Lestadiolaisten piirissähän on omia säännöksiään ja käsityksiä siitä miten käyttäydytään. Mietin vain sitä, että muutamissa kohdissa tavat menevät ristiin uskonnon ja kehityspsykologian tarpeissa. Mm. seksuaalisuudessa tulee asioita joita uskonto ei sallisi, mutta persoonan kehittyminen edellyttäisi.
Mitä mieltä olette tästä? Psykologiahan perustuu järjelliseen ajatteluun, mutta kehityspsykologisten teorioiden oikeellisuus todistuu joka päivä elävässä elämässä?
Mitä mieltä olette tästä? Psykologiahan perustuu järjelliseen ajatteluun, mutta kehityspsykologisten teorioiden oikeellisuus todistuu joka päivä elävässä elämässä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
En ole lestadiolainen, mutta vastaan silti. Jos kehityspsykologiassa jokin asia on ristiriidassa raamatun sanan kanssa, on ketityspsykologia se, joka on väärässä.
Raamattu on absoluuttisen JUmalan absoluuttinen totuus,kehityspsykologia puolestaan on inhimillistä järjen päätelmää.
on oikeassa. Katso tuossa alenpana olevaa avaustani ihmettelen kauheasti lestadiolaisten luopumusta Raamatusta.
...kehityspsykologiaa juuri lukeneena,en tiedä,mikä olisi ristiriidassa uskovaisen ihmisen normaalin kehityksen ja kehityspsykologisten teorioiden kanssa.
Ja aina,kun puhumme teoriasta,on yksilöiden väliset erot otettava huomioon.
Tulkitsen asian niin, että Jumala haluaisi meidän elävän mahdollisiman onnellisen elämän, ja toteuttaisimme itseämme niin kuin parhaiten osaamme, kuitenkaan loukkaamatta tai satuttamatta muita. Jumala on antanut jokaiselle ainutkertaisen elämän lahjan, ei elämää saa heittää hukkaan ja kieltaa itseään ja elää ahdistuksessa ja surussa, sillä elämä on tosiaan Jumalan LAHJA, ei piinaus tms.
turhan yli korostunutta. Eikös ihme, että se aiheuttaa nuorelle jonkinlaisia paineita... Joka rööristä ja tuutista sitä työnnetään ja ihmistä kiinnostaa "tietenkin" nämä asiat. Hieman noita "maailmallisia" kavereita kuulostelee, niin sieltä tulee kommenttia, että "no, saitko?" ja silmät kiiluu jne. Joillekkin se tuntuu olevan ainut asia maailmassa... Toisaalta tuo seksuaalinen tarve on ollu ihmisellä iät ja ajat. Mutta. Nykyään, kun se on sallitumpaa niin sitä ajatellaan ja tehdään enemmän. Jopa ala-aste ikäiset...
Miehet käy Venäjällä yms "matkoilla" ja oisinko Hesarista lukenu, että jopa 80% naisten tippuritartunnoista ois tullu omalta mieheltä. Se on välillä sitä kun petetään aviopuolisoo. Eikä oo myös sekään ihme, että puolet solmituista avioliitoista on kaput ( = rikki suomeks). Syyt eroihin löytyvät turhan useasti seksuaalisuudesta. "Onkohan aidan takan vihreämpää" jne. Ja tärkeetä tässä on se, että oma lapsuudessa saatu kasvatus vaikuttaa vanhemmalla iällä. Vanhempien esimerkillä on myös suuri vaikutus. Tuntuu välillä, että tuo "psykologian järjellinen ajatus" ei ole joka suhteessa kovin kauas kantoista. Nämä ovat nuoren ihmisen ajatuksia. Mulla tosta psykasta ei oo kovin paljoo kokemusta, joten väärässäkin voin olla.
Mun mielesta on jopa viksumpaa sanoo ja opettaa lapselle, niin kuin elävä kristillisyys opettaa.
Hedonistisuus on tämän päivän ylin aate: nautinto on kaiken a ja o, oma napa tärkeintä. Seksuaalisuutta sivuten: näen sukupuolitaudit Jumalan kirouksena synnissä elävälle ihmiskunnalle. Eivät ihmiset muuten älyäisi käyttäytyä siveellisesti - vai käyttäytyvätkö sittenkään.