalikieltäytyjä, eli mahdollisen sodan tai kriisin tullessa kieltäydyn kaikesta palvelusta, myös siviilissä palvelemisesta mikäli palvelu on puolustusvoimien tai hallituksen määräämää palvelua. Eli en suostu palvelemaan maata millään lailla. En suostu osallistumaan edes siviilikriisin hallintaan jos siihen velvoitetaan. Ei ole olemassa velvollisuutta joka koskee kaikkia, koska aina on oikeus kieltäytyä osallistumisesta. Yhteistä isänmaata ei ole olemassakaan.

Omat syyni totaalikieltäytymiseen ovat syvästi henkilökohtaiset, poliittiset sekä eettiset syyt. En suostu palvelemaan nyt vallassa olevaa hallitusta enkä eduskuntaa johon en ole edes ketään äänestänyt, enkä missään oloissa suostu ottamaan kuoleman riskiä poliittisen järjestelmän vuoksi. Kansalaisuus ei voi eikä saa tarkoittaa velvollisuutta tulla käytännössä teloitetuksi isänmaan nimessä. Jos sota tai kriisi tulee pakenen yksinkertaisesti maasta ja elän sen jälkeen sellaisessa maassa jossa vallitsee rauha.

Aseistakieltäytyminen on jokaiselle henkilökohtainen asia, kuinka pitkälle vetää aseistakieltäytymisen merkityksen. Itse en ole koskaan hommannut tuliasetta, enkä sellaiseen koske. Hyödytöntä se olisikin, koska en osaa ampua sellaisella aiheuttamatta itselleni samalla vaaraa kuolla tai loukkaantua. Tiedän tapauksen, jossa toistaitoinen ampuja ampui itseään reiteen kun ei osannut käsitellä asetta.

Minulle aseistakieltäytyminen merkitsee kaikenlaisesta palvelusta yhteiskuntaa kohtaan kieltäytymistä. En esimerkiksi voi liittyä vapaapalokuntaankaan koska silloin olisin velvollinen osallistumaan ja asettamaan nimenomaan oman henkeni vaaraan jonkun tulipalon takia. Kiitos ei. Sitäpaitsi palokuntatoimintakin on lopulta sidoksissa asevelvollisuusarmeijaan jonka olemassaoloa en hyväksy.

Jos maata pitää puolustaa, sen tulee perustua vapaaehtoiseen palkka-armeijaan eikä siihen, että kaikki velvoitetaan jonkun eeppisen isänmaan nimissä sotaan. Mikä helvetin isänmaa muuten? Rajat EU:hun ovat auki ja muuallekin maailmaan. Nykyään ihmisen on hyvin helppoa asettua asumaan toiseen maahan, ei ole enää olemassa jotakin mystistä isänmaata. En suostu palvelemaan aseissa enkä siviilissäkään tätä yhteiskuntaa niin kauan kuin palvelu on velvollisuus. Määrään itse mitä teen ja mihin en suostu, enkä kysy sitä esimerkiksi poliisilta tai eduskunnalta. Jos teen jotakin maan eteen, teen sen vain ja ainoastaan vapaaehtoisesti. Kaikissa muissa tapauksissa kieltäydyn.