Jäiden sulettua Aurajoesta nähdään, kuka oli oikeassa Myllysillan taipumisen syistä:
1) sillan suunnittelija (jään lämpölaajenenmisesta johtuva paine, ns. routimisilmiö)
2) Turun kaupungin tekninen toimi (siltapukkien pettäminen, rakennevika)
3) yksityiset tietäjät (muut syyt)
Lyhyet vastaukset tähän ketjuun viikon 11 aikana (21.3.), sen jälkisiä ei oteta huomioon.
Osallistumalla tähän "arvontaan", voit osaltasi päättää, kuinka viisaina muut Turkulaisia pitää. Tässä on aito tilaisuus paikata Turun rapistunutta mainetta!
1) sillan suunnittelija (jään lämpölaajenenmisesta johtuva paine, ns. routimisilmiö)
2) Turun kaupungin tekninen toimi (siltapukkien pettäminen, rakennevika)
3) yksityiset tietäjät (muut syyt)
Lyhyet vastaukset tähän ketjuun viikon 11 aikana (21.3.), sen jälkisiä ei oteta huomioon.
Osallistumalla tähän "arvontaan", voit osaltasi päättää, kuinka viisaina muut Turkulaisia pitää. Tässä on aito tilaisuus paikata Turun rapistunutta mainetta!
Vastaukset 13
Vanhimmat
sillan suunnittelija on oikeassa, mutta tiedon hyödyntäminen edellyttää
jäiden sahaamista NYT.
Jos odotetaan jäiden sulamista on liian myöhäistä, painuma on edennyt sitten
liikaa ja mitään ei ole enää tehtävissä.
Minä uskon, että sillan suunnittelija on oikeassa. Jää lämpölaajenee ennen sulamistaan kaikkiin suuntiin noin 2 %, se muodostaa hurjan paineen savipohjalla oleviin tukirakenteisiin ja vääntää siltaa. Sulattamisen takia loppuviikosta voidaan nähdä, alkaako silta palautua.
Kun jokijäässä lämpölaajeneminen on noin 2 %, tarkoittaa se esim. 70 m leveässä joessa 1,4 m.
Kymmenessä vuodessa Aurajoki siis leviää 14 m ja sadassa vuodessa 140 m.
Uskoisinko tuohon teoriaan?
Eihän tuo sitä tarkoita, että noin paljoa liikku, sinne vain syntyy lämpölaajenemisen aiheuttaman voiman takia jännitystila joka vääntää siltarakenteita. Ihan samaan tapaan kuin junaradan yhteenhitsauksen jälkeen: kesällä laajenee, talvella venyy.
Kyllä nyt alkaa oikeasti epäillyttää turkulaisten älykkyys: sivu 36, http://www.terasrakenneyhdistys.fi/julkaisut/mvr/mpr-oppik.pdf
Toinen esimerkki turkulaisesta älykkyydestä on jään sulatus: mikä hiton järki on tehdä sulatusura joen poikki, sillan ali se olisi pitänyt tehdä. Ja pelkkä moottorisahalla tehty leveä railo olisi riittänyt, ei pumppusulatusta tarvita, jäät saa työnnettyä kiintojään alle. http://www.ts.fi/online/kotimaa/118636.html
Voi tietä, ei tiedä, itkoskö vai nauraisko teidän toilailuille. Säälin teitä.
Laskukoneesta ei noilla kurin kaikki viisaus löydy - myös maalaisjärkeä kannattaa käyttää!?
Joen jään liikkeet, myös laajenemisen näkee joka vuosi mm. siitä, että jää nousee rannoilla, jäätelien taittuessa osittain päällekkäinkin, koska jääpeite ei mahdu kivettyjen rantalaitureiden väliin. Sormensa pelissä jään liikkumisessa on myös veden korkeuden joskus voimakkaillakin vaihteluilla. Ne taas johtuvat pääosin ilmanpaineesta: korkeapaineen aikana vesi on matalalla, syvän matalapaineen aikana joskus metritolkulla korkeammalla! Matalaåpaineenn aikana alaspäin taipunut jäälautta jäätyy reunoilta uuteen asentoonsa ja veden noustessa aiheuttaa entistä rajumman paineen rantalaituireita, kuin myös sillan perustuksia vasten.
Jään sulatuksessa sillan reunoilla taas on ensisijaisesti kyse varautumisesta jäiden lähtöön. Kovina talvina kevään mahdollisesti edistyessä tavallista nopeammin jäidenlähtö Aurajoessakin saattaa olla mahtava luonnonnäytelmä. Joen reunoilta irronneet kymmenien metrien pituiset paksut jäätelit saattavat voimakkaan virran, ja osin myös "Halisten ukkojen", paineessa nousta kymmenien metrien korkuisina jääpatsaina ahtautuneiksi jäävuoriksi, jotka puolestaan saattavat äkisti liikkeelle lähtiessään aiheuttaa melkomoista tuhoakin.
On pelkkää viisautta yrittää varautua kaikin keinoin mahdolliseen rajuun jäidenlähtöönkin. Jäiden sulatuksen tarkoituksena mitä ilmeisimmin on myös sillan alla olevan jään irroittaminen ja poistaminen sulattamalla. Sahattujen jäiden "työntäminen kiintojään alle" saattaisi vain - mm. pakkasista riippuen - pahentaa jääpadon syntymistä?
