Annanpa tässä mukavan vinkin gradun aiheeksi. En tiedä onko oikea paikka kirjoittaa tällaista vinkkiä, mutta olisi suorastaan kiva lukea joskus näistä asioista ihan tieteellisestä näkökulmasta.
Perehdypä markkinointiin ja erityisesti autojen rengastesteihin ja kausiluontoiseen viestintään. Tuntuu olevan monelle miehelle pyhää luettavaa nuo rengasvertailut, jotka menevät saman kaavan mukaan. Michelin, Nokia ja Goodyear voittavat vuorotellen ja sylkykuppina on korealaiset. Eroavaisuuksia haetaan hiuksenhienoista jarrumatkoista olettaen, että se suloisin pikkulapsi on juuri sillä muutaman metrin välimatkalla, joka on huonon ja paremman jarrutusmatkojen erotus.
Kuinka paljon nämä vertailut tuottavat autolehtien kassaan? Montako prosenttia koko liikevaihdosta? Onko tästä pääteltävissä mitään?
Pohdittavia kysymyksiä olisi paljonkin. Tässä esimerkki: onko syytä kumit vaihtaa 4 millisinä vai ajetaanko ne loppuun, koska vain sadekelillä tarvitaan uria (vrt. formulat)? Entä tarviiko 40km/h ajava rauhallinen reino ääriajon kumit vai voisiko näissä lehtien testeissä suoraan myöntää, että testit ovat näiden käyttäjien osalta turhia.
Samat kuviot kitkarengas/nastarengas puolella. Tuleeko katupölyä nastoista niiden rouhiessa tienpintaa vai kaupunkin heikoitusautosta, joka levittää kitkarengaskäyttöön hiekkaa? Vai tapahtuuko tämä levitys joka tapauksessa? Montako päivää vuodessa on peilijääpäiviä, jolloin kitkat olisi auttamattomasti huonot ja antaisi syyn rouhia teitä lopun talven ajan nastoilla? Nastankäytön kokonaiskustannukset yhteiskunnalle asfaltointeineen?
Oleellista olisi saada tutkimustietoa ojaan ajaneiden autojen renkaista eli todellisista onnettomuuksista. Uusimman VTT:n tutkimuksen mukaan huonoilla kumeilla ajaa varattomammat halvoilla heikoilla autoillaan sekä humalaiset. Pääseekö näihin tietoihin kukaan tekemään todellista rengastestiä?
Entä jos hyvärenkaisista eniten kolareita ajavien kuskien renkaat vaihdettaisiin pari kesää vanhempiin, niin olisiko kolarien korjauskustannukset ollenkaan pienemmät taikka henkilövahingot pienemmät?
Tällaisiin asioihin toivoisin ihan puhdasta tieteellistä näkemystä. Onhan busseissakin ja muussa raskaassa liikenteessä jopa pinnoitettuja kumeja eikä näistä puhuta lainkaan. Massa on suurempi ja kitka täten, mutta heti kun kyse henkilökohtaisista autoista, alkaa tunteita koskettava väittely lähinnä markkinointilehtien toimesta.
Maksaako kalleimat autorengasmerkit autolehtien toimittajien matkat Lappiin kahdeksi viikoksi täysylläpidolla kun renkaita testaillaan? Entä autojen käyttö silloin ja/tai jälkeen/ennen?
Testien tulokset muokataan raflaavaan muotoon ja erityisesti sellaiseen muotoon, joka sallii runsaan tarttumapinnan kaikenlaiselle esson-kahvikuppi-keskustelulle. Laitetaanpa vähän keskiarvojen keskihajontaa ja normaalijakauman odotusarvoa mukaan, niin eipä enää sedät niin puhu ja aiheet vaihtuu ja lehden levikki pienenee. Kuitenkin nämä olisivat oleellisia asioita. Tietyllä todennäköisyydellähän onnettomuudet tapahtuu eikä satavarmasti. Ihmisen terveyttäkin hoidetaan tilastollisten näkökulmien perusteella länsimaissa.
Rengastestit olisi tehtävä osittain historiatietoja lukien. Millä urasyvyyksillä on tapahtunut mitäkin ja miten asia korreloi tilanteen muiden seikkojen kanssa tilastollisesti.
