vauvamme on alkanut viime aikoina kitiseen tai oikeastaan itkemään, kun äiti katoaa näköpiiristä (menen vaikka toiseen huoneeseen). Muutenkin vauva tuntuu lisääntyvissä määrin tarkistavan missä äiti on.
Nukkumaan laitto on muuttunut haastavaksi ja tosi itkuiseksi ja välissä suorastaan huudoksi. Aiemmin nukahti omaan sänkyyn itsekseen, mutta viime viikkoina ei enää ole nukahtanut, vaan alkaa itkemään. Tai jos joskus nukahtaa, niin kohta herää itkemään. Ja itku vain kovenee, jos ei mene paikalle. Makuuhuoneessa joutuu olemaan kunnes vauva nukahtaa ja tähän saattaa mennä tunti tai useampikin. Yöheräilyjäkin on alkanut esiintyyn jonkin verran, mutta onneksi pienellä vaivalla jatkaa unia.
Tassuttelua kokeiltu, mutta huuto väin yltyy ja ei tunnu toimivan. Olemme kokeilleet silittää ja hyssyttää uneen, ei auta. Tuutilaulu tai iltasatu ei auta. Ei nukahda viereen eikä syliin. Tosin eipä sitä tässä vaiheessa tosin kannattaisi opettaa omasta sängystä pois:-P
Iltarutiinit eivät ole muuttuneet (samat kuviot toistettu jo ihan pikkuvauvasta asti).
Onko muilla samoja kokemuksia. Jos on, niin oletteko keksineet jonkin helpotuksen. Alkaa olla haastavaa jo muun perheen kannalta kun iltaisin menee 1-3 tuntia vauvan nukuttamiseen.
Eroahdistusta ei ole aiemmin meillä ollut tätä lajia ja mietin, että olisiko tämä kuitenkin sitä.
Nukkumaan laitto on muuttunut haastavaksi ja tosi itkuiseksi ja välissä suorastaan huudoksi. Aiemmin nukahti omaan sänkyyn itsekseen, mutta viime viikkoina ei enää ole nukahtanut, vaan alkaa itkemään. Tai jos joskus nukahtaa, niin kohta herää itkemään. Ja itku vain kovenee, jos ei mene paikalle. Makuuhuoneessa joutuu olemaan kunnes vauva nukahtaa ja tähän saattaa mennä tunti tai useampikin. Yöheräilyjäkin on alkanut esiintyyn jonkin verran, mutta onneksi pienellä vaivalla jatkaa unia.
Tassuttelua kokeiltu, mutta huuto väin yltyy ja ei tunnu toimivan. Olemme kokeilleet silittää ja hyssyttää uneen, ei auta. Tuutilaulu tai iltasatu ei auta. Ei nukahda viereen eikä syliin. Tosin eipä sitä tässä vaiheessa tosin kannattaisi opettaa omasta sängystä pois:-P
Iltarutiinit eivät ole muuttuneet (samat kuviot toistettu jo ihan pikkuvauvasta asti).
Onko muilla samoja kokemuksia. Jos on, niin oletteko keksineet jonkin helpotuksen. Alkaa olla haastavaa jo muun perheen kannalta kun iltaisin menee 1-3 tuntia vauvan nukuttamiseen.
Eroahdistusta ei ole aiemmin meillä ollut tätä lajia ja mietin, että olisiko tämä kuitenkin sitä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Samaa se oli meilläkin tuossa 10kk paikkeilla. Otin muksun sängyn kylmästi vaan oman sängyn viereen kun en vaan jaksanut valvoa enää yhtään ylimääräistä. Oli 0-6kuisena ihan järkyttävä valvottaja. Siinä äidin sängyn vieressä ihan liki suostui nukkumaan ja yölläkin havahtuessaan nukahti uudelleen ilman äidin apuja. Toki kourallinen tutteja oli myös sängyssä että osasi itse sen hakea suuhunsa ja hyvin sen oppikin. Nukahti siis nopeasti uudelleen. Kun muutaman yön oli nukkunut läpiyön havahtumatta (tai ainakaan äiti ei enää siihen herännyt) niin sänky meni takaisin muksun huoneeseen ja hyvät yöunet jatkui. Menihän siihen kolmisen viikkoa kun nukkui meidän makkarissa mutta tämä toimi. Ja illalla nukutin niin että omaan sänkyyn vaan, sitten jos vonkuu niin 5 min kuluttua käydään hellästi laittamassa petiin ja tuttia suuhun jos jatkui taas 5 minuuttia niin uudestaan jne kyllä se sinne lopulta nukahti. Toki itku ei ollut paniikkiparkuitkua vaan sellaista äitituutännevonkunaa. Eli hätää ei ollut olisi vaan halunnut mamman lähelle. Ja isi ei kelvannut! Nyt on reilun vuoden ja nukkuu hyvin yöt läpi omassa huoneessa, joskus havahtuu mutta osaa hakea itse tutin suuhunsa ja nukahtaa uudelleen.. tosin kohta pitää alkaa tutista vieroittaa sitä tässä jo jännitetään kuinka yöt lähtee sujumaan ilman tuttia. Päivällä kun tuttia ei juurikaan tarvitse.
vielä että illalla extrasyliä ja hellyyttä vaikka tutkitte kirjoja juuri ennen nukkumaan menoa. Ja jotkut kokee että pinnasängyn suojat (ne reunapehmusteet) auttaa luomaan lapselle turvallisuuden tunnetta ja saattaa auttaa nukkumaan. Meillä laitettiin ja unethan parani, oliko pehmusteista apua vai ei en tiedä mutta poiskaan en ole ottanut :) Ja unilelu otettiin käyttöön, myös äidin kerran pidettyä t-paitaa voi kokeilla lapsen kaveriksi sänkyyn.
meillä alkas tyttö kans yhtäkkiä takkuamaan noin ku oli 10 kk vanha. sitten ei saanu enää yölläkään nukahdettua itekseen vaikka ennen nukuttu tosi hyvin.
oletin että oli tota eroahdistusta koska oli päivällä (ja on vieläkin:) niin äitissä kiinni.
käytiin kumminkin lääkärissä tarkistamassa korvat niin sillähän oli tulehdus. ei mitään muita oireita ollu ku toi ettei osannu enää nukahtaa.
2 päivää kuuria meni niin tyttö taas normaali itsensä:)
jos jatkuu niin kannattaa tarkistuttaa korvat ihan vara vuoksi vain:)