koiran aivotulehdus

missä päin asutte, käyttekö koirapuistoissa ja mitkä olivat oireet?

Kaikkea hyvää paranemisen kanssa.

Tässäpä meidän stoori, miten teillä meni aivotulehduksen kanssa ?


Meillä 6v Papillon uros, oireet olivat aluksi oksenti yllättäen pari kertaa ja ruokahalu katosi, seuraavana päivänä takajalkojen toiminnan heikkeneminen; koira alkoi nojailemaan sohvaan, tuolinjalkoihin jne takapäällään ja käveli sivuluisussa, kuten humalainen ihminen. Siitä luistelu paheni ja vähitellen eteni myös etujalkoihin, siinä vaiheessa ei pysynyt enää seisaallaan, vaan pelkästään makasi aloillaan, tarpeillekin piti viedä kantamalla ulos ja pitää jaloillaan toimituksen ajan.
Käytimme heti paikallisella eläintohtorilla oksentelun ja syömättömyyden takia, kun epäilimme suolitukosta tms., koira röntgenkuvattiin ja otettiin verikokeet, ei mitään poikkeavaa.
Kun huomasimme tasapainohäiriön ja jalkojen toiminnan heikkenemisen, vein koiran uudelleen lääkäriin, joka totesi ettei voi tehdä enempää, vaan koira pitäisi viedä neurologille ja magneettikuvaukseen. Soitin sitten Aistiin ja sain ajan seuraavaksi päiväksi (sunnuntai, hälyttivät neurologin töihin ). Koira tutkittiin ja otettiin magneettikuvat, joista paljastui diagnoosi; aivotulehdus, tasapainoelimessä, koira ei tiedä omaa asentoaan, vaan tuntee kuin pyörisi koko ajan jossain karusellissa. Määrättiin kortisonilääkitys (Prednisol), joka saattaa auttaa, varmuutta ei ole, vain aika näyttää miten käy.

No, maanantaina aloitimme lääkkeen, alkuannos oli reilut 3 kg painavalle koiralle (5mg) 1 tabl / pvä, annoimme lääkkeen aikaisin ma aamuna ja kuinka ollakaan, iltapäivällä hän nousi omin avuin jaloilleen ja illalla jo käveli hieman horjuen. Seuraavana päivänä oli kuin mitään ei olisi koskaan ollutkaan.

Siitä on sitten jatkettu lääkitystä, 1/1 tabl / pvä mentiin 8 vk, sitten pienennettiin 3/4 tabl / pvä ja nyt toukokuusta lähtien on ollut 1/2 tabl / pvä.
Kaikki muuten hyvin, mutta koiran ruokahalu on lääkkeen johdosta kasvanut valtavaksi, söisi mitä tahansa, milloin tahansa, myöskin juominen on lisääntynyt paljon. Painon nousu alkoi reilun kuukauden-puolentoista kuluttua lääkityksen aloittamisesta, vaikka ruokaa ei annettu juurikaan enempää kuin ennen.
Nyt on viimeisen parin kuukauden aikana paino lisääntynyt voimakkaasti ( kaikkiaan alusta lähtien 2,5 kg) ja koira läähättää jatkuvasti ja hengittää hyvin kuuluvasti koko ajan,ennen ei lainkaan. Muuten hän on normaali ja iloinen, leikkisä ja aktiivinen.

Olin juuri yhteydessä neurologiin ja hän kehotti vain seuraamaan tilannetta, kuinka lääkeannoksen pienentyminen alkaa vaikuttaa ja käski ilmoittaa heti jos jotain muutoksia koiran toiminnassa ilmenee.

Nyt sitten jatketaan lääkitystä, seurataan koiran vointia, pidetään tarkka ruokavalio, lisätään liikuntaa ja ollaan onnellisia :-)

Itse etsin lähes samoihin aikoihin kohtalotovereita ja kokemuksia koiran aivorungon tulehduksesta. Koirani (7 vuotias) sairastui kesällä 2010 aivorungon tulehdukseen (granulomatoottinen enkefaliitti). Oireet alkoivat takajalkojen heikkoudesta. Parissa päivässä jalat menivät täysin alta. Saimme ohjauksen Aistiin, jossa kattavan tutkimuksen jälkeen saimme em. diagnoosin. Lääkitykseksi kortisonia jatkuvasti. Syytä sairastumiseen ei pystytty määrittämään, ja punkin aiheuttamaksi pidettiin epätodennäköisenä. Koirani ei ollut puuhannut koirapuistoissa eikä kyseessä ollut mikään tarttuva sairaus. Aistia ja sen neurologia saamme kiittää siitä, että saimme viettää vielä monta vuotta koiramme kanssa aina koiran vanhuuteen saakka.

Ap, lue tämä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00559

Muut, turvat tukkoon vitun ääliöt.

Vai että koiralla aivotulehdus. Näkis vaan, ei sillä ole aivoja jotka voisi tulehtua. Voit itse avata kallon ja tarkistaa asian.

Kortisonista on neurologisissa taudeissa yhtä paljon apua kuin antibiooteista. Eläinlääkärisi on idiootti ja kusettaja