Lisäksi lehdissä oleva törkeä harhaanjohtaminen tulisi kitkeä: olisi esimerkiksi kerrottava, että vesiliirtoseikat ei merkitse kuin lujaa ajettaessa vesisateessa.
Perehdypä markkinointiin ja erityisesti autojen rengastesteihin ja kausiluontoiseen viestintään. Tuntuu olevan monelle miehelle pyhää luettavaa nuo rengasvertailut, jotka menevät saman kaavan mukaan. Michelin, Nokia ja Goodyear voittavat vuorotellen ja sylkykuppina on korealaiset. Eroavaisuuksia haetaan hiuksenhienoista jarrumatkoista olettaen, että se suloisin pikkulapsi on juuri sillä muutaman metrin välimatkalla, joka on huonon ja paremman jarrutusmatkojen erotus.
Kuinka paljon nämä vertailut tuottavat autolehtien kassaan? Montako prosenttia koko liikevaihdosta? Onko tästä pääteltävissä mitään?
Pohdittavia kysymyksiä olisi paljonkin. Tässä esimerkki: onko syytä kumit vaihtaa 4 millisinä vai ajetaanko ne loppuun, koska vain sadekelillä tarvitaan uria (vrt. formulat)? Entä tarviiko 40km/h ajava rauhallinen reino ääriajon kumit vai voisiko näissä lehtien testeissä suoraan myöntää, että testit ovat näiden käyttäjien osalta turhia.
Samat kuviot kitkarengas/nastarengas puolella. Tuleeko katupölyä nastoista niiden rouhiessa tienpintaa vai kaupunkin heikoitusautosta, joka levittää kitkarengaskäyttöön hiekkaa? Vai tapahtuuko tämä levitys joka tapauksessa? Montako päivää vuodessa on peilijääpäiviä, jolloin kitkat olisi auttamattomasti huonot ja antaisi syyn rouhia teitä lopun talven ajan nastoilla? Nastankäytön kokonaiskustannukset yhteiskunnalle asfaltointeineen?
Oleellista olisi saada tutkimustietoa ojaan ajaneiden autojen renkaista eli todellisista onnettomuuksista. Uusimman VTT:n tutkimuksen mukaan huonoilla kumeilla ajaa varattomammat halvoilla heikoilla autoillaan sekä humalaiset. Pääseekö näihin tietoihin kukaan tekemään todellista rengastestiä?
Entä jos hyvärenkaisista eniten kolareita ajavien kuskien renkaat vaihdettaisiin pari kesää vanhempiin, niin olisiko kolarien korjauskustannukset ollenkaan pienemmät taikka henkilövahingot pienemmät?
Tällaisiin asioihin toivoisin ihan puhdasta tieteellistä näkemystä. Onhan busseissakin ja muussa raskaassa liikenteessä jopa pinnoitettuja kumeja eikä näistä puhuta lainkaan. Massa on suurempi ja kitka täten, mutta heti kun kyse henkilökohtaisista autoista, alkaa tunteita koskettava väittely lähinnä markkinointilehtien toimesta.
Maksaako kalleimat autorengasmerkit autolehtien toimittajien matkat Lappiin kahdeksi viikoksi täysylläpidolla kun renkaita testaillaan? Entä autojen käyttö silloin ja/tai jälkeen/ennen?
Testien tulokset muokataan raflaavaan muotoon ja erityisesti sellaiseen muotoon, joka sallii runsaan tarttumapinnan kaikenlaiselle esson-kahvikuppi-keskustelulle. Laitetaanpa vähän keskiarvojen keskihajontaa ja normaalijakauman odotusarvoa mukaan, niin eipä enää sedät niin puhu ja aiheet vaihtuu ja lehden levikki pienenee. Kuitenkin nämä olisivat oleellisia asioita. Tietyllä todennäköisyydellähän onnettomuudet tapahtuu eikä satavarmasti. Ihmisen terveyttäkin hoidetaan tilastollisten näkökulmien perusteella länsimaissa.
Rengastestit olisi tehtävä osittain historiatietoja lukien. Millä urasyvyyksillä on tapahtunut mitäkin ja miten asia korreloi tilanteen muiden seikkojen kanssa tilastollisesti.
Lisäksi lehdissä oleva törkeä harhaanjohtaminen tulisi kitkeä: olisi esimerkiksi kerrottava, että vesiliirtoseikat ei merkitse kuin lujaa ajettaessa vesisateessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.