Tuolla toisessa ketjussa "Hemmetin tuijottajat!" manataan sitä miksi miehet ei voi lähestyä, mutta otetaan asiaan toinen puoli, kuinka nopeasti miehen on soveliasta lähestyä naista ilman että nainen kokee sen hyökkääväksi? Voiko naista lähestyä jo ensimmäisten pitkien katseiden jälkeen? Kuinka pitkään silmäpeliä pitää pelata ennen lähestymistä? Nyt on kysymys arkipäivän tilanteista.
Täytyy myöntää, että minunkin olisi jo pitänyt lähestyä lähestyä yhtä naista, mutta sitten taas ajattelee että kun harvoin nähdään niin lähestyminen saattaa tuntua hyökkäävältä. Nainen kyllä tuntuu olevan kovin kiinnostunut..
Täytyy myöntää, että minunkin olisi jo pitänyt lähestyä lähestyä yhtä naista, mutta sitten taas ajattelee että kun harvoin nähdään niin lähestyminen saattaa tuntua hyökkäävältä. Nainen kyllä tuntuu olevan kovin kiinnostunut..
Vastaukset 18
Vanhimmat
kysymyksen kyllä heitit!
itselläni on ongelmina aina ollut sellaista, että pitkiä katseita alkaa jo kerääntyä parin kuukauden ajalta, mutta kun ei kumpikaan lähesty.......
kannattaa mennä heti juttelemaan, eihän sun tarvitse "hyökkäävänä" kiimaisena petona olla.... hymyilet ja meet juttelee, kysy nimee ja että mitä kuuluu yms!
älä liian pitkään jankuttele, tai muuten ei kohta enää uskalla/VIITTI edes lähestyä kun joku puoli vuotta vaan tuijoteltu....:O
Joo, ei kannata sitä 6kk vain tuijotella. >:(
Kokemusta löytyy, ja kärsimystä sitäkin enemmän...
Meitä on kaksi, kammottavaksi,
Maailma kaipaa pelastusta
On kansamme loistavin sielultaan musta
On totuus ja rakkaus raukkoja varten
vaan tähdet ja galaksit kuningatarten;
Me tähtäämme vasamat taivaisiin! Astu alas, tai tartumme aseisiin! MIAU just niin!
Lähesty ihmeessä! Mulla on itselläni ihan sama pulma;D Törmään säännöllisesti urheilun parissa erääseen aivan ihanan oloiseen herraan, jota sitten salaa ja vähemmän salaa vilkuilen. Useasti ollaan toisiamme katselleet, mutten uskalla vielä moikata kun hän on niiiiin komea ja mua alkaa ujostuttaa...:D
Mutta jonain päivänä teen kyllä aloitteen. Keräilen tässä jonkin aikaa vielä rohkeutta:)
Tsemppiä sullekin lähestymiseen! Et sä siinä ainakaan kauheesti voi "hävitä". Jos nainen on vastannut sun katseisiin, jotain kiinnostusta on selkeesti olemassa:)
Olen kohta 18 wee ja puolen vuoden tuijottelu täälläkin takana! Olen liian ujo ja epävarma itsestäni, enkä usko, että mua ees vilkasit tänään. Pelkään, että vilkuilit sitä itsevarmaa siinä edessäni!
Olet saamieni tietojen mukaan täysin kaltaiseni paitsi, että olet järkevä ja vihaat tupakointia, jota minäkin, se on vaan paska tapa, joka loppuu jos saisin jonkin vihjeen, että pidät minusta!
Oon ruma ja ruma ala-aste aika on jo takana, en ole enää pelle, vaikka galtsussa puhuttas mitä tahansa!
En ole sitten mikään stalkkaaja, sano jos haluut mun lopettavan tän tuijottelun ja että et ole kiinnostunut!
Mielestäni asian ratkaisee tapa, jolla lähestyt. Soveliaisuus ei kasva ajan kuluessa...
Mun osalta koulu loppuu kesällä, koska vaihdan, mutta pliiiis kysy multa vaikka kelloa käytävällä, niin ei pelota jutella sulle! Koska en haluu olla katkera paskapää koko loppuelämää!
Tuossa kohtaa kannattaisi jo lähestyä. Minua ainakin alkaa jo nolottamaan pikkuhiljaa ja kohta nousee suojamuuritkin korkeammaksi.
Mahdollisimman pian kannattaa lähestyä. Mahdollisimman pian! Kynnys kasvaa ajan kuluessa, samoin epävarmuus ja pelot. Epäilys, haluanko sittenkään lähestyä? Ja siinä empiessä ja rohkeutta keräillessä ja miettiessä haluaako sitä sittenkään se aika vain kuluu ja voi käydä niinkin, ettette sitten koskaan tutustukaan toisiinne. Kaikki jää ikuiseksi tuijotteluksi ja jokainen kerta kun hänet näet voi olla se viimeinen, tai joku muu hänet vie.
kun on oltu kavereita jo muutama kk. Olen itse tosi ihastunut, mutta en varmaksi menisi sanomaan toisen tunteista. Voisin olettaa hänenkin olevan kiinnostunut, mutta en haluaisi pilata ystävyyttämme sillä, että sanon oikeat tunteeni hänelle.
on se ikuisuuskysymys. Pystytkö olemaan ystävä, jos haluat jotain muuta? Elämässä ei aina tiedä...
kykenen olemaan pelkkiä kavereita, vaikka ihastunut olenkin. Olen pystynyt säilyttämään omalta osaltani ystävyyden kaikissa aijemmissakin "tilanteissa". Mutta epäilyttää vaan se toisen osapuolen suhtautuminen sitten asiaan. Toki olemme molemmat aikuisia ihmisiä, mutta silti pelottaa ajatus menettää hänet ystävänä, sillä viihdyn todella hänen seurassaan ja meillä on aina hauskaa yhdessä :)
Tee vaan aloite.
Minä ainakin toivoisin ihastukseltani selkeän vinkin, nyt vain odotan noita harvakseltaan tapaamisia ja haaveilen.
Mistä päättelet että nainen on kiinnostunut?
olen nainen ja katselen ihmisiä hyyyvin paljon koska haluan nähdä mitä muut puuhaa ja juttelee ja haluun osallistuu keskusteluun ja nauraa mukana, joten paljon kattelen ihmisiä..
mutta kun se ihastus sattuu sitten paikalle.........niin katse on piiiitkä ja tuntuu valovuosilta ja tuntuu että naama heltyy ja silmäpupillit laajenevat ja suu avautuu juuri kun sanoakseen "moi".....
hän on katsellut minua, silloin kun sitten satutaankin näkemään ja toisinaan hän jopa yrittää hakea minun huomiota. Tai sitten vaan kaikki on sattumaa ja harhaluuloisena kuvittelen tämän kaiken, mutta en usko.
Tietysti haen huomiotasi, öitä..
minäkn rakastan sinua pähkinä silmäinen ihana mies
Jotenkin suomalaiset miehet ottaa tämän asian kovin vakavasti. Jotta naiselle voi PUHUA, ei välttämättä tarvitse olla taka-ajatuksia.