Teräsrakenneyhdistyksen suunnitteluohjeessa otetaan kantaa ahtojäihin kanssa, mutta kyllä hyvä suunnittelija maalaisjärkeä tehtävänasettelussa käyttää, se on selvä se.
Ongelma on vain se, että ammattitaitoa ei tunnu löytyvän Turkulaisista päättäjistä, eteenkään käytännön asioissa. Esimerkiksi jäänmurtajajutut oli älyttömistä älyttömimpiä: jokainen Turkulainen tietää, että jäänmurtaja ei mahdu Martinsillan eikä Myllysillan ali. Riko jäitä siinä sitten!
Kyllä Turkulaisille nauretaan, mutta syynä ei ole Turkulaiset itse, vain heidän päättäjät. Orava käy hyvästä positiivisesta esimerkistä.
muka nyt ensimmäinen pakkastalvi sillan rakentamisen jälkeen, perussyy taitaa
olla se, että siltaa kuormitettiin niillä sora-autoilla sillan rakentamisen
jälkeen, betoni ei ollut vielä kuivunut >> silta notkahti >> jonka vuoksi kaupungin päättäjät eivät
voineet syyttää sillan suunnittelijaa oman tyhmyytensä vuoksi. Siltaa vain korjattiin ja korjattiin.
Oletus, silta on väsynyt kuormituksen kasvaessa, liikennemäärät ovat kasvaneet
verrattuna sillan valmistumisen aikaisiin llikennemääriiin.
Miksi lapin sillat kestää, siellä sentään pakkastalvia vuodesta toiseen.
Mittaukset todistavat, että toisen puolen perustuksen ja joen alapuolisen arkun välinen tuki on murtunut laskuvirheheikkouden, roudan ja eroosion vuoksi. Siksi perustus on alkanut vajoamaan jokeen kuten mitattu 3cm (eikä ole noussut kovalle rannalle kuten "Ei mitään vikaa suunnitelmassa"-siltatohtori kuvittelee).
Koska kaari oli jo ennestään pakkasella suorana, valuva kiinteä perustus alkoi päinvastoin painamaan kaarea negatiiviseksi (taas etumerkkivirhe) eli alas jokeen notkolle keskeltä. Laskenut siltakansi on vetänyt ja painanut myös toisen puolen perustuksen liikkeelle kallistaen ja alas jokeen samoin 3cm kuten mitattu.
Eli kannessa lujuuksineen ei ole tällä kertaa ollut ensisijaista vikaa, vaan ammattitaidottomat perustukset on vaurioituneet vaikeasti korjattaviksi.
Vaurioituneemman perustan voisi timanttileikata ja piikata horisontaalisesti jalankulkualikäytävältä irti sillan kaaresta, kunhan ponttooni ensin kannattelee siltaa keskeltä. Silloin silta köyristyisi itsestäänkin, jolloin siltaa voi käyttää väliaikaisesti ponttoonin kannattelemana.
Uudet teräsputkipaalut pitää juntata ainakin tämän toisen rannan peruskallioon ja valaa kiinni vanhaan painuvaan perustukseen. Sitten siltakaari voidaan valaa takaisin kiinni perustukseen alkuperäistäkin reilumpaan kaaríasentoon.
Kaari on ollut ehjä, jäykkä ja luja, mainiosti oman painonsa kantava. Toivottavasti betoniteräkset eivät ole vielä venyneet myöntörajan yli. Jolleivät ole, niin keskeltä voisi nostaa sillan teoriassa ylös molemmat perustukset irti leikaten kyllä kaari kestäisi vieläkin oman painonsa.
Jäätä ei siis kannata sahata vaan vajoavaa perustaa kaaren rakenteen ja jännitysten pelastamiseksi.
Sulatus jäidenlähtöä varten on turhaa ja pahimmillaan kiihdyttää perustusten valumista jokeen.
Viisaita on paljon sen jälkeen kun vahinko jo tapahtunut. Missäs olitte ennen?
Onks muut sitten kaksinkertaisia hah?
Nyt jälkiviisaasti toteamme, että ois varmaan pitänyt heti ekana viikonloppuna totella sillan suunnittelijaprofessoria ja pikaisesti sahata sillan alle avanto.
Sitten ottaa pari pitkää airoa ja työntää "sillassa ei ole mitään vikaa"-professori jään alle ja sanoa, että takaisin ei ole tulemista ennen kuin vika on löytynyt tai silta "ponnahtanut itsestään takaisin kaarelle". Lopputulos olisi molemmilla ehdoilla sama.
Siltasuulaaksi palkaavat vain tyhmät turkulaiset katteettoman optimistin, realistisen pessimistin sijasta.
Kilpailukysymys taisi onnistua. Turkulaisuustutkimus ei katkenne tähän huomioon.
Koska TSV:n valtosen mielestä luonto hoitaa virttaanharjulle kokemäenjoen veden mukana ajettavat myrkyt ja bakteerit, niin kyllä se luonto haitaa yhden myllysillankin.