Rapu(M) ja skorppari(N) yhteen sopii...

Kuulostaapa hyvin hyvin tutulta. Olen ravun aikuinen lapsi, ja ravun luonne on tullut tutuksi. Vanhempana rapu ei kohtele lastaan hyvin, vaan haukkuja tulee asiasta kun asiasta, eikä tämä ihminen tajua mitä tuhoa saa käytöksellään aikaan. Ravulle ei ole tärkeää kuunnella lapsensa huolia, vaan työ ja hänelle itselle tärkeät harrasteet on etusijalla. Jos jälkikasvulla on ongelmia rapu vanhempi syytti mua niistä eli mä olin itse aiheuttanut ja käyttäytynyt siten, että jouduin suuriinkiin vaikeuksiin. Häneltä oli tukea turha odottaa. Syy aina mussa. Hän mieluiten puhuu itsestään ja yrittää olla aina satakertaa muita parempi joka asiassa. Jopa mun kanssa hän kilpailee, aina hän on mua parempi ja mä olen hänen mielestään huono, laiska, osaamaton, tyhmäksikin on haukkunut lapsena ja raivonnut pikkuasioista. Mun mielipiteetkin on hänen mielestään naurettavan tyhmät. Tyyppi ei tajua miten sättiminen on vaikuttanut muhun, kannan hälle kaunaa, en tunne häntä vanhemmakseni. Lapsuuden kesät mökillä oli piinaavia. Lapsen olisi pitänyt koko ajan olla hänelle mieliksi ja tehdä töitä juuri hänen haluamallaan tavalla. Tämä tyyppi on totinen ja tosikko, ei ymmärrä huumoria, vaan loukkaantuu pienistäkin piikeistä. Piikittelyhän on mielestäni piristävää, itse h-tajuisena tyyppinä pidän pienistä piikeistä. Rapu pitää todellakin häneen kohdistuvaa piikittelyä vittuiluna ja loukkaantuu naurettavista asioista helposti. Kylään oli mentävä aina vain silloin, kun hän on sitä ehdottanut, mutta jos joku muu meidän perheestämme ehdotti, niin ei puhettakaan. Hän ei ottanut missään vaiheessa meitä muita huomioon. Aina vain hän hän ja hän!! Kehuu tosiaankin työnteollaan joka käänteessä, ei se huomaa ikinä että toisetkin ihmiset tekevät jotain, vähättelee muiden tekemisiä ja nostaa omat tekemisensä aina esille. Luuleekin vielä että toisia kiinnostaa!!

Hänellä ei todellakaan ole koskaan aikaa puhua toisen ongelmista, eikä häntä edes kiinnosta. Lapselle se ei henkisesti helppoa ole, jos 6-vuotiaana pitäisi käyttäytyä kuin vanhat ihmiset. Kaikki mistä olin kiinnostunut nuorena, hän lyttäsi ne, ei koskaan kannustanut yrittämään uudelleen. Haukkui melkein kaikki asiat joihin tunsin kutsumusta. Jokaisen ihmisen olisi oltava kuin hän, silloin olisin kelvannut, mutta omana itsenäni en ikinä ollut muu kuin pohjanoteeraus. Koin olevani maailman surkein mitäänsanomaton ihminen, jonka ihmisarvo on kateissa. Aina kun sukulaisia tuli, rapu muuttui iloiseksi ja vieraanvaraiseksi ja silloin minäkin olin jopa ihminen. Rapu osaa olla uskomattoman tekopyhä. Sitten kun vieraat lähtivät, ravun hymy hyytyi ja "oikea luonne" tuli takaisin. Vastoinkäymisiin törmätessään rapu pakenee, eikä syy ole hänessä suinkaan. Hänessä ei ole "munaa" käsitellä asioita, vaan pakenee kuin pelkuri.

Oho mä vähän innostuin, mutta nyt aikuisena mun ei tartte olla enää olla juurikaan tämän tyypin kanssa tekemisissä. Pakko oli avautua, toivottavasti sulle ei käy näin kenenkään kumppanin kanssa. Ole iloinen, että pääsit kumppanistasi eroon.

Luulin aivan päinvastoin että se Skorppari on se vainoharhainen epäilijä ja flirttaileva puoli. Skorppari kun ei muutu vaikka rasvassa käristäis joten ei auta nytten aina noi Kuu ja Nousu merkitkään. Hän on oikea kunnon sosiopaatti joka inhoaa, halveksii sairaita ja on aina itse oikeassa asiassa kun asiassa.