Olen kolme vuotta asunut samassa kerrostalossa, enkä ole koskaan tervehtinyt yhtään naapuria! Kuitenkin jotkut naapurit on niin itsepintaisia, että hymyilevät, tervehtivät ja puhuttelevat minua. Mielestäni se on kovin tungettelevaa ja ikävää! Haluan vain elää omaa elämääni.
Onko aina pakko tervehtiä?
pullo-mummo
18944
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
No onhan tuooutoa kun olen moikannut ohimenne niin nokka pystyssä vaan kävellään ohi, sen jälkeen olen oppinut kyllä tuntemaan naapurit joita ei edes enään vilkaista ku tulee vastaan.
Jos asuisit pienessä taloyhtiössä tervehtimättä jättäminen koituisi haitaksesi, koska saisit nyhvelön maineen ja jäisit nopeasti kaiken ulkopuolelle. Tällä tarkoitan lähinnä sellaista kuin naapuriapua pienissä arjen ongelmissa tai peräti lumen pukkaamisesta pois katoltasi. Olen nimittäin seurannut kaikesta vetäytyvän naapurini muuttumista tervehtiväksi naapuriksi, koska olipa silläkin kiva kimittää apua talon päädyn ryhtyessä kallistumaan eteenpäin. Tai vuosikausia vaatia yhtiöltä korvauksia vuotavaan kattoonsa.
Joten harkitse, missä et moikkaile ja millainen on elämäntilanteesi.
suuresti sitä, miten moikkaaminen rappukäytävässä vaikuttaa ap:n oman elämän elämiseen? Eri asia, jos naapurit nyt alkavat kertoa koko elämäntarinaansa siinä rapussa ja olisi kova kiire mennä jonnekin tms. mutta eihän pelkkä moikkaaminen ja ehkä hymyntapainen maksa mitään antajalleen - korkeintaan naapurisopu saattaa säilyä. Jos tämä ei ole provo, niin törkeää olla tervehtimättä.
moikkaa yhtä naapuriani. En sen jälkeen kun hän on kaksi kertaa pamauttanut autonsa oven minun autoani päin jättäen kaksi komeaa punaista kolhua. Tästä huomautin mutta anteeksipyyntöä ei tullut. En siis näe enää mitään syytä itse olla ystävällinen kun se ei näköjään toimi puolin ja toisin.
... tervehtiminen.
Fiksumpi on se joka ei juorua ja hauku toisia vaikka ei tervehtisikään.
En tervehdi. Minulla ei ole mitään mielenkiintoa tuntea naapureita, jotka eivät osaa tai viitsi ottaa toisia naapureita huomioon. Talonmiestä tervehdin tottakai, hän tekee niin erinomaista työtä ettei ole tosikaan. Mutta eivätpä ole naapuritkaan koskaan minua yrittäneet tervehtiä, niin että kaipa tervehtimättömyys on vain tämän talon tapa. Kerrostalosta on siis kyse, omakotitaloalueella tervehtiminen kuuluu omassa talonyhtiössä asiaan, useinhan asukkaat tuntee sitten jopa kymmeniä vuosia, joten on hyvä tutustua. Tässä murjussa en ajatellut niin kauan viipyä.
Olet vain perusjuntti suomesta. Et mitään kummempaa.
Yksi naapuri yritti moikkailla aina tavatessa. Kerran vedin nyrkillä naamaan, siihen loppu moikkailu. Nyt kulkee hiljaa seinänviertä tavatessamme.
asiallinen ja suoraselkäinen kaveri tunnut olevan. Nostan hattua!
Tulisit mua vastaan, please! Ja _yrittäisit_ lyödä, pyydän! Sais kerranki syyn piestä paskat pellolle jostain limanuljaskasta..
Ei oo pakko tervehtiä, jokaisen oma valinta. Itse pidän kyllä sellaista naapuria joka toljottaa uteliaana minua, muttei kuitenkaan tervehdi aivan idioottina.
Jos kulkee omissa oloissaan eikä pällistele minua, niin menkööt rauhassa tervehtimättä. EVVK!
Itse tervehdin ihmisiä, mutta hyvin virallisesti uteliaita ja avuttomia.
Niitä jotka ymmärtävät vastavuoroisuuden ja yksityisyyden tervehdin iloisesti ja saatan jäädä jutskaamaan.
Pari naapuria on sellaisia, että vaihdan mielelläni reittiä, jos mahdolllista.
Yksikin vanha ja lihava mies (joka kuulemma masturboi ja vakoilee naapurin naisia) huutelee jo kaukaa tervehdyksensä ja tulee luokse utelemaan mies-asioistani ym.
Ja yksi on aina kännissä ja vauhti päällä sönköttämässä kuin urheiluselostaja.
Mulla on tod.hyvä näkö ja se pelastaa usein, kun kaukaa jo näkee että kandee taas vaihtaa reittiä..
Mitä jos se ehtii liian llähelle, mitä tehdä?
Käveletkö ohi sanomatta mitään ja joudut kuuntelemaan, ku se sanoo että höh!?
on
>Minulla asuu samanlainen utelias naapuri ,mutta selvitin hänen kauppareissunsa ym.. Nyt menen kauppaan
eri kautta ,kuin hän eipähän tarvi enää tervehtiä häntä..Olin lumitöissä ja eiköhän tämä eukko tullut
tervehtii niin läksin sisälle ja menin uudellee 01:00 lumitöihin niin eihän eukkoa näkynyt...
kerrostalon ekassa kerroksessa, ja kuljen parvekkeen kautta ulkona. Parveke lähes maan tasalla. Ei tarvitse nähdä naapureita, kun vielä lähden asioille myöhään illalla ja tulen takaisin ennen aamua.
Oon asunu kaupungissa noin 3 kuukautta ja oon tosi kova kaupunkilaane ja takinkääntäjä. Nyt kaikki maalaiset on juntteja, jee jee! Ennen oli toisin. Kaikki kaupunkilaiset oli keskimääräistä tyhmempii, mut nyttemmin tilanteeni muututtua piti kääntää takkia. Sitten kun muutan taas maalle, niin sitten pitää taas kääntää takkia :)))